Content Section
Uutiset

Aluekatsaus 1-12/2025: Finnveran rahoitus Uudenmaan yrityksille kasvoi selvästi – Investointien ja omistajanvaihdosten rahoituksessa iso kasvuharppaus

Pääkaupunkiseudun yrittäjistä luottavaisimmin tulevaan suhtautuvat espoolaiset. Helsingissä ja Vantaalla tunnelma on edelleen harmillisen odottava.
Published date

Finnvera rahoitti Uudenmaan yrityksiä vuonna 2025 selvästi edellisvuotta enemmän ja investoinneissa nähtiin iso piikki. Finnvera myönsi maakunnan yrityksille lainoja ja takauksia yhteensä 340 miljoonaa euroa (307), ja rahoitus kasvoi noin 10 prosenttia. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamat investoinnit nousivat yli 80 prosenttia edellisvuodesta 351 miljoonaan euroon (194) teollisuuden vahvan nousun vetäminä. Investointien painottuminen teollisuuteen heijastaa alueella eteneviä suurhankkeita, kuten datakeskusrakentamista ja energia‑ sekä kiertotalouden teollisia investointeja. Myös puolustussektori on yksi kasvualoista, johon liittyy vahva vientipotentiaali. Yrityskauppojen rahoitus harppasi ylöspäin edellisvuodesta, mikä kertoo yritysten kasvunäkymistä. Pääkaupunkiseudun yrittäjistä luottavaisimmin tulevaan suhtautuvat espoolaiset. Helsingissä ja Vantaalla tunnelma on edelleen harmillisen odottava.

Uudellemaalle myönnetty rahoitus oli vuonna 2025 korkeimmalla tasollaan vuoden 2021 jälkeen. Monesta muusta maakunnasta poiketen Uudellamaalla suurin rahoitettu toimiala ei ollut teollisuus vaan liike-elämän palvelut, jossa rahoitus kasvoi 136 miljoonaan euroon (122). Teollisuuden rahoitus pysyi edellisvuoden tasolla 96 miljoonassa eurossa (96). Kaupan ja kuluttajapalvelujen rahoitus nousi 86 miljoonaan (71) ja matkailun 22 miljoonaan euroon (18). 

− Uudenmaan rahoitus oli kasvussa monella toimialalla, mikä on oikein hyvä merkki. Palveluvaltaisuus on maakunnan yritysten ominaispiirre. Palvelutoimialat erottuvat myös meidän rahoituksessamme, sekä liike-elämän palveluissa että kuluttajapuolella, mikä on positiivista, kun samaan aikaan Suomessa on odotettu yksityisen kulutuksen liikkeellelähtöä. Vaikka matkailun rahoitus kasvoi, alalla ollaan edelleen takana huippuvuosista. Ulkomainen turismi suuntautuu enemmän Lappiin kuin Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle, sanoo aluepäällikkö Anna-Mari Palo.

""

Investoinnit kasvoivat merkittävästi erityisesti teollisuudessa

Uudellamaalla rahoitettujen investointien kasvu painottui käytännössä kokonaan teollisuuteen, jossa Finnveran osarahoittamat teolliset investoinnit kasvoivat 191 miljoonaan euroon (34). Palvelualoilla, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä matkailussa investointien kehitys oli maltillisempaa.

− Uudenmaan yrityksille myönnetty rahoitus vastaa lähes 30 prosenttia Finnveran valtakunnallisesta kotimaan rahoituksesta, mikä kertoo maakunnan merkityksestä kotimaan talouden veturina. Viime vuonna suuria teollisia investointeja lähti liikkeelle, ja ne ovat koko maan mittakaavassa merkittäviä hankkeita, sanoo aluepäällikkö Mikko Kaminen

""

Investointien kasvusta huolimatta Finnveran digi- ja vihreän siirtymän hankkeisiin tarkoitettuja vakuudettomia InvestEU‑lainoja käytettiin Uudellamaalla noin viidennes edellisvuotta vähemmän, 27 miljoonaa euroa (34). Laskua tuli nimenomaan digitalisaatio‑ ja innovaatiolainoissa, joita Finnvera yleisesti on myöntänyt enemmän kuin ilmasto- ja ympäristölainoja. Positiivista on, että vihreään siirtymään liittyvät hankkeet kuitenkin jatkoivat kasvuaan. 

Puolustusteollisuudessa merkittävä kasvu- ja vientipotentiaali

Uudellamaalla toimii merkittävä joukko puolustussektorin ja kaksikäyttöteknologioiden yrityksiä, joilla on potentiaalia vahvaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. 

