Etsi Finnverasta

Uutiset

Edellinen sivu

Suomalaisilla yrityksillä takuutarpeita yli sataan maahan

10.11.2016

Yritysten on syytä kiinnittää huomiota talouspakotteisiin ja valuuttapulaan osassa vientikohteista.

Suomalaisyritykset ovat löytäneet viime vuosina hanakasti uusia vientikohteita, joissa ne tarvitsevat erilaisia rahoitusjärjestelyjä.

Finnveralla on rahoitusvastuita tai takuuhakemuksia 102 maassa. Näistä jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja. Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella.

Uudet kohteet ovat herättäneet paljon myös kysymyksiä, joihin yritykset toivovat rahoituslaitoksilta vastauksia. Kysymykset liittyvät erityistesti talouspakotteisiin ja valuuttapulaan.

– Nämä ovat aika uusia asioita yrityksille. Jos halutaan, että ostaja maksaa ennakkomaksun, niin silloin tulee miettiä mitä kanavia maksu kulkee. Pankit eivät ota vastaan rahaa kaikista maista. Nyt on myös entistä enemmän maita, joissa on kannattavia yrityksiä, mutta ne eivät saa valuuttaa millä maksaa tuontilaskunsa, Rissanen luettelee.

Esimerkkeinä pakotteista kärsivistä, mutta nousevista talouksista Rissanen mainitsee Kuuban ja Myanmarin. Näissä maissa on panostettu paljon matkailuun. Venäjä ja Iran ovat perinteisempiä vientikohteita, joihin kohdistuu niin ikään talouspakotteita.

Valuuttapula vaivaa puolestaan Nigeriaa, Egyptiä ja Venezuelaa. Aiemmin myös Argentiina kärsi samasta ongelmasta.

Vaikka Finnveralla on rahoitusvastuita yli sadassa maassa, löytää Rissanen vielä useita potentiaalisia kohteita, joissa suomalaiset loistavat poissaolollaan.

– Hyvä taloudellinen tilanne on esimerkiksi Karibian ja Aasian pienissä maissa.

Isoja muutoksia kohteissa

Vastuut eivät vielä kerro koko totuutta siitä, mihin Suomen vienti suuntautuu, vaan takuu- ja rahoitustarpeiden painopisteistä.

Muutoksia viennin rahoittamisessa on tapahtunut paljon, jos vertailukohtana on vuosituhannen alku. Eksoottisten maiden mukaantulon lisäksi kärki on käytännössä vaihtunut.

– Vuosituhannen vaihteessa kärjessä olivat Kiina, Thaimaa ja Filippiinit. Nyt siellä ovat Venäjä, Brasilia ja USA. Myös Intia ja Turkki ovat nousussa, luettelee Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen.

Hänen mukaansa syytkin ovat selvät. Kiina järjestää tilausten rahoitukset itse ja Venäjän vastuukanta on muodostunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Yhdysvaltain nousu puolestaan kertoo isoista laivatilauksista.

– Vastuutilastoissa heijastuvat isot hankkeet, jotka näkyvät meillä vuosikausia. Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana ja Finnvera jakaa pankin riskiä, Pietikäinen selvittää.

– Tällaiset luotot ovat usein kymmenien, jopa satojen miljoonien euron luottoja, hän jatkaa.

Telekommunikaatio, erilaiset kone- ja laitetilaukset, laivanrakennus-, metsä- ja energiateollisuus tuottavat suurimmat numerot, mutta kappaletasolla korostuu pk-yritysten rooli.

Pietikäisen mukaan pienimmissä kaupoissa yritykset suojaavat myyntisaataviaan luottovakuutusten ja remburssien avulla. Pk-yritykset eivät ole vielä löytäneet uusimpia maita, joissa talous on vahvassa kasvussa.

– Pk-yritykset vievät eniten Euroopan maihin, joissa yritysten täytyy käyttää yksityisiä luottovakuuttajia. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Venäjä on meidän kannaltamme aktiivisin luottovakuutusmarkkina pk-yrityksille, Pietikäinen sanoo.

Finnveran vientirahoituksen takuuvastuut ovat 16,5 miljardia euroa.

FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit
  • Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta.
  • Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu.

Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.

EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.

Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.

Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.

Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.

Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.

Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.

Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.

Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.

Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuusta

Lue lisää myös vekselitakuusta

Finnveran maaluokitukset

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot