Finnveran osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005
Kotimaan rahoituksen kysyntä jatkui vilkkaana, vientitakuiden kysyntä kaksinkertaistui Alkuvuoden aikana Finnveran rahoittamissa kotimaisissa hankkeissa syntyi 1 747 uutta yritystä (1 595) ja yli 6 000 uutta työpaikkaa (6 600). Rahoituksella myötävaikutettiin kaikkiaan 1,1 miljardin euron hankkeiden toteutumiseen. Viennin rahoitukseen liittyviä takuita myönnettiin 2,3 miljardia euroa (1,1) lähinnä telakka- ja varustamotoimialalle, tietoliikenteeseen ja puunjalostussektorille. Vastuumäärältään eniten takuita tuli voimaan Venäjälle
Finnvera myönsi riskirahoitusta kotimaassa yhteensä 508,0 miljoonaa euroa eli lähes yhtä paljon kuin edellisvuoden vastaavana aikana (525,8). Viennin rahoitukseen liittyviä takuita myönnettiin edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna yli kaksi kertaa niin paljon eli yhteensä 2 320,8 miljoonaa euroa (1 072,9).
Finnvera Oyj:n vastuukanta oli katsauskauden päättyessä 7,0 miljardia euroa (6,0). Vastuukannasta kotimaisten lainojen ja takausten osuus oli 2,2 miljardia euroa ja vientitakuu- ja erityistakausten osuus 4,8 miljardia euroa.
Katsauskauden lopussa Finnveralla oli 27 100 asiakasta. Asiakasmäärä lisääntyi alkuvuoden aikana noin kolme prosenttia. Asiakasmäärä kasvoi erityisesti aloittavien pienten yritysten ryhmässä.
Lisää rahoitusta aloittaville ja kasvaville yrityksille
Riskinottoa lisättiin aloittavien yritysten ja kasvuyritysten rahoituksessa. Vuoden alkupuoliskolla rahoitettiin 1 747 alkavaa yritystä (1 595) ja 519 kasvuyritykseksi määriteltyä yritystä. Koko vuoden tavoitteena on rahoittaa noin 1 000 kasvuyritystä ja 3 000 aloittavaa yritystä.
Kotimaan rahoituksen kysyntään vaikutti pk-yritysten investointien ja yritysjärjestelyjen jatkuminen vilkkaana. Rahoitettujen kotimaisten investointien määrä pk-yrityksissä oli yli puoli miljardia euroa. Myös pk-yritysten kansainvälistymiseen rahoitusta myönnettiin selvästi aiempia vuosia enemmän, yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Näistä hankkeista neljännes suuntautui Kiinaan ja lähes yhtä paljon Venäjälle.
Koko myönnetystä rahoituksesta teollisuudelle myönnettiin 58 prosenttia (65) ja seuraavaksi eniten kaupalle ja kuluttajapalveluille 16 prosenttia (12).
Alueellisesti Finnveran riskirahoitusta myönnettiin eniten suhteessa yrityskantaan Kainuun, Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa.
Aluepoliittisille tukialueille rahoitusta myönnettiin yhteensä 260,7 miljoonaa euroa (255,8), mikä on 51 prosenttia koko myönnetystä rahoituksesta (49) ja selvästi niiden väestöosuutta enemmän. Tukialueille myönnetystä rahoituksesta alueellisten korkotukilainojen osuus oli 72,3 miljoonaa euroa (76,2).
Finnvera on merkittävä Euroopan unionin alue- ja pk-poliittisen rahoituksen välittäjä Suomessa. Katsauskaudella Euroopan investointirahaston (EIR) tukemia pk-yritysten kasvutakauksia myönnettiin 37,8 miljoonaa euroa (54,0). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukemia lainoja myönnettiin yhteensä 63,6 miljoonaa euroa (61,9).
Takuita eniten voimaan Venäjälle
Finnvera myönsi viennin rahoitukseen liittyviä takuita alkuvuoden aikana yhteensä 2 320,8 miljoonaa euroa eli yli kaksi kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna (1 072,9). Teollisuusmaiden osuus myönnetyistä takuista oli 52 prosenttia, IVY-maiden 20 prosenttia ja Latinalaisen Amerikan maiden 19 prosenttia.
Takuita myönnettiin arvoltaan eniten Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Uruguayhin, Norjaan, Thaimaahan ja Meksikoon suuntautuviin vientihankkeisiin.
Vientitakuita tuli voimaan katsauskaudella 678,0 miljoonaa euroa, mikä oli lähes kaksi kolmannesta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana (414,0). Vastuumäärältään eniten takuita tuli voimaan Venäjälle, Ruotsiin ja Filippiineille. Voimaan tulleista takuista tietoliikennetoimialan osuus oli 61 prosenttia ja puunjalostussektorin 16 prosenttia.
Vientitakuilla on rahoitettu Venäjälle muun muassa Nokian verkkotoimituksia ja KCI Special Cranesin sähköisiä siltanostureita sekä huoltojäänmurtaja Aker Finnyardsilta.
Tulevaisuuden näkymät
- Koko maassa pk-yritysten investointien odotetaan säilyvän ainakin katsauskauden tasolla. Investointien rahoituksessa merkittävässä asemassa ovat pankit ja rahoitusyhtiöt, mutta erittäin usein Finnveraa tarvitaan hankkeisiin jakamaan riskiä, arvioi toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Suomen vientinäkymät ovat tällä hetkellä melko lupaavat ja monella toimialalla on viennissä varsin hyvä tilauskanta. - Finnveran vientitakuita tarvittaneen etenkin vaikeimpiin poliittisen riskin maiden markkinoille suuntautuviin sekä suurimpiin vientikauppoihin. Aktiivisin markkina on Venäjä, jos kriteerinä ovat takuiden kappalemäärät, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.
Itsekannattavuustavoite saavutetaan
Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 17,3 miljoonaa euroa (19,4). Merkittävin tulokseen vaikuttava tekijä oli emoyhtiön luotto- ja takaustappioihin sisältyvän kohdistetun luottotappiovarauksen kasvu 8 miljoonalla eurolla.
Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli 16,0 miljoonaa euroa (21,2). Valtiontakuurahastolain mukainen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli laskennallisten verojen jälkeen 10 miljoonaa euroa ja Finnvera Oyj:n muun toiminnan tulos 6 miljoonaa euroa laskennallisten verojen jälkeen.
Finnvera-konsernin vakavaraisuus oli katsauskauden päättyessä 15,8 prosenttia (17,0). Oman pääoman tuottoprosentti oli 8,4 (8,8).
Finnveran osavuosikatsaus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.finnvera.fi-->talous
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401 (kotimaan rahoitus)
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 tai 0400 702 002 (viennin rahoitus)