− Näiden yritysten odotetaan lisäävän alueen vientiä ja kasvatta­van myös viennin rahoituksen tarvetta tulevina vuosina. Finnvera tukee yritysten kansainvälistymistä tarjoamalla maksutonta viennin rahoituksen neuvontaa, miten kauppoja voidaan turvata ja rahoittaa tehokkaasti. Pk-yritysten vientitakuiden käyttö väheni Uudellamaalla huomattavasti edellisvuodesta. Tilanne on huolestuttava, jos yritykset tekevät vientikauppaa omalla riskillään. Väheneminen voi myös kertoa vientimarkkinan hiljenemisestä viime vuoden aikana, Kaminen sanoo.

Yrityskauppojen rahoitus kovassa kasvussa, isommat kotimarkkinayritykset vaihtoivat omistajaa

Finnvera rahoitti vuonna 2025 Uudellamaalla 175 yrityskauppaa (127) ja myönsi niihin 40 miljoonalla eurolla (19) rahoitusta. Rahoitus jopa yli kaksinkertaistui, ja rahoitettujen kauppojen määrä kasvoi sekin 38 prosenttia. Omistajanvaihdoksia tehtiin monipuolisesti eri toimialoilla.

− Kasvua selittää se, että aktiivisuus lisääntyi hieman isompien kotimarkkinayritysten kaupoissa, jolloin kauppahinnat olivat myös suurempia. Uudellamaalla tehdään edelleen eniten yrityskauppoja valtakunnallisesti, ja Finnveran rahoittamista yritysten omistajanvaihdoksista 30 prosenttia tehdään Uudellamaalla, kertoo Anna-Mari Palo, joka edistää yrityskauppoja myös valtakunnallisen Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtajana. 

Vertailuvuosi 2024 oli yrityskauppojen rahoituksessa poikkeuksellisen hiljainen, ja rahoitus on palautumassa paremmalle tasolle. Edelleen ollaan selvästi jäljessä vuosien 2021 ja 2022 määristä.

""
""

Näkymät vuodelle 2026 lupaavat kasvua – pääkaupunkiseudulla kuntakohtaisia eroja odotuksissa

Suomen taloudessa näkyy positiivisia kasvun merkkejä, kuten viennin tilausten kasvu ja kuluttajien ostovoiman parantuminen. Finnvera pyrkii vauhdittamaan talouden käännettä tarjoamalla rahoitusta rohkeasti muun muassa innovatiivisille ja skaalautuville yrityksille sekä varmistamaan pienten ja aloittavien yritysten kasvua.

− Laina mikroyritysten kasvuun on otettu vastaan hyvin innostuneesti. Maaliskuussa 2025 päättyneen pilotin aikana Finnveran lainaa mikroyritysten kasvuun myönnettiin Uudellemaalle yli kolmasosa koko 20 miljoonan euron myönnetystä määrästä. Uusi puolen vuoden pilottijakso käynnistyi helmikuun 2026 alussa. Oletuksemme on, että mikroyrityslainaa tullaan jälleen hakemaan aktiivisesti Uudellamaalla, jossa pieniä yrityksiä, uusia yrityksiä ja esimerkiksi maahanmuuttajayrittäjiä on eniten Suomessa, Palo sanoo. 

Pääkaupunkiseudun kunnissa odotukset ja tunnelmat eroavat Palon ja Kamisen näkemyksen mukaan toisistaan. Espoolaiset ovat luottavaisimpia, kun taas Helsingissä ja Vantaalla tunnelma on edelleen odottava.

− Espoossa on tyypillisesti paljon korkeakoulutettuja asiantuntijayrittäjiä, jotka suhtautuvat luottavaisesti tulevaan. Yritykset eivät ehkä investoi, mutta esimerkiksi yrityskaupat voivat olla ajankohtaisia. Vantaan yritysrakenne on erilainen, on enemmän teollista toimintaa, johon suhdanne vaikuttaa enemmän. Ehkä hieman yllättäen Helsingissä tunnelma on edelleen eniten odottava. Meidän vahva viestimme on, että nyt on hyvä aika ryhtyä toteuttamaan tulevaisuuteen suuntaavia uudistavia hankkeita ja investointeja. Rahoitusta on saatavilla kannattaviin hankkeisiin, Palo ja Kaminen kannustavat. 

Finnvera on myös käynnistämässä toukokuun alusta rahoitusta uudelle toimialalle, kun myös maatalousyritysten suuret investoinnit ja omistusjärjestelyt tulevat Finnveran rahoituksen piiriin.

Lisätiedot:

Anna-Mari Palo, aluepäällikkö, puh. 029 460 2637

Mikko Kaminen, aluepäällikkö, puh. 029 460 2990

Jaa sivu: