Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Vientitakuiden kysyntä herännyt Kiinan-kaupassa – Syiden ymmärtäminen voi parantaa vientiyritysten mahdollisuuksia

06.03.2019

Kiina on vahvasti maailmanpolitiikan ja -talouden keskiössä ja Suomellekin tärkeä vientimaa, mutta vientitakuiden kysynnässä tämä ei ole tähän saakka juuri näkynyt. Nyt vientitakuiden kysyntä Kiinan markkinoilla on herännyt kasvuun. Tilanteen ymmärtäminen voi parantaa suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia menestyä Kiinan-markkinoilla. Siksi Finnvera lähtee selvittämään taustatekijöitä paikan päälle.

–Finnvera on ensisijaisesti kysyntävetoinen organisaatio ja olemme huomanneet, että jokin käänne on tapahtumassa, kun vientitakuiden kysyntä on herännyt Kiinassa. Tämän syitä pitää ymmärtää paremmin, Finnveran Kiinasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander kertoo.

Vientitakuiden määrä on kasvanut vuoden 2017 kolmesta miljoonasta eurosta vuoden 2018 93 miljoonaan euroon. Muutos näkyy etenkin puunjalostussektorilla. Määrän huomattavan suhteellisen kasvun lisäksi takaisinmaksuaika on selvästi pidentynyt. Aiemmin kyse on ollut lähinnä lyhyen takaisinmaksuajan rahoituksesta, kun taas viime vuonna valtaosa oli pitkän takaisinmaksuajan ostajaluottotakuita. Myös vastuun kohde on siirtynyt pankkiriskistä yritysriskin suuntaan. Kiinan markkinan koon huomioiden, vientitakuiden kysyntä on kuitenkin vielä varsin maltillista.

Finnverassa taustasyiden epäillään liittyvän etenkin Kiinan sisäisen rahoitusmarkkinan muutoksiin.

Suomen valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä Finnveran tehtävä on edistää suomalaisten vientiyritysten toimintaa kohdemaissa. Siksi Relander lähtee maaliskuun alussa kolmen kuukauden komennukselle Kiinaan selvittämään, mitä takuukysynnän kasvun taustalla on.

Paljon vientiä, vähän vientitakuita

Tavaravienti Suomesta Kiinaan on kaksinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2017 se oli Venäjän kanssa jaetulla viidennellä tilalla Suomen tärkeimpien vientimaiden listalla, Saksan, Ruotsin, Alankomaiden ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Tähän rinnastettuna on hieman yllättävääkin, että Kiina ei mahdu Finnveran vientitakuiden kohdemaiden listalla edes kymmenen suurimman joukkoon. Suurimmat kohdemaat vuonna 2018 olivat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia ja Venäjä.

–Kiinan asema Suomen viidenneksi suurimpana vientimaana on näkynyt hyvin vähän Finnverassa, eli vientiin ei ole tarvittu meitä, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Vuonna 2017 vientirahoitusta myönnettiin Finnveran kautta vain noin kolme miljoonaa euroa ja määrä on ollut hyvin vähäinen myös ennen tätä.

Haarasillan mukaan syitä aiemmalle vähäiselle vientitakuukysynnälle Kiinan-kaupassa voi löytää Kiinan sisäisistä rahoitusmarkkinoista. Kiinassa on perinteisesti suosittu lyhytaikaista luototusta, ja sitä on ollut helposti saatavilla paikallisilta pankeilta.

Vientitakuiden kysyntä Kiinassa on ollut vähäistä myös globaalilla tasolla.

Kansainvälisen luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajien yhdistyksen, Bernin Unionin tilastoista selviää, että vuonna 2017 Kiinaan tehtiin sen jäsenlaitosten kautta keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoituksia noin kolmen miljardin dollarin edestä. Yhdysvaltojen vastaava luku oli yli 20 miljardia dollaria ja Aasian maista Kiina asettui rahoituksen määrässä Indonesian ja Bangladeshin väliin. Intian osuus oli noin viisinkertainen Kiinaan nähden.

Taustalla Kiinan rahoitusmarkkinan muutos

Mika Relander näkee vientitakuiden kysynnän kasvulle Kiinassa ensisijaisesti kolme mahdollista syytä.

–Kyseessä saattaa olla Kiinan keskusjohdosta lähtöisin oleva halu hajauttaa riskiä opettamalla kiinalaiset toimijat käyttämään länsimaista rahoitusta. Toisaalta, jos rahoituksen hanat ovat Kiinassa kiristymässä, kiinalaisten on pakko kääntyä aiempaa enemmän kansainvälisen rahoituksen puoleen. Myös viennin rahoitusta harjoittavien pankkien halu käyttää vientitakuulaitoksia kumppaneina kertoo kenties Kiinan kohonneesta riskistä. Samalla myös kiinalaisten pankkien halu kasvattaa tietämystä ja kokemusta länsimaisista vientitakuulaitoksista on selvästi kasvanut.

