Aluekatsaus 1−6/2026: Rahoitetut investoinnit kasvussa Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeen investoinneissa hiljaista – Kuluttaja-alat matkailu ja kauppa piristymässä
Finnveran tammi−kesäkuussa 2026 myöntämä pk- ja midcap-yritysten rahoitus laski Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä viime vuoden vastaavasta ajasta. Finnveran ja muiden rahoittajien kanssa yhdessä mahdollistamien investointien kokonaisarvo kuitenkin nousi reippaasti Pirkanmaalla ja hienoisesti Kanta-Hämeessä, mikä kertoo yritysten positiivisista näkymistä. Päijät-Hämeessä myös investointien rahoitus laski tuntuvasti, mutta teollisuusmaakunnan valopilkkuna olivat kuluttajavetoiset toimialat matkailu ja kauppa. Mikroyritysten ja aloittavien yritysten kasvuun tarkoitetulla lainalla oli kysyntää maakunnissa, ja myös maatalousyritysten suurinvestointien rahoitus on herättänyt kiinnostusta.
Finnvera myönsi Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen rahoitusta yhteensä 81 miljoonaa euroa (87). Pirkanmaan osuus rahoituksesta oli yli 70 prosenttia. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa osarahoittamien investointien arvo maakunnissa oli yhteensä 48 miljoonaa euroa (51). Maakuntien kehitys kulki eri suuntiin investointien rahoituksessa.
− Vuosittainen vaihtelu on normaalia, mutta pitkällä tähtäimellä investointien saaminen kasvuun on maakuntien taloudelle erittäin tärkeää. Olemme varautuneet rahoittamaan investointeja koko maassa miljardilla eurolla, olemme lisänneet rahoitusta innovatiivisten yritysten skaalautumisvaiheeseen, jatkamme mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainojen myöntämistä ja voimme olla takaajana maatalouden suurissa investoinneissa. Kartoitamme maakuntien suuria investointeja, jotta merkittävät tulevaisuuteen suuntautuvat hankkeet saadaan liikkeelle, sanoo Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen aluepäällikkö Marjo Seppälä.
Pirkanmaalla hyvä draivi investoinneissa, omistajanvaihdosten ja viennin rahoitus putosivat vuodentakaisesta
Finnveran Pirkanmaan pk- ja midcap-yrityksille myöntämästä 58 miljoonasta eurosta (60) lähes puolet, 28 miljoonaa euroa, kohdistui odotetusti maakunnan veturialalle teollisuuteen. Positiivista on, että Finnveran osarahoittamien investointien arvo nousi maakunnassa viidenneksellä vuodentakaisesta 30 miljoonaan euroon (25).
− Pirkanmaalla teollisuuden investointien arvo yli tuplaantui 11 miljoonaan euroon. Hienoa kasvua oli myös kuluttaja-aloilla, matkailussa, kaupassa ja palvelualoilla. Vaikka liike-elämän hyödyntämien palvelujen investoinnit laskivat, investointihalukkuuden kasvu muilla aloilla kertoo toivottavasti talouden orastavasta kasvusta. Toimintaympäristöön on sisältynyt viime aikoina paljon epävarmuuksia, mutta investoinneilla täytyy varautua tulevaan, jotta kilpailukyky säilyy, Seppälä sanoo.
Omistajanvaihdoksiin myönnetty rahoitus sen sijaan putosi merkittävästi, samoin kuin rahoitettujen yrityskauppojen määrä.
Viennin rahoituksessa nähtiin voimakas lasku, kun Finnveran vientiin liittyvä rahoitus putosi 4 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavan ajan 15 miljoonasta.
− Omistajanvaihdosten rahoituksen väheneminen on valitettavaa yrityskentän uudistumisen kannalta. Myös viennin rahoituksen lasku huolestuttaa. Yksittäiset isot rahoitukset heilauttavat usein lukuja, mutta on myös hyvä muistuttaa, että rahoitus voi olla ratkaiseva tekijä yrityksen vientiliiketoiminnan kasvussa. Kun teollisuuden näkymät ovat parantuneet, toivottavasti pääsemme näkemään ja rahoittamaan entistä enemmän vientikauppoja, mikä on erittäin tärkeää vientivetoiselle Pirkanmaalle.
Päijät-Hämeessä teollisuussektorin rahoitus ja osuus investoinneista laski, kuluttaja-alojen nousu kertonee ostovoiman kohenemisesta
Finnvera myönsi Päijät-Hämeen pk- ja midcap-yrityksille rahoitusta kesäkuun loppuun mennessä 16 miljoonaa euroa (20). Viidenneksen lasku johtui ennen kaikkea teollisuussektorin aiempaa heikommasta rahoituskysynnästä. Investointien rahoituksen osalta alkuvuosi oli Päijät-Hämeessä hiljainen, sillä Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa osarahoittamat investoinnit lähes puolittuivat 11 miljoonaan euroon (20).
