Pitkään omistajiensa ajatuksissa muhinut Headai perustettiin vuonna 2015 – sen perustajina olivat sarjayrittäjänä ja tutkijana toimineen Harri Ketamon lisäksi Antti Koivisto ja Marko Laiho.

Headai pystyy, tekoälyä hyödyntäen, helpottamaan työn, tekijöiden ja osaamisen kohtaamista, joten sen toiminta on tiukasti kiinni nyky-yhteiskunnan haasteissa.

Headain tekoäly analysoi avointa dataa, esimerkiksi työpaikkailmoituksia, ja päättelee, millaisia taitoja tietyllä toimialalla tällä hetkellä tarvitaan – ja missä. Toisaalta se selvittää esimerkiksi oppilaitosten opetussuunnitelmia lukemalla, millaista koulutusta on tarjolla. Nämä kaksi elementtiä yhdistämällä tekoäly saa selville, vastaako koulutus työmarkkinoiden kysyntään tutkitulla alalla. Tätä tietoa voivat hyödyntää niin ministeriöt, yritykset kuin julkisen ja yksityisen puolen oppilaitoksetkin, kun ne etsivät vastauksia vaikkapa siihen, miten koulutusta tulisi kehittää tai siihen, olisiko tietyllä alalla kysyntää yksityisille koulutuspalveluille.

Palettiin voidaan lisäksi yhdistää yksilön osaaminen. Tekoäly pystyy, esimerkiksi LinkedIn-profiileja, blogeja tai tutkimusartikkeleita tutkimalla, näkemään, mikä on tietyn yliopiston osaamistarjonta tutkitulla maantieteellisellä alueella. Niinpä se tarjoaa arvokasta tietoa vaikkapa siitä, kannattaako tietyn kansainvälisen yrityksen tutkimusyksikkö perustaa juuri kyseiselle alueelle.

– Koulutus on oikeastaan ainoa toimenpide, jolla voidaan kestävästi ja pysyvästi edistää hyvinvointia. Jos ei kuitenkaan tiedetä, mitä kouluttaa ja miksi, koulutuksesta ei saada kaikkia hyötyjä irti. Omalta osaltamme haluamme olla mukana varmistamassa, että erityisesti ammatillinen täsmäkoulutus saadaan paremmin palvelemaan sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan etua, kuvailee Harri Ketamo Headain yhteiskunnallista missiota.

Tavoitteena alan globaali ykkösasema

Ketamo vastaa puhelimeensa Porista, jossa Headain Suomen-toimisto sijaitsee. Yhtä hyvin Ketamon voisi tavoittaa vaikkapa Yhdysvalloista Washingtonin-toimistosta, sillä yritys on hyvässä kasvuvauhdissa, mistä johtuen reissupäiviä kertyy kosolti.

Headailla oli perustettaessa jo valmiiksi asiakkuuksia ja hiukan kassavirtaa, mutta rahoitusta yritys tarvitsi ensimmäisen kasvupyrähdyksensä tekoon. Pienen pääoman kartuttamisessa auttoivat paitsi bisnesenkelit, myös Finnvera. Tämän jälkeen kasvu on ollut orgaanista, ja Sitran viimesyksyisestä Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailusta saatu palkintosumma takasi, ettei seuraavaan kasvupyrähdykseen enää tarvittu lisärahoitusta.

Tällä hetkellä Headailla on toimintaa Yhdysvaltojen lisäksi Pohjoismaissa ja Intiassa. Harri Ketamo uskoo, että yritys on viiden vuoden päästä jobtech-alan ykköstekijä koko maailmassa. Keskeisimmän tieteen ja tekniikan saroilla tavoite on jo saavutettu, mutta kehitettävääkin riittää:

– Teknologian ja liiketoimintamallin tuotteistus tulisi vielä viimeistellä. Myös brändiä, kehittäjä- ja käyttäjätukea sekä kehittäjäyhteisöä pitäisi viedä eteenpäin, kuvailee Ketamo tarvittavia askeleita ja kertoo yrityksen tähtäävän muun muassa Kiinan markkinoille.

Pitkällä yrittäjätaustalla varustettu Ketamo kannustaa muitakin suomalaisyrityksiä lähtemään heti alusta lähtien globaaleille vesille – onhan piskuisen Suomen vaikea kilpailla pääoma- ja sisämarkkinoiden koolla esimerkiksi Piilaakson tai Lontoon kanssa. Samalla hän kehuu myös Suomen tämänhetkistä yrittäjäilmapiiriä. Yhteiskunnan turvaverkot ovat kunnossa, ja esimerkiksi virastojen asennoituminen yrityksiin on hyvällä tolalla. Nykyään tutkijasta yrittäjäksikään siirtyvä asiakas ei olisi 1990-luvun tapaan kummajainen – päinvastoin.

Tekoälyalalla mahdollisuudet uudeksi suomalaiseksi menestystarinaksi

Tekoälystä on viime vuosina puhuttu paljon, mutta Harri Ketamo korostaa, ettei ilmiössä ole mitään uutta. Termi on 1950-luvulta, ja ensimmäinen tekoäly villitys koettiin jo 1980-luvulla, jolloin sen varaan ladattiin liian suuria odotuksia. Pettymysten myötä termi painui unholaan, kunnes se koki toisen tulemisen muutama vuosi sitten. Tästä on kiittäminen muun muassa koneiden laskentakapasiteetin kasvua, verkkojen nopeuksien kiriä ja datan saamisen helpottumista.

Aihe on säännöllisesti tapetilla mediassa. Toisaalla pohditaan mitä villeimpien, science fiction -tyyppisten uhkakuvien todennäköisyyttä, toisaalla taas esitellään Suomen nykyhallituksen tavoitetta tehdä maastamme tekoälyn soveltamisen ja työnteon uudistamisen mallimaa. Ainakaan osaamisesta tämä ei Harri Ketamon mukaan jää kiinni, sillä hänen mukaansa mitä moninaisimmilla koulutuksilla varustetut ihmiset voivat hypätä alalle – pääasia on oma kiinnostus alaa kohtaan.

Harri Ketamo kuitenkin toivoo, että tekoälyn ympärille saataisiin Suomessa sellainen henki, joka kehittyi pelialalle tämän vuosituhannen alkupuolella. Tällä hetkellä suomalainen peliteollisuus on globaalistikin merkittävä peluri, ja Ketamo toivoo tekoälyalasta samanlaista onnistumistarinaa. Entä miten tämä onnistuu?

– Pelialalla ymmärrettiin, että kun yksi menestyy, se avaa muillekin menestysmahdollisuuksia. Myös tekoäly-yritykset voisivat panostaa avoimeen tiedonvaihtoon ja yhteistyökulmien etsimiseen kilpailemisen sijasta. Kymmenen vuoden päästä meillä voi olla jo merkittävän kokoisia tekoälytoimijoita, uskoo Ketamo.

Headai

  • Vuonna 2015 perustettu, tekoälyä ja avointa dataa hyödyntävä jobtech-yritys, joka helpottaa työn, tekijöiden ja osaamisen kohtaamista. Asiakkaiden joukossa muun muassa yrityksiä ja ministeriöitä. Toimistot Porissa ja Washingtonissa. Työllistää yhteensä kahdeksan henkilöä.
  • Palkittiin syksyllä 2017 Sitran Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailussa, jossa etsittiin ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen entistä kansainvälisemmässä maailmassa.
  • Vuonna 2018 Suomen edustaja World Summit Award -kilpailussa, jossa palkitaan vuosittain yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtääviä hankkeita.
  • www.headai.com