Rahoitus ja kasvu

Tuottavuuden kasvu edellyttää yrityskentän uudistumista. Avainasemassa on luova tuho. Miten se toimii Suomen taloudessa? Finnveran Rahoitus & kasvu LIVEssä keskiviikkona 8.12.2021 vieraina Työn ja talouden tutkimuksen johtaja Mika Maliranta, alivaltiosihteeri Leena Mörttinen valtiovarainministeriöstä ja Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. 

Ilmastonmuutos haastaa hakemaan kestävän kasvun keinoja. Uhka on todellinen, mutta uusilla teknologioilla ja tuotekehityksellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Miten yritykset näkevät tämän mahdollisuuden? Finnveran Rahoitus & kasvu LIVEssä keskiviikkona 17.11.2021 vieraina Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine ja Nordean vanhempi ilmastoasiantuntija Matti Kahra.

Miltä kasvun ja investointien tilanne näyttää Suomessa tuoreiden talousennusteiden valossa, miten investointeja saataisiin Suomeen lisää, miten ja millainen raha edistää kasvuhankkeita parhaiten sekä mikä merkitys kasvulle on osaavan työvoiman saatavuudella? Nämä olivat aiheena Finnveran Rahoitus & kasvu LIVEssä keskiviikkona 13.10.2021. Finnveran pääekonomistin Mauri Kotamäen vieraana pääomasijoittaja Ilkka Kivimäki ja Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Koska Suomen vienti reagoi viiveellä maailmantalouden liikkeisiin, globaalin epävarmuuden kovin vaikutus kotimaiseen vientiin on vasta edessä. Suomen vuoden 2021 viennin arvolla mitattuna tiputus voisi olla jopa 4‒5 miljardia euroa noin 100 miljardin euron kokonaisviennistä. Kerrannaisvaikutuksineen tiputus olisi vieläkin suurempi.

Luottoluokittajien mukaan Suomen tulevaisuuden näkymät ovat vakaat, ja Suomen asema investointikohteena ja yritysten toimintaympäristönä on ennallaan, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Tämä kannustaa myös kotimaisia yrityksiä viemään eteenpäin investointejaan ja kehittämään toimintaansa. 

Yritysten ykköshuolena sodan suorien vaikutusten sijaan epävarmuus ja inflaatio – komponenttipula jo kasvun esteenä. Komponenttipula on jo kasvun esteenä teollisuudessa, kun kysyntään ei pystytä saatavuusongelmien takia vastaamaan. Odotetun kasvusuhdanteen sijasta Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna. 

Koronakriisi on jakanut toimialat ja jopa yritykset alojen sisällä menestyviin ja kärsiviin. Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Ravintola- ja matkailualan yrityksissä puolestaan kamppaillaan aikaa vastaan, ja rahoittajien joustavuutta tarvitaan. Julkinen yritysrahoitus on koronakriisin aikana kasvanut merkittävästi, ja riskejä on jaettu uudelleen yksityisten ja julkisten rahoittajien kesken. Konkurssien määrä kasvaa, mutta monessa tapauksessa syyt ovat koronaa syvemmällä. Tämä käy ilmi Finnveran Rahoitus & kasvu -katsauksesta ja rahoitusammattilaisille tehdystä kyselystä.

Nousu koronan aiheuttamasta montusta on pitkä ja vaativa urakka, joka edellyttää uutta kasvua ja työn tuottavuuden parantumista. Lähtökohtia heikentää se, että talouskasvussa Suomi on jäänyt pahasti esimerkiksi Ruotsin jälkeen jo pitkään. Kilpailukykyä tarvitaan kansainvälisillä markkinoilla nyt enemmän kuin normaaliaikoina, mikä korostaa viennin rahoituksen merkitystä.