Tarina ei mene ihan pilkulleen näin, mutta viimeiset puhelinkopit kaduilta katosivat samoihin aikoihin, kun Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki oivalsivat, mitä avokonttoreista puuttuu. Oli vuosi 2009.

Teekkaripoikien kesätyöpaikassa softatalossa esimies ravasi ympäri avokonttoria ja puhui puhelimessa – kantavalla äänellä. Kun Vesa-Matti siitä hänelle huomautti, vastauksena oli: ”Rakenna tänne sitten puhelinkoppi.”

– Ensimmäiset kaksi puhelinpömpeliä valmistuivat Vesa-Matin isän autotallissa. Heti alussa oli selvää, että emme ole pystyttämässä kahden tai kymmenen hengen firmaa. Liikevaihdossa tähtäin on kymmenessä miljoonassa eurossa, ei miljoonassa, sanoo tuotekehityksestä vastaava Hällfors.

Kun Framery Oy vuonna 2010 perustettiin, maailmassa ei ollut puhelinkoppimarkkinoita, ei ainuttakaan kilpailijaa. Edelleen yhtiö on markkinajohtaja maailmassa. – Vähän tuurillakin huomattiin megatrendi monitoimitila-ajattelussa, missä Suomi on aikalailla kärjessä. Keskustelu avotoimistoista kävi vilkkaana, mutta ongelmiin ei ollut ratkaisua. Siihen saumaan iskimme.

Puhelinkoppien tekeminen on teknisesti äärimmäisen haastavaa, vaikka sitä on vaikea uskoa. Äänen eristäminen ohuissa rakenteissa ei Hällforsin mukaan monelta onnistu. – Tässä me olemme tosi hyviä. 

Akustiikka on taitolaji

Äänen eristäminen ja vaimentaminen ovat kaksi eri asiaa. Frameryn onneksi moni ei tätä ymmärrä. Hällfors vääntää rautalangasta: äänen vaimentaminen on sitä, että se ei kaiu eikä kimpoa takaisin pinnasta. Eristämisellä puolestaan estetään äänen pääseminen läpi eli sen täytyy kimmota. – Vaikea rasti on, että näiden molempien ominaisuuksien pitää toimia samanaikaisesti kymmenen senttimetrin paksuisessa rakenteessa. Puhelinkopin on oltava siro ja pieni, helposti koottava ja siirrettävä.

Sisäakustiikkaan perehtyminen oli luontevasti Hällforsin heiniä. Lukioajan kesistä isän rakennesuunnittelufirmassa jäi kipinä suunnittelutyöhön. – Alussa meillä ei ollut mitään käsitystä, mistä lähteä liikkeelle. On ollut iso opettelu löytää ja hankkia oikeanlainen materiaali. Olemme kuitenkin onnistuneet toteuttamaan puhelinkopin, jossa rakenteet ovat ohuet mutta kestävät.

Puhelinkopin kehittäminen myyntikuntoon maksaa kaksi miljoonaa euroa, jos lähtee puhtaalta pöydältä. Isoille toimijoille se on taskurahaa, mutta niin on Hällforsin mukaan myös saatavat. Tunkua markkinoille ei ole paljoa ollut.

Twitter ja moni muu

Tamperelaisen yrityksen osaamiseen uskoo myös Twitter, joka otti yhteyttä Frameryyn, kun se oli uudistamassa toimitilojaan avokonttoreiksi. Äänieristettyjä puhelinkoppeja on nyt toimitettu New Yorkin, Washingtonin, Chicagon ja San Franciscon toimistoihin. – Kävimme New Yorkin toimistossa tekemässä pieniä viilauksia koppeihin. Avotoimistossa oli hiirenhiljaista. Ihmiset istuivat pitkissä tupapöydissä vastakkain. Puhelinkopeihin oli pitkät jonot, kertoo Hällfors.

Yhdysvaltojen ja Japanin lisäksi puhelinkoppeja viedään muiden muassa Pohjoismaihin, Isoon- Britanniaan, Saksaan sekä Intiaan. Framery räätälöi kopit asiakkaiden brändien mukaisiksi. Vaikka tuotannosta valtaosa menee vientiin, valmistus on säilynyt Suomessa. Tuotekehityksestä, markkinoinnista ja myynnistä vastaavat kymmenkunta hervantalaista teekkaria ja diplomi-insinööriä.

Päätä seinään

Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä. Päätä on Hällforsin mukaan hakattu seinään monta kertaa ja vähältä piti -tilanteita on riittänyt. Iso vuori töitä ilman että huippua näkyy on uuvuttanut niin, että usko on meinannut mennä. Ensimmäiset vuodet perustajakaksikko väänsikin omasta selkänahastaan koko paletin myynnistä valmistukseen. – Metson kiinteistöpäällikkö katsoi pitkään kun samat junnut, jotka olivat onnistuneet myymään yhtiölle puhelinkopit, saapastelivat sisään myös asentamaan ne, naurahtaa Hällfors.

Hän mainitsee kaksi asiaa, jotka yrityksessä tehdään nyt toisin. Framerylla rekrytoidaan tulevaan tarpeeseen, ei olemassa olevaan. – Tuli tehtyä hätiköityjä päätöksiä kiireen keskellä. Toinen virhe oli myydä ensin ja valmistaa sitten. Siinäkin kiire pukkasi päälle.

Hyvä selusta toiminnalle on koko matkan ollut yhtiön hallitus, joka on onnistuttu kokoamaan verkostoitumalla. Sitä kautta Framery on napannut osaajia joukkoonsa.

Rahoituksen saamisessa on Finnveralla ollut keskeinen rooli. Hällfors muistelee, miten he eivät ensin opiskelijoina tahtoneet saada pienlainaa. – Vastasimme, että saatamme näyttää opiskelijoilta, mutta oikeasti olemme yrittäjiä.

Frameryn tämän vuoden liikevaihto liikkuu puolentoista miljoonan paikkeilla, ja sitä on tarkoitus kasvattaa tasaisesti.

Framery Oy

  • Äänieristettyjä puhelinkoppeja globaalisti
  • Liikevaihto noin 1, 5 miljooonaa euroa
  • Henkilöstöä 10
  • www.framery.fi