Vuonna 2008 maailmassa kärsittiin finanssikriisistä, jonka seuraukset näkyivät vahvasti metsäteollisuudessa. Tästä sai osansa myös alan toimijoille prosessilaitteita toimittava Viafin Oy. Samana vuonna yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Marko Sipola aloitti työnsä.

Finanssikriisin aikoihin yli 90 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tuli metsäteollisuudesta. Kun metsäteollisuuden kysyntä romahti, myös Viafinin liikevaihto tippui yli 70 prosenttia. Tämän kriisin seurauksena Viafin laajensi asiakaskuntaansa muuhun prosessi-, energia- ja kaivosteollisuuteen.

– Lisäksi lähdimme kasvattamaan vientiä, unohtamatta kuitenkaan paikallisuutta. Nämä osoittautuivat toimiviksi ratkaisuiksi ja selvisimme notkahduksesta. Tällä hetkellä olemme markkinajohtaja massatornien, painesäiliöiden ja teollisuusputkistojen valmistuksessa, Sipola kertoo.

Finanssikriisin jälkeen yritys pääsi takaisin kiinni kasvuun myös Finnveran ja muiden rahoittajien avulla. Viafin on saanut rahoitusta vientiin, käyttöpääomaan, yrityskauppaan ja kasvuun. Yhteistyö Finnveran kanssa on ollut erittäin tiivistä.

– Pidämme kolmesti vuodessa yhteisen katsauksen ja pohdimme yhtiön kehittämistä. Olemme kiitollisia Finnveran analyyttisesta ja tarpeeksi kriittisestä otteesta. Yrittäjälle on tärkeää kuulla ulkopuolisten näkemyksiä toiminnastaan. Finnvera on tehnyt tämän erityisen ammattitaitoisesti.

Metsäteollisuuden uusi nousu

Finanssikriisin jälkeen metsäteollisuuden investoinnit ovat hiljalleen kääntyneet kasvuun, mikä nostaa sellutehtaiden kapasiteettia ja sitä kautta Viafinin projektien määrää.

– Esimerkiksi verkkokauppojen kasvu on lisännyt pakkausmateriaalien kysyntää. Kuvittelimme digitalisoitumisen tuhoavan sellun tarpeen, mutta ei se ihan niin mennytkään, Sipola naurahtaa.

Sipolan mukaan maailmassa rakennetaan noin yhdestä kahteen sellutehdasta vuodessa.

– Kun uusi sellutehdas rakennetaan, olemme todennäköisesti prosessilaitteiden toimittaja. Eniten sellutehtaita rakennetaan Etelä-Amerikassa ja Skandinaviassa. Suomessa Äänekosken tehtaan rakentaminen on tällä hetkellä erittäin suuri hanke.

Viime vuonna yritys laajensi Viroon ja perusti Viafin Estonian. Yrityksellä on ennestään toimipiste myös Ruotsissa.

– Noin 40 prosenttia liikevaihdostamme tulee Suomen ulkopuolelta. Kansainvälisellä kaupalla on todella vahva rooli toiminnassamme. Jatkossa painopisteemme tulevat olemaan liiketoimintakohtaisesti esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa.

Yrityksen kasvu muuttaa johtamismallia

Viime elokuussa Viafin teki yrityskaupan, jonka myötä Sipolasta tuli yrittäjäomistaja. Samalla Viafin Group Oy:stä muodostui Viafin-konsernin emoyhtiö.

– Kun pääomasijoittaja irtautui sijoituksestaan, teimme johdon ja muiden sijoittajien kanssa oman tarjouksen. Halusimme saada Viafinin uuteen kasvun vaiheeseen. 

Tällä hetkellä Viafin-yhtiöissä työskentelee lähes 300 henkilöä. Kun Sipola aloitti Viafinillä, työntekijöitä oli alle sata. Kasvu on luonut johtamiselle useampia haasteita, joita Sipola kutsuu myös henkilökohtaisen kasvun paikoiksi.

Hän haluaa painottaa, kuinka tärkeää on muistaa päivittää johtamismallia yhtiön kasvun mukaan.

– Aiemmin tunsin kaikki työntekijämme ja usein myös rekrytoin heidät itse. Nyt minun on ollut pakko luovuttaa vastuuta eteenpäin. Nopeassa kasvussa on myös tärkeää suunnitella hyvät prosessit, jotta uudet ihmiset saadaan mahdollisimman nopeasti ajettua sisään. Avoimuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus tulee kuitenkin säilyttää kaiken kokoisissa organisaatioissa.

Viafin-konserni

  • Valmistaa massatorneja, painesäiliöitä ja teollisuusputkistoja metsä-, energia- ja kaivosteollisuuden toimijoille.
  • Perustettu vuonna 2006.
  • Toimipaikat Espoossa, Kurikassa, Lappeenrannassa, Teuvalla, Keminmaalla, Porissa, Jämsässä, Tampereella sekä Virossa ja Ruotsissa.
  • Työllistää tällä hetkellä noin 300 henkilöä.
  • Liikevaihto vuonna 2015  55 milj. euroa.
  • www.viafin.fi