Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi

Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen. 

Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa Keski-Suomen yrityksille rahoitusta noin 18 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa vuotta aiemmin) ja Etelä-Savon yrityksille noin 8 miljoonaa (21) euroa. Etelä-Savon vertailuvuotta nostivat muutamat suuret hankkeet, jotka näkyivät poikkeuksellisen vahvoina rahoituslukuina.

– Suomessa on nyt nähtävissä myönteisiä merkkejä talouden piristymisestä, ja yrityksillä on hyvä hetki arvioida kasvun, uudistumisen ja kansainvälistymisen investointitarpeita. Finnvera on varautunut rahoittamaan investointeja koko maassa miljardilla eurolla. Keski-Suomessa kasvupotentiaalia näkyy erityisesti teollisuudessa, viennissä ja alihankintaketjuissa, Etelä-Savossa puolestaan viennin vahvistumisessa sekä teollisten hankkeiden synnyttämissä alihankintamahdollisuuksissa, sanoo Finnveran Keski-Suomen ja Etelä-Savon aluepäällikkö Markus Raaska.

Keski-Suomessa investoinnit ja vienti vahvistuivat

Keski-Suomen kehityksessä korostui erityisesti teollisuuden rooli. Finnveran myöntämä rahoitus teollisuudelle kasvoi yhdeksän prosenttia noin 11 miljoonaan euroon (10), ja Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien määrä nousi yli 10 miljoonaan euroon (7). Erityisen voimakkaasti kasvoivat teollisuuden investoinnit, jotka nousivat lähes viiteen miljoonaan euroon runsaasta miljoonasta eurosta.

Myös viennin vahvistui selvästi. Viennin edistämiseen liittyvä rahoitus yli kolminkertaistui ja nousi lähes neljään miljoonaan euroon.

– Keski-Suomessa alkuvuosi oli positiivinen investointien ja viennin rahoituksessa. Näyttääkin siltä, että yritykset ovat löytäneet nyt kasvuvireen ja tekevät kaivattuja päätöksiä pidemmän tähtäimen suunnitelmiinsa. Erityisesti viennin rahoituksen palautuminen heikon viime vuoden jälkeen luo positiivista kuvaa tulevaisuudesta, sanoo Markus Raaska.

Keski-Suomen näkymiä tukevat myös Suomessa käynnissä olevat kaivos- ja datakeskusinvestoinnit, joiden vaikutukset voivat näkyä alueen pk-yrityksissä alihankintaketjujen kautta tulevina vuosina – samoin kuin maakunnan omat kasvuhankkeet, kuten Hippos-hanke ja merkittävä teknologiakeskusinvestointi.

Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi

Etelä-Savossa alkuvuoden kokonaisrahoitus jäi viime vuoden tasosta, mutta taustalla oli vuoden 2025 poikkeuksellisen vahva investointivuosi. Maakunnan kokoisella alueella yksittäiset suuret hankkeet näkyvät rahoitustilastoissa voimakkaasti ja aiheuttavat suuria vuosittaisia vaihteluita.

Investointien määrä jäi alkuvuonna alle miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin vastaava määrä oli lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Samalla viennin edistämiseen liittyvä rahoitus nousi lähes neljään miljoonaan euroon eli yli viisinkertaiseksi vuotta aiempaan verrattuna.

– Etelä-Savoon myönnetty rahoitus on lähempänä aikaisempien vuosien tasoa, sillä viime vuotta nostivat yksittäiset suuret investoinnit. Rohkaisevaa on kuitenkin viennin rahoituksen erittäin vahva kasvu. Etelä-Savossa kasvua voi syntyä erityisesti viennin, teollisuuden ja alihankintaketjujen kautta, sanoo Markus Raaska.
Etelä-Savossa viennin vahvistuminen näkyi erityisesti teollisuuden yrityksissä. Myös datakeskus- ja kaivoshankkeet voivat tulevina vuosina luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen pk-yrityksille.

InvestEU-rahoituksessa eroja maakuntien välillä

Maakuntien välillä oli alkuvuonna selvä ero InvestEU-rahoituksen käytössä. Keski-Suomeen myönnettiin InvestEU-rahoitusta runsaat kaksi miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin määrä oli noin miljoona euroa. Rahoitus tukee yritysten digitalisaatio-, innovaatio- sekä vihreän siirtymän investointeja.

Etelä-Savossa InvestEU-rahoitusta ei myönnetty tarkastelujaksolla, vaikka vuotta aiemmin sitä käytettiin noin kaksi miljoonaa euroa.

Omistajanvaihdokset jatkuivat vakaana

Keski-Suomessa Finnvera rahoitti alkuvuonna 11 omistajanvaihdosta yhteensä noin miljoonalla eurolla, mikä vastasi käytännössä edellisvuoden tasoa. Etelä-Savossa rahoitettiin kolme omistajanvaihdosta yhteensä 0,2 miljoonalla eurolla. 

Tulevaisuuden näkymät

Suomen talousnäkymissä on nähtävissä myönteisiä merkkejä. Teollisuuden tilauskannat ovat vahvistuneet ja kuluttajien ostovoima on parantunut, vaikka moni yritys suhtautuu edelleen varovaisesti investointeihin ja lainanottoon.

Keski-Suomen ja Etelä-Savon näkymiä tukevat Suomessa käynnissä olevat kaivos- ja datakeskushankkeet sekä niiden ympärille rakentuvat alihankintaketjut. Vaikutukset voivat näkyä alueiden pk-yrityksissä kasvavana kysyntänä ja uusina liiketoimintamahdollisuuksina tulevina vuosina.

– Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vienti vahvistavat yritysten näkymiä, ja Etelä-Savossa viennin kasvu kertoo yritysten halusta hakea kasvua myös kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Nyt on hyvä hetki arvioida, miten yritys voi vahvistaa kilpailukykyään tulevaa kasvua varten, sanoo Markus Raaska.

Lisätietoja

Markus Raaska, aluepäällikkö, Keski-Suomi ja Etelä-Savo, puh. 029 460 2911