Etsi Finnverasta

Tiedotteet

Edellinen sivu

Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2017

17.08.2017

Vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran viennin rahoituksen kysyntää

Suomen talouden piristyminen ja vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntää. Finnveran vientitakuuvaltuutta ja vientiluottojen rahoitusvaltuutta korotettiin vuoden 2017 alusta, jotta yhtiö pystyy vastaamaan erityisesti alusrahoituksen kasvaneeseen kysyntään. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto osoitti alkuvuonna tarpeellisuutensa. Korotettuja valtuuksia tarvittiin uusien suurten tilausten varmistamiseksi myös muun muassa teletoimialalla. Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna tasaisempaa. Konsernin alkuvuoden tulos oli vahva. Tulos oli voitollinen 57 miljoonaa euroa (-7).

Työ- ja elinkeinoministeriön Finnveran toiminnasta teettämän ulkopuolisen arvion mukaan yhtiön riskienhallinta on kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Finnvera hallitsee riskejä rahoituksen myöntämisen yhteydessä huolellisella analyysillä, ja vastuukannan tilannetta seurataan jatkuvasti sekä mahdollisuuksien mukaan suojataan muun muassa jälleenvakuutuksilla.

Finnveran varainhankinta vastasi katsauskaudella vientiluottojen voimistuneeseen kysyntään. Finnvera laski toukokuussa liikkeeseen 750 miljoonan euron 15 vuoden joukkovelkakirjalainan, joka oli hyvin kysytty. Joukkovelkakirjalainaa korotettiin private placementilla kesäkuun lopussa 100 miljoonalla eurolla. Laina on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista laina-ajaltaan pisin.

Liiketoiminta ja tuloskehitys

Finnvera tarjosi tammi–kesäkuussa vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna (1,2). Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi. Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi-kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5). Kasvuun vaikuttivat isot yksittäiset hankkeet muun muassa alus- ja teletoimialoilla.

Finnvera jatkoi pienten vientikauppojen rahoituksen vauhdittamista lanseeraamalla laskusaatavatakuun, joka soveltuu alle kahden miljoonan euron, lyhyen maksuajan vientikauppoihin. Tavoitteena on vauhdittaa rahoitusta ja edistää kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia.

Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuukanta, sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut, oli kesäkuun lopussa 22,4 miljardia euroa (18,4). Kokonaisvastuukanta kasvoi katsauskaudella 22 prosenttia. Kasvuun vaikutti erityisesti tarjousvastuiden määrän kasvu. Kokonaisvastuista voimassa olevat vastuut olivat kesäkuun lopussa 15,8 miljardia euroa, eli kasvua oli vuoden alusta ainoastaan 2 prosenttia. Vientitakuiden 27 miljardin euron enimmäisvaltuuden mukaiset vastuut olivat kesäkuun lopussa 17,2 miljardia euroa (14,4).

Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli tammi–kesäkuussa hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lainoja ja takauksia tarjottiin katsauskaudella markkinaehtoisen rahoituksen toimiessa kuitenkin 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pk- ja midcap-rahoituksen kotimaan laina- ja takauskanta oli katsauskauden päättyessä 2,2 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia vuoden alkua alemmalla tasolla. Pk- ja midcap-rahoitus on painottunut edelleen käyttöpääomaan, mutta positiivisena ilmiönä näkyy rahoituksen aiempaa parempi kohdentuminen investointeihin ja kasvuyrityksiin. Finnvera jatkoi katsauskaudella hyvin toiminutta kampanjaa pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Tavoitteena on omistajanvaihdosten kautta lisätä kasvuyritysten määrää. Finnvera osallistui kesäkuun loppuun mennessä lähes 550 yrityksen omistusjärjestelyn rahoittamiseen, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Euromääräisesti omistajanvaihdosten rahoitus oli 18 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

Finnvera-konserni

 

 

 

 

1.1.-30.6.2017

1.1.-30.6.2016

Muutos %

Rahoituspäätökset, Me

 

 

 

    Lainat ja takaukset

454

483

-6 %

    Vientitakuut ja erityistakaukset 

6 262

1 226

411 %

    Vientiluotot

5 748

477

1105 %

 

 

 

 

 

