Aluekatsaus Lounais-Suomi 1–12/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi tuntuvasti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa meriteollisuuden aallossa, mutta investointien osuus rahoituksesta oli matalalla
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Satakunnan ja Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi 30 prosenttia vuonna 2025 edellisvuodesta, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Meriteollisuuden vetovoima näkyi pk- ja midcap-yritysten tilauskirjoissa, ja alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset tarvitsivat rahoitusta toimituksiin ja tuotantoon. Investointien ja yrityskauppojen rahoituksessa maakunnat kulkivat eri suuntiin. Investointien ja yritysten omistajanvaihdosten rahoitus nousi Varsinais-Suomessa mutta laski Satakunnassa. Lounais-Suomen maakunnissa talouden näkymät ovat nousujohteiset, mutta kasvun jarruksi voivat nousta pula tuotantokapasiteetista ja osaajista. Finnvera vauhdittaa pienten ja aloittavien yritysten kasvua lainoilla ja käynnistää toukokuussa maatalousyritysten investointien rahoituksen.
Finnveran rahoitti vuonna 2025 Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksiä yhteensä 246 miljoonalla eurolla (190). Satakunnassa rahoitus kasvoi 116 miljoonaan euroon (103) ja Varsinais-Suomessa 131 miljoonaan euroon (87). Varsinais-Suomessa taso on vielä jäljessä huippuvuotta 2021, mutta Satakunnassa rahoitus on maakunnan kokoon nähden erittäin korkealla tasolla. Satakunnassa Finnveran vuosittaisen rahoituksen määrä on vaihdellut 40−90 miljoonan välillä, kunnes rahoitus jo 2024 nousi yli 100 miljoonaan ja nousi viime vuonna entisestään.
Satakunnan ja Varsinais-Suomen rahoitus oli korkealla myös naapurimaakuntiin verrattuna. Teollisista maakunnista taakse jäi muun muassa Pirkanmaa.
Varsinais-Suomessa teollisuus ja etenkin metalliala meriteollisuuden myötä nosteessa – investoinneissa maakunta jää muusta maasta
Finnveran rahoitus Varsinais-Suomeen noudatti maakunnan suhteellista osuutta, joka on noin kymmenesosa koko Suomen rahoitusluvuista. Veturitoimialana toimi tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran rahoitus maakunnan teollisuusyrityksille tuplaantui edellisvuodesta, ja nosti mukanaan koko maakunnan rahoituksen määrää. Erityisen vahvaa kasvu oli perinteisesti suurella toimialalla, metallituotteiden valmistuksessa, jonka rahoitus yli 2,5-kertaistui. Myös liike-elämän palveluissa rahoitus kasvoi, kun taas kaupan ja kuluttajapalvelujen sekä matkailun rahoitus laskivat.
− Meriteollisuuden hyvä tilauskanta on merkittävältä osin piristänyt teollisuuden ja erityisesti metalliteollisuuden aktiivisuutta, ja alustoimialalla pk- ja midcap-yrityksillä on ollut paljon hankkeita niin valmistuksen kuin alihankinnankin osalta. Muilla toimialoilla rahoitusmäärät ovat pienempiä, ja muutokset voivat selittyä yksittäisten yritysten hankkeilla. Kuluttajavetoisten alojen rahoituksen laskussa näkyy kuluttajien varovainen käyttäytyminen, sanoo aluepäällikkö Jyrki Isotalo.
Varsinais-Suomessa Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit kasvoivat 13 prosenttia edellisvuodesta.
− Kasvu on positiivinen uutinen, kun investoinnit yleisesti ovat vähissä, mutta investointitaso oli tavanomaista alhaisempi. Maakuntana jäimme koko maan kasvuvauhdista, sillä Finnveran osarahoittamat investoinnit valtakunnallisesti nousivat viime vuonna lähes kolmanneksella edellisvuodesta. Vahva viesti on, että nyt on erinomainen hetki toteuttaa tulevaisuuteen suuntaavia investointeja. Lounais-Suomessa lähivuosien näkymät etenkin teollisuudessa ovat nousujohteiset, ja tuotantokapasiteetin rajat voivat tulla vastaan, mikä jarruttaa yritysten kasvua, Isotalo sanoo.
Satakunnassa teollisuus hallitsi rahoitusta – investoinnit putosivat rajusti, huolena kapasiteetin ja osaajien riittävyys
Satakunnassakin Finnveran rahoitus kasvoi voimakkaimmin teollisuudessa, ja metalliteollisuuden lisäksi myös muilla teollisuuden aloilla.
− Maakunnan kokoon suhteutettuna myönnetyn rahoituksen määrä oli erittäin hyvällä tasolla. Toimialoista teollisuus oli selvä veturi. Myös Satakunnassa meriteollisuuden alihankkijoiden tilanne on hyvä, ja merkittävää kasvua odotetaan tällekin vuodelle. Myös puolustusteollisuuden hankkeisiin liittyy paljon myönteisiä odotuksia. Liike-elämän palveluissa sekä kaupan ja kuluttajapalvelujen aloilla sen sijaan rahoitus laski, mikä kertoo osaltaan palvelualojen heikosta markkinatilanteesta, sanoo aluepäällikkö Pia Kiuru.
