Energiaa, luovuutta ja rohkeutta työelämään
Finanssikriisi, maailmantalouden lama, Ukrainan kriisi, taantuma. Talouskeskustelun sävy on ollut lannistava jo vuosia, eikä juuri houkuttele investointeihin tai yrittäjäksi. Finanssialalla yli 20 vuotta vaikuttanut, nykyisin työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio pitää todennäköisenä, että Suomella on edessään neljäs peräkkäinen negatiivisen kasvun vuosi. Hän kutsuu Eurooppaa maailman mittakaavassa ”sairaaksi mieheksi”, jossa Suomen oireet ovat huolestuttavat.
-Euroopassa on tosin havaittavissa varovaisia signaaleja kasvusta, mutta se jäänee prosentin luokkaan. Ensi vuosi saattaa Suomessakin olla jo valoisampi, mutta se vaatii yhteiskunnallisesti suuria päätöksiä ja toimenpiteitä, Ritakallio painottaa.
Ritakallion mukaan Suomen talouspolitiikassa vallitsee pysähtyneisyyden tila, kun tarve olisi avarakatseisuudelle ja julkisen talouden rakenteellisiin muutoksiin.
-Pitäisi siirtyä ajatusmaailmaan, jossa miettisimme jatkuvasti millä toimilla varmistamme suomalaisyritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja edistämme investointien syntymistä.
Ritakallio muistuttaa, että muun muassa digitalisaation takia myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten pahin kilpailija saattaa olla kansainvälinen verkkokauppa, eikä naapurikylän vastaava liike.
Uutta pöhinää Pohjolassa
Heikoista näkymistä huolimatta Ritakallio puhkuu optimismia. Hän peräänkuuluttaa positiivista ajattelua, rohkeutta ja innovatiivisuutta.
-Suomella on erinomaiset lähtökohdat menestyä: meillä on valtavasti lahjakkuutta muun muassa ICT:n ja ohjelmoinnin, konepajateollisuuden ja lääketieteen saralla. Näiden lisäksi myös biotalous tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen menestykseen. Taustalla on hyvä ja turvallinen infrastruktuuri, korkea koulutusaste ja teknologinen huippuosaaminen.
Ritakallio näkee Suomeen rantautuneen start-up-kulttuurin myös merkittävänä piristysruiskeena.
-Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Slushin ja Aalto-yliopiston ympärille syntynyttä pöhinää voitaisiin hyödyntää muutenkin liike-elämässä. Jo nyt on havaittavissa, että opiskelijoiden kiinnostus lähteä yrittäjiksi on aivan eri tasolla kuin 10 vuotta sitten.
Energisoiva työyhteisö
Tulevaisuuden haasteita Suomelle asettaa etenkin väestön ikärakenteen muutos. Eliniänodotteen kasvaessa myös työurat venyvät. Ihmisten pitäisi jaksaa työelämässä paremmin ja pidempään.
-Työelämää pitäisi uudistaa. Tarvitsemme uusia ajattelutapoja, miten työtä tehdään, miten sitä johdetaan ja mitä mahdollisuuksia esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa.
Ritakalliota kiinnostaa erityisesti, miten työyhteisössä voisi hyödyntää toisista ihmisistä saamaamme energiaa yhteiseen käyttöön. Tähän liittyvät muun muassa työympäristön uudelleenorganisointi ja työn rytmittäminen. Ritakallio myös tekee kuten opettaa: hän aikoo itsekin luopua työhuoneestaan Ilmarisen toimitilauudistuksen yhteydessä vuonna 2016, ja odottaa muutosta jo innolla.
Tulevaisuuden menestyjiltä vaaditaan myös luovuutta ratkaista asioita uudella tavalla, sekä ”rohkeutta ottaa etunojaa”.
-Suomalaiset pelkäävät liikaa epäonnistumista, ja toisaalta liike-elämässä menestyjiä saatetaan katsoa kulmien alta. Suomessa on hyväksytympää tienata miljoonat formula-auton ratissa kuin yrittäjänä, Ritakallio naurahtaa.
Viimeisenä menestystekijänä Ritakallio mainitsee henkilöstöstä huolehtimisen. Hän näkee varoittavia esimerkkejä jatkuvasti yrityksistä, joiden huono henkilöstöpolitiikka on johtanut omistaja-arvon menettämiseen ja heikompaan kannattavuuteen.
-Tarvitsemme joustavuutta ja kykyä mukautua uusiin työnteon malleihin. Yritysten täytyy ottaa vastuu pitkäjänteisestä henkilöstöstä huolehtimisesta, sillä ihmiset tämän kisan lopulta ratkaisevat.
Sanottua:
- Yritysten tulisi muistaa mitoittaa toimenpiteet taloustilanteen mukaan – myös hitaan kasvun maailmassa yritys voi pärjätä ja kasvaa innovatiivisesti.
- Start-up-kulttuuri tuo positiivista muutosta suomalaiseen yrityskenttään: olemme aina olleet vahvoja insinöörialoilla, mutta nyt sitä osaamista pitää osata myös myydä!
- Suomi tarvitsee lisää pienyrityksiä, mutta vielä enemmän on tarve keskisuurille yrityksille. Niistä voi taas syntyä uusia Supercellejä ja Rovioita.
- Vientiyritysten suhteen on tärkeää, että rahoitus on riittävä ja riskejä voidaan jakaa. Tällä voidaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, ja jossa Finnvera tekee tärkeää työtä.
Teksti: Noora Puro, Kuva: Heidi Strengell
