Finnveran neljännen tilikauden tulos kohtuullinen

Finnvera Oyj:n tilikauden 1.1.-31.12.2002 tulos oli 22,0 miljoonaa euroa, kun edellisen tilikauden tulos oli 24,1 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n vastuukanta tilikauden päättyessä oli 4 633,5 miljoonaa euroa (4 913,9). Asiakasyrityksiä yhtiöllä oli tilikauden päättyessä lähes 26 000 (27 000). Yhtiö myötävaikutti rahoitustoiminnallaan noin 9 500 uuden työpaikan syntymiseen (10 700).

Finnvera Oyj myönsi katsauskaudella riskirahoitusta Suomessa toimiville yrityksille yhteensä 770,2 miljoonaa euroa (708,3) ja vientitakuita yhteensä 1 708,8 miljoonan euron arvosta (1 764,1).

Kotimaan rahoitustoiminnassa painopisteen siirtyminen takauksiin ja takuisiin jatkui edellisvuoden tapaan. Niiden osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli 54,3 prosenttia (53,1).

Finnvera sai suunnitteilla olevia vientikauppoja koskevia ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia viejiltä ja rahoittajilta vuoden 2002 ennätysmäärän, yhteensä 5,2 miljardia euroa (4,2). Yritysten vientikauppojen toteuduttua takuita tuli voimaan vuoden 2002 aikana 745,5 miljoonaa euroa (908,1). Viidenneksen vähennys johtui lähinnä siitä, että puunjalostusteollisuuden kone- ja laitevientiin liittyviä takuita tuli voimaan lähes 130 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

Lisäksi telakkateollisuuden vientihankkeisiin liittyviä tarjous- ja ennakontakauksia tuli vuoden 2002 aikana voimaan 56,3 miljoonaa euroa (200,2).

Tilikauden päättyessä emoyhtiön palveluksessa oli 402 henkilöä (399).

Taloudellinen kehitys jatkui myönteisenä

Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2002 oli 16,2 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden tulos oli 26,2 miljoonaa euroa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli -5,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmin konsernin tulosta paransivat osakkuusyrityksistä Start Fund of Kera Oyj 1,1 miljoonalla eurolla, Matkailunkehitys Nordia Oy 0,2 miljoonalla eurolla sekä tytäryhtiö Fide Oy 0,7 miljoonalla eurolla. Incap Oyj:n poistuminen konsernista heikensi konsernin tulosta 6,2 miljoonalla eurolla.

Emoyhtiön tulos oli 22,0 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2001 oli 24,1 miljoonaa euroa.

Valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatava korkotuki oli yhteensä 22,8 miljoonaa euroa (24,2), josta suoraan asiakkaille ohjattu korkotuki oli 16,5 miljoonaa euroa.

Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vienti- ja erityistakaustoiminnasta 35,8 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 10,7 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 5,2 miljoonaa euroa sekä muita palkkioita antolainauksesta 1,3 miljoonaa euroa. Konsernin palkkiotuotot olivat yhteensä 54,3 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 14,9 miljoonaa euroa.

Konsernin hallintokulut olivat 31,9 miljoonaa euroa (30,4), josta henkilöstökulut olivat 63,7 prosenttia. Emoyhtiön hallintokulut olivat 31,4 miljoonaa euroa (29,8), josta henkilöstökulujen osuus oli 63,6 prosenttia. Liiketoiminnan muut kulut ovat pääasiassa kiinteistökuluja.

Vuoden lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 217,2 miljoonaa euroa. Luottokanta kasvoi 35,0 miljoonaa euroa vuonna 2002. Takauskanta kasvoi luottokantaa voimakkaammin 132,0 miljoonaa euroa ja se oli vuoden 2002 lopussa 623,3 miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli 2 192,9 miljoonaa euroa (1 250,6). Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli 2 793,0 miljoonaa euroa (3 240,5).

Luotto- ja takaustappioissa ei merkittävää kasvua

Tuloslaskelman mukaiset luotto- ja takaustappiot sekä takuukorvaukset olivat edelleen varsin kohtuulliset. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot olivat 28,1 miljoonaa euroa (29,5). Valtion korvausosuus oli 16,0 miljoonaa euroa.

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan korvaukset olivat 3,2 miljoonaa euroa. Aiemmin tehtyä korvausvarausta purettiin 6,0 miljoonaa euroa.

Vakavaraisuus ja varainhankinta

Vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain ja Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti, vaikka Finnvera ei ole luottolaitoslain alainen. Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli vuoden 2002 lopussa 14,62 prosenttia (15,30). Konsernin omat varat olivat 291,2 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 1 991,8 miljoonaa euroa.

Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli vuoden 2002 lopussa 14,46 prosenttia (14,89). Emoyhtiön omat varat olivat 287,9 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 1 991,4 miljoonaa euroa.

Toteutunut pitkäaikainen varainhankinta oli kaikkiaan 490 miljoonaa euroa. Finnvera nosti vuoden aikana Euroopan investointipankilta kaksi 50 miljoonan euron lainaa ja Kreditanstalt für Wiederaufbaulta kaksi 100 miljoonan euron lainaa. Ulkomaisia joukkovelkakirjalainoja laskettiin liikkeelle yhteensä 190,4 miljoonaa euroa.