Korkeista rahoitusvolyymeistä huolimatta Satakunnassa Finnveran rahoitus investointeihin laski voimakkaasti. Finnveran osarahoittamat investoinnit putosivat peräti 75 prosenttia edellisvuodesta, mutta muutosta selittää vuodelle 2024 ajoittunut yksittäinen suuri investointi. Pia Kiurun mukaan vaihtelu voi kertoa myös siitä, että investointeja on tehty kaupallisella rahoituksella eikä Finnveraa ole tarvittu takaajaksi.
− Satakunnassa Finnveran rahoitus kohdistui erityisesti yritysten toimitusvakuuksiin ja toimitusten vaatimaan käyttöpääomaan, mikä kuvastaa sitä, että tilauskirjat ovat nyt täynnä ja yrityksissä tuotanto huipussaan. Teollisuuden investointien väheneminen on huolestuttavaa, koska yritysten nimenomaan pitäisi investoida pysyäkseen pitkällä tähtäimellä kilpailukykyisinä. Haasteeksi voi tulla myös osaavan työvoiman riittävyys, kun alus- ja telakka-ala on voimakkaassa kasvussa, Kiuru sanoo.
Omistajanvaihdosrahoituksessa maakuntien välillä iso ero
Varsinais-Suomessa omistajanvaihdosten rahoitus kääntyi kasvuun. Rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoi yli neljänneksellä edellisvuodesta 66:een ja yrityskauppoihin myönnetty rahoitus nousi 20 miljoonaan euroon.
− Omistajanvaihdosten rahoituksessa nähtiin mukavaa kasvua. Varsinais-Suomessa takana on useampi hyvin hiljainen vuosi, mikä kertoo toimintaympäristön epävarmuudesta viime vuosina. Viime vuonna rahoitetut yrityskaupat olivat Varsinais-Suomessa keskimäärin isompia kuin koko maassa, mikä nosti rahoituksen euromäärää, Jyrki Isotalo sanoo.
Satakunnassa suunta oli päinvastainen. Positiivisen vuoden 2024 jälkeen omistajanvaihdosten rahoitus puolittui 3 miljoonaan euroon vuonna 2025 ja myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski.
− Satakunnassa vuosi 2025 oli omistajanvaihdosten kannalta heikko vuosi, ja yrityskaupoissa oli poikkeuksellista hitautta. Taustalla on yleinen epävarmuus ja se, että yrityskauppaneuvottelut kestävät usein pitkään. Uusimmat viestit kuitenkin ennakoivat, että tilanne on alkuvuonna vilkastunut. Yritysten omistajanvaihdosten merkitys yritysten kasvulle ja sitä kautta maakuntien taloudelle on suuri, Pia Kiuru sanoo.
Näkymät vuodelle 2026 lupaavat kasvua – uutena tulossa maatalousyritysten investointien rahoitus
Suomen taloudessa näkyy positiivisia kasvun merkkejä, kuten viennin tilausten kasvu ja kuluttajien ostovoiman parantuminen, mikä tukee investointien käynnistämistä. Finnvera tarjoaa rahoitusta rohkeasti innovatiivisille ja skaalautuville yrityksille ja varmistaa pienten yritysten kasvua mikroyritysten lainalla, jota helmikuun 2026 alusta lähtien voivat hakea alle 10 henkilön yritykset ja aloittavat yritykset. Digitalisaation ja vihreän kasvun hankkeisiin on saatavilla vakuudettomia InvestEU-lainoja. Lainojen kysyntä on toistaiseksi ollut varovaista.
− Meriklusterin ja puolustusteollisuuden ohella kasvupotentiaalia on muillakin aloilla. InvestEU-lainat ovat ehdoiltaan hyvin houkuttelevia yrityksille, joten niiden kysynnän toivoisi kasvavan. Toivomme myös, että maakuntien pienet yritykset hyödyntävät mikroyrityslainaa aktiivisemmin kasvuaskeliinsa. Myös vientitakuut ovat alihyödynnetty rahoitustapa viennin vauhdittamiseen, vaikka alueella on runsaasti vientiä tekeviä pk- ja midcap-yrityksiä, Isotalo ja Kiuru sanovat.
Finnvera käynnistää toukokuun 2026 alusta rahoituksen uudelle toimialalle, kun maatalousyritysten isot investoinnit ja omistusjärjestelyt tulevat rahoituksen piiriin.
− Tämä on kiinnostava uusi avaus Lounais-Suomessa, jossa yritysmuotoista maataloutta on paljon. Nopeampaa kasvua ja tuotannon tehokkuutta tavoittelevien maatalousyritysten rahoituksen saatavuuden varmistaminen on äärimmäisen tärkeää, Jyrki Isotalo sanoo.
Lisätiedot:
Jyrki Isotalo, aluepäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2611
Pia Kiuru, aluepäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2314