30.6.2017

31.12.2016

Muutos %

Vastuut, Me

 

 

 

    Lainat ja takaukset

2 226

2 261

-2 %

    Vientitakuut ja erityistakaukset 

22 397

18 426

22 %

    Vientiluotot

5 043

4 782

5 %

 

 

 

 

 

1.1.-30.6.2017

1.1.-30.6.2016

Muutos %

Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto), Me

90

93

-4 %

Toimintakulut, Me

23

25

-8 %

Liikevoitto, Me

60

-7,4

913 %

Tulos , Me

57

-6,9

929 %

 

 

 

 

 

30.6.2017

31.12.2016

Muutos %

Taseen loppusumma, Me

9 986

9 498

5 %

Oma pääoma,  Me

1 264

1 207

5 %

 -josta vapaat rahastot, Me

1 012

955

6 %

 

 

 

 

 

30.6.2017

31.12.2016

Muutos %-yks.

Omavaraisuus, %

12,7 %

12,7 %

0,0

Vakavaraisuus, Tier 2, kotimaan toiminta, %

23,1 %

22,5 %

0,6

Kulu-tuotto-suhde, %

25,4 %

27,0 %

-1,6

Konsernin tammi–kesäkuun 2017 tulos oli 57 miljoonaa euroa voitollinen, kun tulos oli edellisen vuoden vastaavalla jaksolla tappiollinen 7 miljoonaa euroa.

Tuloksen paranemiseen edellisvuoteen verrattua vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat tammi–kesäkuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella tappioita kirjattiin ja tappiovarauksia lisättiin 66 miljoonaa euroa. Konsernin takaus- ja takuutappiot ja -varaukset sekä arvonalentumiset lainoista olivat katsauskaudella yhteensä 9 miljoonaa euroa (65) eli 57 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa alemmalla tasolla. Tehdyt arvonalentumis- ja tappiovarauskirjaukset ovat arvioita, joiden määrät saattavat merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.

Konsernin katsauskauden tuloksen paranemiseen vaikutti takuutappioiden ja -varausten pienentymisen lisäksi voitot käypään arvoon arvostettavista eristä, jotka olivat 3 miljoonaa euroa (-10). Käypään arvoon arvostettavien erien voittojen kasvu johtui erityisesti johdannaisten ja velkojen sekä pääomasijoitusten käyvän arvon muutoksista.

Tuloksen paranemiseen vaikutti lisäksi toimintakulujen pieneneminen 8 prosenttia eli 2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen pieneneminen johtui erityisesti henkilöstökulujen sekä vuokra- ja kiinteistökulujen alenemisesta.

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos oli 53 miljoonaa euroa (-7). Tulos oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liiketoiminnan osuus oli 40 miljoonaa euroa (-17) ja pk- ja midcap-liiketoiminnan 13 miljoonaa euroa (10). Tytäryritysten vaikutus katsauskauden konsernitulokseen oli 4 miljoonaa euroa (0,1).

Finnvera-konserni

H1/2017

H1/2016

Muutos

Muutos

2016

 

Me

Me

Me

%

Me

Korkokate

23

27

-3

-12 %

50

Palkkiotuotot  ja -kulut (netto)

66

67

-0,3

-1 %

144

Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä

3

-10

12

127 %

-20

Sijoitustoiminnan nettotuotot

-0,5

0,1

-0,7

-496 %

0

Liiketoiminnan muut tuotot

0,6

0,2

0,4

202 %

12

Hallintokulut

-22

-22

-0,4

-2 %

-44

Poistot ja arvonalentumiset

-0,8

-0,7

0,2

25 %

-2

Liiketoiminnan muut kulut

-1,0

-2,6

-1,6

-61 %

-4

Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (netto)

-9

-65

-57

-87 %

-66

Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot

0

0

0

0 %

-2

Liikevoitto

60

-7,4

67

913 %

69

Tilikauden voitto

57

-6,9

64

929 %

70

Rahoituksen näkymät

Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana. Kokonaismääriin vaikuttavat jatkossakin merkittävästi yksittäiset suuret hankkeet erityisesti alus- ja teletoimialoilla. Suuryritysten pitkäaikaista rahoitusta vaativat kauppaneuvottelut ovat usein pitkäkestoisia emmekä näe merkittäviä muutoksia aiemmin ennustettuun kysyntään.