Pääosa omistaja- ja elinkeinopoliittisista tavoitteista saavutettiin

Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut Finnveralle omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet, joita täsmennetään vuosittain. Omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista mitataan toiminnan tehokkuudella ja vakavaraisuudella. Toiminnan tehokkuuden mittarina konsernitasolla on kustannustehokkuussuhde, jota mitataan kulu-tuottosuhteella. Koko konsernille asetettu tavoite saavutettiin vuonna 2002. Finnveran vakavaraisuuden tulisi olla 12-20 prosenttia. Konsernin vakavaraisuussuhde oli tilikauden päättyessä 14,62 prosenttia (15,30).

Itsekannattavuustavoitteen toteutumista arvioidaan kotimaan rahoitustoiminnassa tarkastelujaksolla 1999-2004. Oletuksena on, että ajanjakso muodostaa yhden suhdannekierron. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnassa itsekannattavuustavoitteen toteutumista arvioidaan 10¿20 vuoden ajanjaksolla, jonka aikana kumulatiivisen tuloksen tulisi olla nolla. Sekä kotimaan rahoitustoiminnan että vientitakuutoiminnan kumulatiivinen tulos on vuosina 1999-2002 ollut ylijäämäinen.

Elinkeinopoliittisilla tavoitteilla mitataan Finnveran onnistumista rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimintapuutteiden korjaajana sekä toiminnan vaikuttavuutta pk-yritysten toimintaedellytysten kehittäjänä, yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistäjänä sekä valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttajana.

Elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraamalla muun muassa Finnveran rahoittamissa hankkeissa syntyneiden uusien työpaikkojen määrää valtakunnallisesti ja alueittain. Uusia työpaikkoja syntyi vuonna 2002 kaikkiaan noin 9 500 (10 700 vuonna 2001). Niistä 5 700 syntyi vuoden alkupuoliskolla, mikä osaltaan kertoo suhdanteiden heikkenemisestä vuoden loppua kohden.

Tavoitteena on, että Finnveran rahoituksesta aluepoliittisille tukialueille (1, 2 ja 3) kohdistuu vuonna 2002 ainakin samansuuruinen euromäärä kuin vuonna 2001. Tukialueille myönnettiin vuonna 2002 rahoitusta yhteensä 383,4 miljoonaa euroa (341,2).

Finnveran vientitakuilla katetun viennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli 2,1 prosenttia (1,6). Vientitakuilla katetun poliittisen riskin maihin suuntautuvan viennin osuus Suomen vastaavasta viennistä oli 6,9 prosenttia (4,6).

Tulevaisuuden näkymät

Kuluvana vuonna yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten rahoituksen turvaaminen korostuvat hitaan talouskasvun ja epävarman kansainvälisen talouskehityksen jatkuessa. Erityisesti palveluyritysten merkitys työllistäjänä korostuu entisestään. Myös aluepoliittisen rahoituksen tehostaminen ja suhdannetilanteeseen soveltuvien rahoitusvaihtoehtojen kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja tasapainoisen alueellisen kehityksen takaamiseksi painottuvat lähitulevaisuudessa.

Vientiyritysten näkymät jatkuvat epävarmoina talouskasvun ja investointien ollessa aiempaa alhaisemmalla tasolla Suomen tärkeimmissä vientimaissa. Finnveran vientitakuiden kysyntä jatkuu kuitenkin melko vilkkaana matkapuhelinverkko- investointeihin ja telakkateollisuuden alusrahoitushankkeisiin. Näiden toimialojen takuuvastuiden arvioidaan kasvavan, joskin taattavien matkapuhelinverkkoinvestointien rahoitusjärjestelyjen odotetaan olevan jonkin verran alhaisemmalla tasolla kuin viime vuosina. Näin ollen verkkoinvestointeihin liittyvien vientitakuuvastuiden ei odoteta merkittävästi kasvavan.

Sekä tietoliikennehankkeiden että alusrahoitushankkeiden hankekohtaiset vastuumäärät ovat erittäin suuria, mikä väistämättä kasvattaa Finnveran riskikeskittymiä jälleenvakuutusmahdollisuuksien ollessa rajallisia. Yritysten taloudellinen asema on keskimäärin heikompi kuin viime vuosina, mikä myös kasvattaa takuuriskejä.

Vientiyritykset joutuvat hakemaan kauppoja entistä vaikeammilta markkinoilta, jolloin vientitakuiden saatavuuden merkitys korostuu. Latinalaisen Amerikan, Venäjän ja OECD:n teollisuusmaiden takuuvastuiden odotetaan kasvavan. Aasian osuus takuuvastuista on puolestaan pienentymässä. Tämä johtuu olemassa olevien takuuvastuiden takaisinmaksuista sekä voimakkaasti vähentyneestä suomalaisten pääomatavaroiden viennistä alueen maihin.

Lisätiedot

toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226
talousjohtaja Aarno Järvinen, puh. 020 460 7224

Finnvera Oyj:n vuosikertomus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta: www.finnvera.fi/finnvera oyj/talous. Siinä on myös tarkemmin käsitelty omistaja- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Finnvera Oyj -osiosta löytyvät myös Finnveran avainluvut helposti selattavassa muodossa. Käyttäjä voi valita haluamansa tunnusluvun ja tarkastella sen kehitystä 1999-2002 graafisena esityksenä.

Finnvera Oyj on erityisrahoitusyhtiö, joka rahoituspalveluja tarjoamalla kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Yhtiö on kokonaan Suomen valtion omistama. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Yhtiö toimii Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä suomalaisille pk-yrityksille.