Aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Etelä-Karjalan yrityksille myönnettiin rahoitusta 18 miljoonaa euroa (12) ja Kymenlaakson yrityksille 7 miljoonaa euroa (10). Etelä-Karjalassa teollisuus oli alkuvuonna rahoituksen kasvun veturi, ja teollisuusyrityksille myönnetty rahoitus kasvoi yli 50 prosentilla 14 miljoonaan euroon. Kymenlaaksossa puolestaan teollisuuden osarahoitetut investoinnit kasvoivat selvästi vertailuvuodesta.
– Investointien merkitys maakuntien taloudelle on merkittävä. Finnvera on varautunut rahoittamaan investointeja koko maassa miljardilla eurolla. Olemme lisänneet rahoitusta innovatiivisten yritysten skaalautumisvaiheeseen, jatkamme mikro- ja aloittavien yritysten kasvuhankkeisiin suunnatun lainan myöntämistä ja voimme toimia takaajana myös maatalouden suurissa investoinneissa. Etelä-Karjalassa myönteistä kehitystä nähtiin erityisesti teollisuuden sekä digitalisaatio- ja innovaatiohankkeiden rahoituksessa. Kymenlaaksossa teollisuusinvestoinnit kasvoivat viime vuodesta. Kotkaan rakennettava katodiaktiivimateriaalitehdas on hyvä esimerkki alueen pitkän aikavälin investointipotentiaalista, jonka vaikutukset voivat ulottua laajasti myös maakuntarajojen yli, sanoo aluepäällikkö Mikko Kaminen.
Kymenlaaksossa Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa osarahoittamat teollisuuden investoinnit nousivat alkuvuonna 4 miljoonaan euroon (1), vaikka rahoitetut kokonaisinvestoinnit maakunnassa jäivät vertailuvuotta pienemmiksi.
Etelä-Karjalassa Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi 5 miljoonaan euroon (4). Investointien rahoitus vaihtelee maakuntien välillä vuosittain suurestikin, Mikko Kaminen muistuttaa.
Etelä-Karjalassa yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui, Kymenlaaksossa yksittäisillä hankkeilla suuri vaikutus
Etelä-Karjalassa Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä lähes tuplaantui 11:een. Yksittäisten järjestelyjen koko jäi vertailuvuotta pienemmäksi.
Kymenlaaksossa Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä laski vuodentakaisesta alle kymmeneen ja niihin myönnetty rahoitus 0,4 miljoonaan euroon (1,0). Yksittäiset hankkeet vaikuttavat kokonaisuuteen vuositasolla voimakkaasti, koska yrityskauppojen määrä on suhteellisen pieni.
– Etelä-Karjalassa on positiivista aktiivisuutta yrityskaupoissa. Kymenlaakson yrityskauppojen määrä jäi vertailuvuodesta, mutta alueella on edelleen useita yrityksiä, joissa omistajanvaihdos on ajankohtainen tulevina vuosina. Omistajanvaihdokset ovat tärkeä osa alueen elinvoiman ylläpitämistä, sillä ne mahdollistavat yritystoiminnan jatkumisen, kasvun ja työpaikkojen säilymisen myös yritysten vaihtaessa omistajaa, sanoo aluepäällikkö Anna-Mari Palo.
Kansainvälistymisessä ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä myönteinen suunta, mikrolainoilla myös kysyntää maakunnissa
Finnveran pk-yritysten vientikauppojen rahoittamiseen ja vakuuttamiseen myöntämien vientitakuiden ja erityisesti vientitakausten määrä nousi alkuvuonna selvästi. Viennin rahoituksesta valtaosa kohdistui Etelä-Karjalaan. Yritykset löysivät myös uudelleen InvestEU-ohjelman vakuudettomat digitalisaatio- ja innovaatiolainat.
Finnveran mikroyritysten ja aloittavien yritysten kasvuun suunnattua lainaa myönnettiin alkuvuonna Etelä-Karjalaan noin 0,2 miljoonaa euroa ja Kymenlaaksoon noin 0,3 miljoonaa euroa.
– Mikrolaina on tärkeä rahoitusratkaisu pienille yrityksille, ja sitä hyödynnetään molemmissa maakunnissa yritystoiminnan kehittämiseen. Tyypillisesti pienyritykset toimivat palvelualoilla, jotka luonnollisesti hyötyvät kuluttajien ostovoiman kasvusta, sanoo Palo.
Näkymät loppuvuodelle varovaisen myönteiset, vaikka epävarmuuksiakin on
Suomen taloudessa näkyy nyt selviä merkkejä paremmasta: kulutus, investoinnit ja vienti ovat vahvistuneet. Monelle yritykselle on juuri nyt oikea hetki valmistautua seuraavaan kasvuvaiheeseen. Samalla toimintaympäristöön liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Kaakkois-Suomessa seurataan myös afrikkalaisen sikaruton mahdollisia vaikutuksia maa- ja metsätalouteen, elintarvikeketjuun sekä muihin maaseutuelinkeinoihin.
– Kaakkois-Suomen vahvuuksia ovat vahva teollinen perusta ja kansainväliset yhteydet. Suuret teolliset hankkeet voivat luoda uusia mahdollisuuksia myös alueen alihankintaverkostolle. Kasvutoimien lykkäämisen kääntöpuolena voi olla kilpailukyvyn heikkeneminen. Haluamme olla mukana mahdollistamassa kasvua koko Kaakkois-Suomen alueella, toteavat aluepäälliköt Anna-Mari Palo ja Mikko Kaminen.
Lisätiedot:
Anna-Mari Palo, aluepäällikkö, puh. 029 460 2637
Mikko Kaminen, aluepäällikkö, puh. 029 460 2990
