Lounais-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Satakunta nousi alueen talouden veturiksi – Finnveran rahoitus Satakuntaan yli tuplaantui, Varsinais-Suomen rahoitus laski tuntuvasti
Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.
Maakuntien eroista huolimatta kokonaisuutena Finnveran rahoitus Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi 18 prosenttia 190 miljoonaan euroon (160) vuonna 2024. Satakunnassa rahoitus kasvoi 103 miljoonaan euroon (49). Varsinais-Suomen pk- ja midcap-rahoitus jäi Satakunnan luvuista, ja Finnveran rahoitus maakuntaan oli 87 miljoonaa euroa (111).
− Poikkeuksellisesti rahoitusta myönnettiin Satakunnassa selvästi enemmän kuin Varsinais-Suomessa. Satakunnan myönnettyyn rahoitukseen sisältyy suuria vientikaupan limiittirahoituksia, jotka toistuvat muutaman vuoden välein, mutta rahoitusmäärä kasvoi ilman niitäkin edellisvuodesta. Lisäksi yritysten tarve uusia limiittejä kertoo siitä, että toiminta ja kaupankäynti on aktiivista. Satakunnassa vuosi oli kaikkinensa positiivinen, sillä rahoitus kasvoi yritysten investoinneissa, kasvun vaatimassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoittamisessa. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden, etenkin suurten investointien mutta myös vientihankkeiden puuttuminen, sanoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.
Varsinais-Suomessa sekä teollisuuden että kaupan ja kuluttajapalvelujen rahoitus laski
Kokonaisuutena Finnveran rahoitus Varsinais-Suomessa oli vuonna 2024 alimmillaan viiteen vuoteen. Keskisuurille, työllistäville midcap-yrityksille myönnetyn rahoituksen määrä jäi 4 miljoonaan euroon (10).
− Ilmiö on huolestuttava, sillä normaalisti Finnveran rahoituksen määrä maakunnassa heijastelee alueen toimeliaisuutta. Toisaalta Turkuun on tullut uusia pankkirahoittajia, jotka voivat hakea markkinaosuuksia, joten parhaimmillaan yritysten hankkeet ovat saaneet markkinoilta rahoituksen ilman Finnveran takauksiakin. Toivottavaa on, että hankkeet etenevät ja rahoitus järjestyy, Pelkonen sanoo.
Teollisuusvoittoisessa Varsinais-Suomessa teollisten toimialojen rahoitus laski vuonna 2024 reilulla neljänneksellä edellisvuodesta 45 miljoonaan euroon (62). Taustalla oli investointien puute, mutta myös käyttöpääoman rahoitus oli alhaisella tasolla aikaisempiin vuosiin nähden, mitä selittää kasvun puute.
− Talouden näkymien kokonaisvaltaisesta alavireestä kertoo, että myös kaupan ja kuluttajapalvelujen alalla rahoitus aleni tuntuvasti. Alavire näkyy tyhjinä liiketiloina kivijaloissa. Aikaisempina vuosina kaupan ja kuluttajapalvelujen osuus rahoituksesta on ollut merkittävä, vuositasolla yli 20 miljoonaa euroa, mutta nyt rahoitus laski 16 miljoonaan euroon. Teollisuus sekä kauppa ja kuluttajapalvelut ovat lisäksi molemmat työvoimavaltaisia toimialoja, joten kehitys näkyy väistämättä maakunnan työllisyysluvuissa.
Satakunnassa kasvun kärjessä keskisuuret yritykset, laiteinvestoinnit viittaavat kasvuun ja uudistumiseen
Satakunnassa myönnetyn rahoituksen kasvu selittyy suurelta joidenkin yksittäisten midcap-kokoluokan yritysten saamilla rahoituksilla, mikä osoittaa, että yksittäisten yritysten hankkeilla ja niiden ajoittumisella on suuri merkitys alueen taloudelle. Siksi myös vuosittaiset vaihtelut rahoituksen määrissä voivat olla suuria.
− Midcap-yritysten osuus Satakunnan koko pk- ja midcap-rahoituksesta oli yli puolet, eli keskisuurten yritysten rooli oli merkittävä. Talouden vahvasta vireestä kertoo kuitenkin se, että pienempien pk-yritystenkin saama rahoitus kasvoi. Maakunnassa myönnettiin paljon yritysten toimituksiin liittyvää rahoitusta. Myös kone- ja kalustoinvestointien rahoitus kasvoi merkittävästi, mikä kertoo positiivista viestiä toiminnan laajentamisesta tai uudistamisesta.
Toimialoista teollisuuden rahoitus reilusti yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Myös liike-elämän palvelujen rahoitus kaksinkertaistui.
Omistajanvaihdosrahoituksen taso vakiintunut pandemiaa edeltäviä vuosia alemmaksi
Yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrän lasku tai hidas kehitys on valtakunnallinen ilmiö, joka näkyi myös Lounais-Suomen maakunnissa vuonna 2024. Satakunnassa rahoitettiin 34 yrityskauppaa (30), joten suunta on hyvä. Määrä on kuitenkin vielä kaukana koronapandemiaa edeltävästä tasosta, jolloin yrityskauppoja rahoitettiin noin 40 vuodessa.
Varsinais-Suomessa rahoitettiin 52 yrityskauppaa - määrä on sama kuin vuonna 2023. Varsinais-Suomessakin ollaan kaukana huippuvuosista ennen pandemiaa, jolloin normaalitaso oli 80 rahoitettua yrityskauppaa vuodessa – parhaimmillaan jopa 99 kappaletta.
− Maakuntien nykytaso rahoitettujen omistajanvaihdosten määrässä näyttää olevan uusi normaali. Laskuun ovat vaikuttaneet talouden epävarmat näkymät ja viime vuonna korkotason selvä nousu totutusta tasosta. Valitettavasti useat, etenkin pienet palvelualan yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa, koska ostajaa ei ole löytynyt, Pelkonen sanoo.
Kasvuun ja kestävyysinvestointeihin liittyvä potentiaali käyttöön
Tulevat näkymät ovat maailmanpoliittisen tilanteen takia edelleen sumeat, mutta inflaation ja korkotason laskun odotetaan edesauttavan investointien ja yrityskauppojen toteuttamista. Uutta kasvua voi löytyä myös maakuntien nousussa olevilta teollisilta toimialoilta, kuten energiasektorilta.
− Kannustamme yrityksiä katsomaan eteenpäin ja toteuttamaan strategioitaan rohkeasti. Korkotason laskun myötä investoinnit ovat nyt taloudellisesti mahdollisia. Yritysten kannattaa hyödyntää kasvuun ja esimerkiksi kestävyysinvestointeihin liittyvä potentiaali. Vihreään siirtymään sekä digitalisaation ja innovaatioiden rahoitukseen kohdennettujen Finnveran vakuudettomien InvestEU-lainojen kysyntä on ollut Lounais-Suomen maakunnissa todella vaatimatonta, kun taas muissa maakunnissa lainat on löydetty, Pelkonen painottaa.
Lisätiedot:
Seija Pelkonen, aluejohtaja, Finnveran Länsi-Suomen alue, puh. 029 460 2620
