Kotkan katodiaktiivimateriaalitehdas vahvistaa akkuklusterin kasvua Suomessa - Finnveralta rahoitustakuu 200 miljoonan euron luotolle

Kiinalainen akkumateriaalien valmistaja Easpring on yhdessä Finnish Minerals Groupin kanssa investoimassa uuteen akkukennojen raaka-ainetta valmistamaan katodiaktiivimateriaalitehtaaseen (CAM) Kotkaan. Tehtaan koko investointibudjetti on 844 miljoonaa euroa. Finnvera on myöntänyt rahoitustakuun 200 miljoonan euron luotolle.

Tehtaan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2026, aloittaa kaupallinen tuotanto vuonna 2027 ja tuottaa 60 tuhatta tonnia katodiaktiivimateriaalia vuodessa. 

Tehtaasta 70 prosenttia omistaa Easpring eli Beijing Easpring Material Technology Co. Ltd. Suomen valtion omistama Finnish Minerals Group Oy, aiemmalta nimeltään Suomen malminjalostus, omistaa 30 prosenttia. 

Kyseessä on merkittävä teollisen mittakaavan investointi Kiinasta Suomeen, sillä vastaavaa teknologiaa ei vielä ole Suomessa.

Akkuteollisuus on vihreän siirtymän ja esimerkiksi liikenteen sähköistymisen kannalta erittäin tärkeä toimiala. Suomen tavoitteena on rakentaa koko arvoketju Suomeen raaka-aineista varsinaiseen akkutuotantoon saakka. 

− Mahdollistamme takuullamme suurten investointien toteutumista Suomessa ja toimimme yhteistyössä valtion muiden toimijoiden kanssa. Tavoittelemme kasvua ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Kotkan katodimateriaalitehdas on merkittävä vihreän siirtymän hanke ja osa laajempaa arvoketjua, jonka edellytyksiä Suomi pyrkii edistämään, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Miska Kuhalampi.

Merkittävät talousvaikutukset alueellisesti ja koko kansantaloudelle 

Hankkeelle on myönnetty ympäristölupa lokakuussa 2024, ja turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi tehtaalle kemikaaliturvallisuusluvan 2026.

Rakennusvaiheessa tehdas työllistää 800−1 000 henkilöä. Tehtaan omien arvioiden mukaan tuotannollisessa vaiheessa tehdas työllistää suoraan noin 270 henkilöä ja laitoksen epäsuorat työllistävät vaikutukset voisivat olla jatkossa yhteensä jopa 3 000 henkilötyövuotta. 

Suorine ja välillisine vaikutuksineen tehtaan tuoma pitkän aikavälin vaikutus sekä alueellisesti Kymenlaakson taloudelle että koko kansantaloudelle on tuntuva ja positiivinen.

Lisätietoja: 

Miska Kuhalampi, rahoituspäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2806