− Investointien rahoitus putosi erityisesti teollisuudessa, joka on totuttu näkemään maakunnan investointien veturitoimialana. Taustalla voi olla yksittäisistä suurista investointirahoituksista johtuvaa vuosittaista vaihtelua. Toisaalta kaupan ja kuluttajapalveluiden investointeja rahoitettiin lähes 60 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös Finnveran rahoittamien matkailuinvestointien arvo nousi merkittävästi. Tämä kertoo kaupan alan vahvistumisesta ja toivon mukaan myös kuluttajien luottamuksen sekä ostovoiman kohenemisesta, Seppälä sanoo.
Yrityskauppoihin myönnetty rahoitus ilahduttavasti yli kaksinkertaistui reiluun 4 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, vaikka rahoitettujen kauppojen määrä pysyi lähes ennallaan. Finnveran viennin rahoitus laski Päijät-Hämeessä vuodentakaisesta.
Kanta-Hämeessä investointien rahoitus nosteessa toista vuotta peräkkäin
Finnveran rahoitus Kanta-Hämeen yrityksille oli lähes tammi−kesäkuussa vuodentakaisessa vauhdissa 7 miljoonassa eurossa (8). Finnveran osarahoittamien investointien arvo oli 7 miljoonaa euroa (6), mikä on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin vielä kaksi vuotta sitten.
− On positiivista, että Kanta-Hämeen investoinneissa oli piristymistä jo toista vuotta peräkkäin. Erityisesti liike-elämän palvelujen investoinnit kasvoivat. Teollisuuden investoinnit puolestaan vähenivät. Omistajanvaihdosten rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä laskivat vuodentakaisesta, joskin vuosittainen vaihtelu on huomattavaa.
Finnveran rahoitus vientiin on ollut Kanta-Hämeessä tyypillisesti hyvin vähäistä, mutta Seppälä toivoo, että maakunnan viennin näkymät vahvistuvat uusien kasvualojen myötä.
− Toivottavasti puolustus- ja kaksikäyttöteollisuudesta nousisi maakuntaan uutta vientipotentiaalia yritysten suoran viennin ja alihankintaverkoston kautta. Toimiala nojaa vahvasti kansainväliseen kysyntään.
EU-lainojen käyttö valitettavan vähäistä, mikroyritysten lainakysyntä oli lupaavaa
Euroopan investointirahaston takaamia digitalisaatio- ja innovaatiolainoja myönnettiin selvästi viime vuotta vähemmän, mikä kertonee varovaisuudesta investointien käynnistämisessä. Lainoja mikroyritysten ja aloittavien yritysten kasvuhankkeisiin myönnettiin katsausmaakunnissa yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.
− EU-lainojen hyödyntäminen oli valitettavan matalalla, vaikka vakuudettomat lainat ovat hyvä tapa vauhdittaa yritysten vihreän siirtymän investointeja. Mikroyrityslainan kysyntä on ollut lupaavaa, ja lainoja myönnettiin useille eri toimialoille. Pienimpien yritysten on vaikea saada rahoitusta kaupalliselta rahoittajalta. Tyypillisesti pienyritykset toimivat palvelualoilla, jotka hyötyvät kuluttajien ostovoiman kasvusta.
Tulevat näkymät ennakoivat parempaa kulutukseen, investointeihin ja vientiin - Maatalouden investointirahoitus herättänyt kiinnostusta
Suomen taloudessa näkyy nyt selviä merkkejä paremmasta: kulutus, investoinnit ja vienti ovat vahvistuneet. Monelle yritykselle juuri nyt voi olla oikea hetki valmistautua seuraavaan kasvuvaiheeseen. Teollisuuden tilauskannat ovat vahvistuneet, kuluttajien ostovoima paranee ja kaupan alan näkymät ovat myönteisemmät kuin vielä muutama vuosi sitten.
− Tästä huolimatta monet yritykset suhtautuvat edelleen varovaisesti lainanottoon ja investointeihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös investointivelan välttäminen voi muodostua riskiksi, sillä investointien lykkääminen liian pitkälle voi heikentää yrityksen kilpailukykyä. Olemme omalta osaltamme kääntämässä kehitystä ja varmistamassa, että kannattavat investoinnit saavat rahoitusta, Marjo Seppälä sanoo.
Myös toukokuun alusta käynnistynyt Finnveran rahoitus maatalousyritysten suuriin investointeihin on herättänyt kiinnostusta.
− Maatalouden investoinnit ovat suuria ja hankesuunnittelu vie aikaa. Finnvera voi olla mukana takaamassa pankkien lainoja ja jakamassa riskiä, joten meihin voi olla rohkeasti yhteydessä, Seppälä sanoo.
Lisätiedot:
Marjo Seppälä, aluepäällikkö, puh. 029 460 2811
