Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Pienpanimon menestys vaatii monta onnistumista

Mustan Virran Panimon toimitusjohtaja Petteri Vänttinen
Petteri Vänttinen haluaa viedä Mustan Virran Panimon oluet myös ulkomaille. Yhtiö on tehnyt ensimmäisiä tunnusteluja Kiinassa, Koreassa ja Venäjällä.

19.06.2019

Oluen ystäviä on hemmoteltu viime vuosina, sillä Suomeen on syntynyt lyhyessä ajassa yli sata pienpanimoa. Panimoiden menestyminen vaatii kuitenkin monen asian loksahtamista paikoilleen. Yksi niistä on rahoitus. Savonlinnassa sijaitseva Mustan Virran Panimo on onnistunut saamaan oluensa valtakunnalliseen myyntiin.

Mustan Virran Panimon toimitusjohtajan Petteri Vänttisen mukaan menestys on seurausta siitä, että satoja pieniä päätöksiä on tehty oikein. Niillä hän tarkoittaa lupa-asioita, oluiden kehittämistä, laatua, tarinaa, etikettien suunnittelua, pullon muotoilua, hinnoittelua, markkinointia, investointeja kapasiteettiin, myyntiä, tuotantoa, jakelua ja rahoitusta.

Myös yrityksen perustamisen ajoitus oli ihanteellinen. Neljä vuotta sitten olutbuumi oli jo päällä.

– Ei tämä helppoa ole. Olemme pyrkineet tekemään oluista helposti lähestyttäviä, jotta pystymme myymään niitä isommalle yleisölle. En usko 7–8 euron hintaisten pullojen menevän laajalti kaupaksi. Haluamme, että muutkin kuin olutharrastajat puhuvat meistä, Vänttinen valottaa.

Hänen mukaansa oluen laatu on ratkaiseva ensiaskel jokaisen pienpanimon liiketoiminnassa. Vänttisen oma tausta on pankki- ja mediatoimistomaailmasta, joten hän ja neljä muuta yhtiökumppania alkoivat harjoitella oluen valmistusta ilman aiempaa kokemusta.

Ensimmäiset oluet, jotka syntyivät 200 litran laitteilla, myytiin kotikaupungin kauppoihin. Oluiden maku on kehittynyt matkan varrella.

– Meillä on ollut tarinallisuus alusta asti vahvasti mukana. Panimon nimi on peräisin Olavinlinnan edustan virtauksesta, samoin kaikki tuotteiden nimet viittaavat Olavinlinnan historiaan. Haemme etiketteihin, korkkeihin ja pullon muotoiluun myös nostalgista tunnetta, Vänttinen kertoo.

Panimon oluet valtakunnalliseen myyntiin

Pienpanimoksi lasketaan yritys, joka tuottaa olutta kalenterivuoden aikana enintään 15 miljoonaa litraa. Tuotantokaton lisäksi lakiin on kirjattu muitakin ehtoja, joiden tulee täyttyä.

Mustan Virran Panimo valmisti olutta myyntiin viime vuonna lähes 240 000 litraa, kun pienpanimoiden yhteenlaskettu valmistusmäärä oli yli 22 miljoonaa litraa. Yli 500 000 litran vuosituotantoon pääsee muutama yritys.

– Meilläkin on kapasiteettia lähes kolminkertaistaa tuotantomme. Ostimme kerralla isot laitteet, Vänttinen viittaa kahden vuoden takaiseen investointiin.

Pienpanimoilla on paljon kasvupotentiaalia, sillä oluen kokonaismyynti oli Suomessa viime vuonna 370 miljoonaa litraa. Potentiaalin muuttuminen euroiksi edellyttää pääsyä suurten kauppaketjujen valtakunnalliseen jakeluun sekä ravintolamyyntiä. Mustan Virran Panimo on onnistunut tekemään sopimukset isojen ketjujen kanssa.

– Kaikki haluavat aina kokeilla uutuuksia. Jos tuote alkaa kiertää vauhdikkaasti, myynti helpottuu. Sen jälkeen luottamus pitää ansaita. Meillä täytyy olla kykyä toimittaa olutta nopeasti lajittelukeskuksiin, Vänttinen kertoo.

Hänen mukaansa oikeiden valmistus- ja toimitusmäärien tasapaino on löytynyt yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Alussa teimme oluita etupainotteisesti. Nyt pystymme ennustamaan kysyntää paremmin.

Finnvera on ollut todella tärkeä taustatekijä. Muuten olisi kasvu jäänyt saavuttamatta, Mustan Virran Panimon Petteri Vänttinen myöntää.

Käyttöpääoman tarve aliarvioidaan usein

Valtakunnallinen myynti näkyy suoraan Mustan Virran Panimon tuloslaskelman ylärivillä. Yhtiön liikevaihto on kasvanut kolmessa vuodessa lähelle miljoonaa euroa ja tulos oli ensimmäisen kerran positiivinen.

Tulostakin tärkeämpää on kassa. Pienpanimotoiminta on kustannuksiltaan etupainotteista ja sitoo paljon pääomia. Mustan Virran Panimon investoinnit ovat maksaneet lähes puoli miljoonaa euroa. Kasvu lisää myös raaka-ainekustannuksia.

– Oluita ei synny ilman laitteita. Lisäksi remontoimme toimitiloja ja muutimme osan tiloista varastoiksi. Meillä on tälläkin hetkellä varastossa 60 000–70 000 pulloa, Vänttinen sanoo.

Investointeja olivat rahoittamassa paikallinen ELY-keskus ja pankki. Panimo rahoittaa kasvupyrähdyksiään limiittien avulla ja käyttöpääomalainoilla, joita Finnvera takaa.

Savonlinnalaisyrityksen tämän vuoden kasvutavoite on nostaa liikevaihto 1,5 miljoonaan euroon.

– Finnvera on ollut todella tärkeä taustatekijä. Muuten olisi kasvu jäänyt saavuttamatta, Vänttinen myöntää.

Finnveran rahoituspäällikkö Sanni Helppolainen sanoo, että tyypillisesti Finnveran rahoitusosuus on 50 prosenttia vieraan pääoman tarpeesta. Voimakkaasti kasvavien tai kansainvälistyvien yritysten rahoitusosuus voi olla tapauskohtaisesti jopa 80 prosenttia.

Pienpanimoiden buumi on näkynyt myös Finnverassa.

– Rahoittajan näkökulmasta yhtiöillä tulisi olla selkeä kilpailuetu ja brändin rakentamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Jakelukanavien on oltava kunnossa ja kannattavuuden kannalta on tärkeää hahmottaa oikea tuotantokapasiteetti, Helppolainen neuvoo.

Hän patistaa kaikkia kasvuyrityksiä tekemään kassavirtalaskelmat hyvin ennen vieraan pääoman hakemista.

– Kasvavilla yrityksillä kassa on usein tiukoilla ja käyttöpääoman sitoutuminen saattaa tulla yllätyksenäkin, Helppolainen sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot