Kasvun tavoittelu ja kunnianhimo lähtevät aina omistajien tahtotilasta. Hydrolinen tekemän viisivuotissuunnitelman lähtökohtana oli tunnustaa, että kasvu on kriittinen osa yrityksen tulevaisuutta. Muuten kilpailijat menevät ohi.

– Ensin piti määritellä selkeä visio. Sen jälkeen mietimme, onko meillä kriittistä osaamista, miten johdamme muutosta, mitkä ovat resurssit ja mikä on toimintasuunnitelma, Laakkonen listaa.

– Otimme aika ryhdikkään etukenon tavoitteeseen, kun olimme tutkineet markkinoita ja asiakkaiden toiveita. Vauhti näyttää tällä hetkellä hyvältä, sillä liikevaihtomme on menossa yli 50 miljoonan euron ja myös ensi vuoden ennuste näyttää kovaa kasvua, hän jatkaa.

Kriittisen osaamisen kehittäminen koskettaa niin johtamista kuin työntekijöitä. Muutoksen lähtölaukaus oli viimeisin sukupolvenvaihdos neljä vuotta sitten, jolloin Jukka Laakkonen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi, Pasi Laakkonen otti vastuun huoltotoiminnasta ja Mikko nousi toimitusjohtajaksi.

– Oma työnkuva on muuttunut paljon. Asioita täytyy koko ajan kyseenalaistaa ja samalla pitää säilyttää fokus. Yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä on kannustaa rohkeuteen ja luoda innostusta.

Hydroline on vahvistanut johtamista ja hakenut osaamista etenkin hallitustyöhön. Yhtiön hallituksessa istuu nyt neljä ulkopuolista jäsentä. Lisäksi myyntiin ja henkilöstöhallintoon on palkattu lisää resursseja. Yksi isoimmista muutoksista oli pääomasijoittaja Juuri Partnersin mukaantulo Hydrolinen vähemmistöomistajaksi.

– Meidän piti miettiä rahoituspuolta, sillä kasvu vaatii investointeja. Halusimme pääomasijoittajalta muutakin kuin rahaa, kuten osaamista kansainvälisessä kasvussa, Laakkonen kuvailee.

Hän näkee isoimpana kasvun jarruna osaavan työvoiman löytämisen. Ongelma ei koske pelkästään Suomea, vaan laajemmin koko toimialaa. Hydrolinella on työntekijöitä noin 350.

Miljoonien eurojen investointiohjelma

Hydrolinella on tehtaat Siilinjärvellä ja Puolassa. Tehtailta toimitetaan sylintereitä suurille kone- ja laitevalmistajille pääasiassa eri puolille Eurooppaa. Sylinterivalmistajan liikevaihdosta 30–40 prosenttia tulee viennistä.

Hydroline hamuaa lisää markkinaosuutta pidemmällä tähtäimellä myös Amerikasta ja Aasiasta, jossa markkinat kasvavat lähes viiden prosentin vuosivauhtia.

– Meillä on menossa 12 miljoonan euron investointiohjelma. Suomessa tavoitteena on kasvattaa automaatiota ja nostaa kapasiteettia sekä ottaa digitaalisia ratkaisuja käyttöön. Lisäksi Puolaan tulee uutta konekantaa, Laakkonen sanoo.

Isot investoinnit, kasvu ja kansainvälistyminen vaativat rahoitusta. Varsinkin, kun kauppojen sopimisesta voi kulua 12 kuukautta ennen kuin sarjavalmistus alkaa. Tekniset yksityiskohdat ja testaus vievät aikaa.

Laakkosen mukaan Hydrolinella on käytössä erilaisia rahoitusmalleja. Tärkeintä on kuitenkin oman kassan seuraaminen.

– Olemme saaneet esimerkiksi Finnveralta todella hyvää sparrausapua. Finnvera myös takaa investointeihimme liittyviä pankkilainoja ja on antanut kansainvälistymislainaa Puolan-investointeja varten. Meillä on myös käytössä limiittiratkaisuja käyttöpääoman varmistamiseksi, Laakkonen luettelee.

Kassan seuraaminen elintärkeää

Finnveran rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen nostaa Hydrolinen hyväksi esimerkiksi siitä, kuinka tärkeää kasvuyrityksessä on seurata kassaa ja kannattavuutta. Kassabudjetoinnin pitää olla jatkuvaa. Kaikki lähtee yrityksen strategiasta.

– Yrityksen johdon täytyy tietää, missä mennään nyt, ensi viikolla ja ensi kuussa. Miten käyttöpääoma riittää vientikaupoissa ja miten saatavat turvataan? Valitettavan monet yritykset menevät eteenpäin kädet ristissä. Jokaisen vientiä miettivän yrityksen tulisi käydä hyvissä ajoin neuvottelut rahoituksen turvaamiseksi, Reinikainen sanoo.

Hänen mukaansa investoinnit tai niihin liittyvät vakuudet eivät ole ongelma, jos hanke ja yritys ovat terveellä pohjalla. Lähtökohtaisesti yritykseltä pitää löytyä minimissään 15 prosentin omarahoitusosuus investointihankkeissa. Finnvera takaa yleensä noin puolet vieraan pääoman rahoitustarpeesta.

– Pohjois-Savossa investoinnit olivat alkuvuonna 50 prosentin kasvussa viime vuoteen verrattuna. Yritykset uskaltavat investoida, kun näkymät ovat hyvät, Reinikainen kertoo. 

Fakta: Tukea kasvuun

  • Mikä on riittävä rahoituksen määrä uskottavan kansainvälisen kasvun takaamiseksi? Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Finnvera myönsi viime vuonna rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yli 960 miljoonalla eurolla. Rahoitushakemuksia tuli yhteensä lähes 19 000.
  • Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 40 prosenttia ja euromääräisesti 385 miljoonaa euroa.
  • Myönteisen päätöksen sai 80 prosenttia hakijoista. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen.
  • Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 20–30 prosenttia.

Lue lisää käyttöpääoman tarpeesta täältä.

Lue lisää investointien rahoituksesta täältä.

Lue lisää liiketoiminnasta ulkomailla täältä.

Teksti: Kimmo Koivikko