Finnveran Juuso Heinilä: Lähi-idän sodan päättyminen erittäin odotettu uutinen – ”Kotimaisten investointien padot saatava murtumaan, Finnveran investointiohjelma kääntää kaikki kivet hankkeiden vauhdittamiseksi”
Sopimus Iranin ja Yhdysvaltain välisten sotatoimien päättymisestä on suomalaisille yrityksille todella odotettu hyvä uutinen, joka toivon mukaan saa liikkeelle epävarmuuden lykkäämät kotimaiset investoinnit, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Investoinnit luovat arvonlisää myös vientimarkkinoille, mikä vahvistaa Suomen taloutta. Finnveran miljardin euron investointiohjelma antaa poikkeukselliset mahdollisuudet vauhdittaa kaikenkokoisia investointeja ja varmistaa niiden liikkeellelähtöä. Suomen talouskasvu on ollut alkuvuonna vahvaa, mikä on antanut suojaavan puskurin Lähi-idän konfliktin vaikutuksille. Sodan päättyminen säästää Suomen talouden pahimmilta kerrannaisvaikutuksilta.
Yhdysvallat ja Iran ilmoittivat päässeensä aiesopimukseen sotatoimien loppumisesta, mikä toisi tullessaan Hormuzinsalmen avaamisen kuljetuksille. Vaikka tuoreeltaan kerrottiin jo Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uusista uhkavaatimuksista ja rauhansopimukseen liittyvistä epävarmuuksista, intressit päättää konflikti ovat painavat.
− Uutinen on todella hyvä ja toivottu, jos Hormuzinsalmi saadaan auki. Sillä on huomattava positiivinen vaikutus korkonäkymään, inflaationäkymään ja yritysten kasvuhalukkuuteen Suomessa. Kun kansainvälinen talous on kasvussa ja Suomen talous on kääntynyt positiiviseen suuntaan, investointeihin kiinni pääseminen on entistä tärkeämpää. Meidän on saatava kotimaisten investointien padot murtumaan, monet investointiaihiot ovat odottaneet pitkään toteutumistaan, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä sanoo.
Finnvera vastaa tarpeeseen investointiohjelmalla ja varautuu rahoittamaan pk- ja midcap-yritysten sekä suurten yritysten investointeja miljardilla eurolla tämän ja ensi vuoden aikana kaikkialla Suomessa. Tavoitteena on täydentää rahoitusmarkkinaa ja parantaa yritysten investointien rahoituspakettien toteutettavuutta. Heinilän mukaan Finnvera voi tarvittaessa ottaa aiempaa enemmän riskiä rahoitettavista hankkeista, tarjota lainaa pankkien rinnalla ja myöntää lainalleen pidempää maksuaikaa kuin pankit.
− Olemme valmiit kääntämään kaikki kivet, jotta saamme investointeja liikkeelle. Meillä on merkittävä valmius toimia laaja-alaisesti investointien rahoituksessa kaupallisten rahoittajien rinnalla. Tehtävämme on varmistaa omilla toimillamme, että rahoitusmarkkina kehittyy ja yritykset pienimmästä suurimpaan pystyvät ottamaan kasvuaskelia.
Alkuvuoden vahva kasvu saanee jatkoa
Lähi-idän konfliktin ja energiashokin pitkittymisen keskeinen riski Suomen talouteen on yritysten kannattavuuden heikkeneminen. Finnveran pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan konfliktin aiheuttama kustannusten nousun, kysynnän laskun ja korkojen nousun kolmoisvaikutus jää nyt kauhuskenaarioita vähäisemmäksi.
− Suomen talouden yllättävänkin vahva kasvu ja siirtymä puhtaisiin teknologioihin on jo tähän mennessä luonut puskuria konfliktin vaikutuksille, ja jos konflikti nyt päättyy, kasvu pääsee jatkumaan. Konfliktin vaikutukset on jo paljolti huomioitu bruttokansantuotteen kasvuennusteissa tälle ja ensi vuodelle, Kotamäki toteaa.
− Toisaalta vuodelle 2027 kertyy patoutunutta kasvua, joka liikkeelle lähtiessään vetää talouskasvun korkealle investointien, kulutuksen ja ehkä myös viennin kautta - sillä oletuksella, että uutta kriisiä ei tapahdu. Se taas on kova oletus nykymaailmassa.
Yksityinen kulutus vihdoin piristynyt – milloin sodan päättyminen näkyy bensapumpuilla?
Raakaöljyn hinta nousi Lähi-idän konfliktin alkaessa reilusti yli 100 dollariin barrelilta, mutta hinta tasaantui jo, vaikka sotatoimet vielä jatkuivat. Tämä kertoo kysynnän laskusta ja siitä, että Aasian kehittyvät taloudet ovat sopeuttaneet kulutustaan nousseisiin kustannuksiin. Vaikutukset ovat tuntuneet välillisesti myös Suomessa, vaikka riippuvuus fossiilista polttoaineista on vähäisempi kuin monessa muussa maassa. Kuluttajille konflikti on näkynyt ennen muuta korkeina polttoaineen pumppuhintoina.
− Suomessa kuluttajat ja osin yrityksetkin ovat olleet suojassa kustannusten nousulta, koska emme nojaa kaasuun tai öljyyn yhtä voimakkaasti kuin vaikkapa Keski-Euroopan maat. Kesä ja sitä kautta vähäisempi lämmityksen tarve on helpottanut akuuttia tilannetta. Bensapumpulla kriisin loppuminen näkyy pienellä viiveellä, mutta mikäli öljyn maailmanmarkkinahinta vakautuisi kriisiä edeltävälle tasolle, laskisi bensan litrahintakin takaisin 1,60−1,80 euron tasolle, Kotamäki laskee.
−Euroopan keskuspankin korkojen nosto sekä inflaation kiihtyminen tänä vuonna tulee rokottamaan suomalaisten ostovoimaa. Toisaalta yksityinen kulutus on myös vihdoin kääntynyt Suomessa kasvuun, mikä kertoo siitä, että suomalaisten ostovoima on kohtalaisella tasolla, ja toukokuussa kuluttajien luottamus vahvistui edelliseen kuukauteen verrattuna.
Lisätiedot:
Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2576
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