–On ollut havaittavissa, että Kiinan perinteinen riskinottopolitiikka on hieman kiristynyt, minkä taustalla saattaa olla luottotappioiden kasvu, Relander jatkaa.

Vientitakuulaitosten vahvempi läsnäolo Kiinan rahoitusmarkkinoilla saattaa myös osaltaan edistää ympäristö- ja ihmisoikeusasioita. Finnveran maa- ja ympäristöriskien tutkimuksesta vastaava Anu-Leena Koskelainen kertoo, että kiinalaisen ostajan näkökulmasta Finnveralta tuleva luototus tarkoittaakin usein tiukempaan sääntelyyn sitoutumista.

–Finnveran luotottaessa kiinalaista yritystä, vastuullisuusasiat otetaan huomioon osana riskiarviota. Jos havaitaan epäkohtia, kirjataan luottoehtoihin vaatimus niiden korjaamiseksi ja sen toteutumista seurataan, Koskelainen kuvailee.

Relander uskoo, että kiinalaisilla on motivaatiota tulla lähemmäksi kansainvälistä rahoitusjärjestelmää ja sääntöjä, sillä he hyötyvät siitä itsekin ja se on osa kiinalaista oppimisprosessia.

Agendalla suhteiden vahvistamista ja paikallisen tilanteen syvempää ymmärtämistä

Relanderin Kiinan-matkan agendalla on vahvistaa suhteita Kiinaan ja siellä toimiviin tahoihin. Vientitakuiden kysynnän kasvaessa Kiinassa, Finnvera haluaa luoda tiiviimpää yhteistyötä ja syventää kohdemarkkinan tuntemusta entisestään.

Taustalla on myös laajempia tavoitteita Suomen ja Kiinan välisten kauppasuhteiden edistämiseksi yhteistyössä ulkoministeriön ja Business Finlandin kanssa.

–Tärkeimpänä tehtävänäni komennuksella on tavata suomalaisia yrityksiä ja heidän kiinalaisia asiakkaitaan. Keskeistä on, että Finnvera saisi paremman ymmärryksen kiinalaisten ostajien tarpeista ja liiketoimintaympäristöstä sekä Kiinan rahoitusmarkkinan dynamiikasta ja toimijoista, Relander sanoo.

Team Finland -yhteistyön terävöittäminen ja sen paikallisen organisaation kouluttaminen Finnveran toiminnasta on myös yksi tavoitteista. Lisäksi on tärkeää selvittää, luoko kiihtyvä kysyntä tarvetta Finnveran mahdolliselle pysyvämmälle läsnäololle Kiinassa.

Laajempana tausta-agendana on Kiinan geopoliittisen roolin kasvu ja sen vaikutusten ymmärtäminen Kiinan päästä katsottuna.

Seuraavina kolmena kuukautena Relanderia odottaa suuri määrää tapaamisia niin suomalaisyritysten, kiinalaisten potentiaalisten ostajayritysten ja viranomaisten, pankkien, muiden rahoitusalan toimijoiden, kuin Team Finlandinkin edustajien kanssa. Relander raportoi vierailunsa tuloksista kesällä palattuaan Suomeen.

Tiedossa on, että Kiinan omat vientitakuutoimijat eivät ole sitoutuneet OECD-maiden sopimiin luototuksen minimistandardeihin vaan toimivat omilla säännöillään. Tarjoamalla parempia lainaehtoja kiinalaisille yrityksille, Kiina luo globaalia kilpailuetua suhteessa muihin maihin.

–Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että Finnveran suomalaiset asiakkaat, eli suomalaiset vientiyritykset, häviävät kauppoja kiinalaisille yrityksille Kiinan tarjotessa joustavampia ehtoja, Jussi Haarasilta sanoo.

Mika Relanderin mukaan erot eivät toisaalta aina ole niin suuria kuin kuvitellaan.

–Voi olla, että yritystenvälisessä Suomi-Kiina-kilpailutilanteessa rahoituksen ehdot eivät välttämättä todellisuudessa ole täysin erilaisia – Kiinan toiminta vain on vähemmän läpinäkyvää kuin meidän, hän sanoo.

Lisätietoa:

Finnveran vientitakuutoiminta

Team Finlandin verkkosivut

Lue myös: Mammuttimaiset markkinat odottavat Kaakkois-Aasiassa - vienti Indonesiaan kasvussa

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot