Pk-yritykset uskovat kasvun kiihtyvän

Pieniin yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja vähintään nykyiseen tahtiin

Pk-yritykset uskovat suhdanteiden paranevan lievästi ja liikevaihdon lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Yritysten kannattavuusodotukset sen sijaan pysyvät ennallaan. Tulevaisuudenodotukset ovat kokonaisuutena pysyneet edelleen nousuvoittoisina.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran tekemään Pk-yritysbarometriin vastanneista yli 3 000 yrityksestä puolet uskoo suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 40 prosenttia uskoo suhdanteiden paranevan. Oman liikevaihdon kasvuun uskoo puolet yrityksistä, kun vain yksi kymmenestä uskoo volyymin laskevan seuraavan vuoden kuluessa. Eniten kasvu-uskoa on nuorilla ja kasvuhakuisilla yrityksillä.

Yhä useampi pk-yritys aikoo myös lisätä henkilökuntaansa. Joka viides vastaaja sanoo, että henkilökunta lisääntyy seuraavan 12 kuukauden aikana ja vain viisi prosenttia arvelee henkilökunnan vähenevän vastaavana aikana. Pk-yritysten barometriarviot tarkoittaisivat toteutuessaan työnantajien määrään suhteutettuna 10000-20000 uutta työpaikkaa pk-sektorille seuraavan vuoden aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yrityksiin on syntynyt yli 200000 työpaikkaa.

Suhdanteiden parantuessa työpaikkojen määrä näyttäisi siis pk-yrityksissä lisääntyvän edelleen tasaisesti. Näin ollen uusien työpaikkojen syntytahti jatkuu pk-yrityksissä vähintään nykyisellä tasollaan. Työllisyyskehitys on kokonaisuutena jäänyt Suomessa kuitenkin heikoksi, koska vuoden 2002 ja 2003 aikana työpaikat vähenivät selvästi suurissa yrityksissä ja vientisektorilla.

Yritysten positiivista tuntumaa tukee se, että pk-yritykset aikovat lisätä investointejaan. Näin ollen yksityiset investoinnit näyttäisivät ainakin pk-yrityksissä jatkavan kasvua.

Parantuneet suhdanneodotukset ja usko volyymin kasvuun on lisännyt myös rahoituksen tarvetta. Joka viides pk-yritys aikoo nyt hankkia ulkoista rahoitusta toimintansa kehittämiseen. Kasvuhakuisilla yrityksillä rahoituksen saatavuus ja pula vakuuksista on suurempi ongelma kuin muilla yrityksillä.

Ulkoista rahoitusta käyttävien yritysten joukossa pankkiluottojen suosio on hieman vähentynyt. Finnveran lainojen ja takausten suosio on pk-yrityksissä lisääntynyt viime keväästä. Silti pankkiluottoja oli edelleen 62 prosenttia ulkoista rahoitusta käyttäneistä yrityksistä. Leasing-rahoitusta käyttää joka viides ulkoista rahoitusta käyttävistä pk-yrityksistä.

Markkinointi ja myynti pahimmat kehityksen jarrut

Pk-yrityksissä eniten kehittämistarvetta on markkinoinnissa ja myynnissä. Kuudessa vuodessa juuri markkinoinnin ja myynnin kehittämisen tarve on lisääntynyt yrityksissä selvimmin.

Toiseksi tärkein kehittämiskohde on yritysten itsensä mielestä henkilöstön koulutus. Yhteistyö ja verkottuminen nähdään niinikään entistä tärkeämpänä. Kehittämiskohteena se on jo noussut tuotekehityksen rinnalle tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon.

Kun pk-yrityksiltä kysytään kehittymisen esteitä, yleisin syy on kireä kilpailu. Vaikka kilpailu on yhteiskunnan kannalta hyvä asia, pk-yritykset kohtaavat usein vääristynyttäkin kilpailua tai vahvan markkina-aseman epätervettä hyväksikäyttöä. Muita keskeisiä kehittymisen esteitä ovat vaikeudet löytää ammattitaitoista työvoimaa ja rahoitusta.

Työllisyyden kannalta mielenkiintoista on, että pk-yritysten mielestä pahimmat työllistämisen esteet ovat työn sivukulut, kysynnän riittämättömyys ja työvoiman saatavuus.

Työntekijäjärjestöjen esittämällä irtisanomissuojan kiristämisellä olisi yrittäjien arvion mukaan merkittävä vaikutus uusien työntekijöiden palkkaukseen. Lähes kolme yrittäjää neljästä on sitä mieltä, että se vaikeuttaisi uusien työntekijöiden palkkaamista ja eräissä tapauksissa jopa pakottaisi vähentämään entistä herkemmin nykyisiä työntekijöitä. Näin ollen yrittäjien arvioiden mukaan irtisanomissuojan kiristämisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä nykyisin työelämän ulkopuolella olevien työntekijöiden mahdollisuuksiin päästä työmarkkinoille. Sen sijaan jo työmarkkinoilla olevien ihmisten osalta vaikutukset näyttäisivät olevan yrittäjien arvioiden mukaan vähäisiä.

Lisätietoja
Viestintäpäällikkö Petri Nieminen, Suomen Yrittäjät, p. 050 547 7495
Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, Suomen Yrittäjät, p. (09) 2292 2952
Viestintäpäällikkö Eila Alajoki, Finnvera, p. 020 460 7235
Tiedottaja Kaisa Sailas, Finnvera, p. 020 460 7402