Kysyntä kohdistuu aiempaa useammin myös läntisiin teollisuusmaihin, mikä kertoo osaltaan pitkäaikaisen rahoituksen merkityksestä pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialojen odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Finnveran isoista vastuumaista Venäjällä nähdään talouden lievää kasvua, ja myös vientitakuiden kysynnän uskotaan vilkastuvan aiempiin vuosiin verrattuna. Brasilian talouden ja hallinnon ongelmista huolimatta takuukysynnän odotetaan jatkuvan ja kohdistuvan laajalti eri toimialoille. Uutta kysyntää on nähtävissä myös Lähi-idän alueelta.

Finnveran pk-rahoituksen kysynnän ja myöntämisen odotetaan vilkastuvan loppuvuonna Suomen talouden hyvän kasvuvauhdin myötä. Rahoituksesta aiempaa suurempi osa kohdistui alkuvuonna kasvuyrityksiin. Vuonna 2016 alkanut Euroopan investointirahaston (EIR) pankeille takaamien luottojen määrä kasvoi, kuten myös Finnveran osatakaukset. Alkuvuonna 2017 osatakausten määrä kolminkertaistui noin 24 miljoonaan euroon viime vuoden loppupuoleen verrattuna. Tämä ennakoi vahvaa kysyntää myös jatkossa.

Kampanja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi jatkui, ja omistajanvaihdoksia rahoitettiin alkuvuonna kappalemäärissä mitattuna ennätysmäärä aiempiin vuosiin verrattuna. Omistajanvaihdoksiin kohdistuvan rahoituskysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla myös loppuvuonna.
Rahoitusmarkkinoiden osalta on oletettavaa, että sekä viennin rahoituksen että kotimaan pk-rahoituksen kysynnän trendi jatkuu nykyisellään myös loppuvuonna.

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:

”Finnveran vientitakuiden ja rahoituksen kysynnästä päätellen Suomen viennin voidaan arvioida olevan elpymässä alusrahoituksen lisäksi myös muilla toimialoilla. Kevään aikana julkaistut barometrit ennakoivat myös kotimaassa investointien kasvua ja sen myötä kasvavaa rahoituskysyntää, mutta tämä ei ole vielä näkynyt Finnveran kotimaan pk-rahoituskysynnän selvänä kasvuna. Arvioimme tämän selittyvän sillä, että pankkisektori toimii Suomessa hyvin ja pystyy vastaamaan rahoituskysyntään markkinaehtoisesti. Talouden näkymät ovat hyvät, ja rahoitusta hakevat yritykset ovat taloudellisesti aiempaa paremmassa kunnossa, mikä voi vähentää Finnveralta haettua riskinjakoroolia. Lisäksi uudeksi vaihtoehdoksi on tullut Euroopan strategisten investointien rahaston takaus, jota pankit voivat hyödyntää vaihtoehtona Finnveran takauksille.

Finnveran valtuuksien käyttö tarkoittaa samalla sitä, että viennin rahoitukseen liittyvät valtion kokonaisvastuut ovat kasvaneet nopeasti. On kuitenkin huomionarvoista, että valtuuksien kasvu liittyy tulevaisuudessa tapahtuviin vientikaupan toimituksiin. Todellisten, tällä hetkellä nostettujen Finnveran vastuiden kasvu on selvästi maltillisempaa. Finnvera hallitsee riskejä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä ja vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän, maaliskuussa 2017 julkaistun kansainvälisen arviointiraportin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama viennin rahoitusjärjestelmä on korkeatasoinen, ja riskienhallinta edustaa parasta kansainvälistä tasoa.

Taloudellisesti Finnveran alkuvuosi oli vahva. Kokonaisuutena tavoitteenamme on jatkossakin, että Finnveran toiminta pitkällä aikavälillä pysyy itsekannattavana ja että toiminta rahoitetaan takuutoiminnasta saatavilla tuloilla. Lakisääteinen tehtävämme on kantaa luottoriskejä, joita muun muassa vientikauppoihin liittyy. Yksittäisten riskien toteutumista on mahdotonta kaikilta osin ennustaa.”

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2017 (PDF)

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot