Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Viennin rahoituksesta laaja hyöty – Näin rahoitushankkeet luovat kasvua risteilyalus- ja teletoimialoilla

18.10.2018

Viennin rahoituksesta puhuttaessa esiin nousevat yleensä viime vuosina kasvanut vientitakuiden kokonaisvastuukanta ja rahoituksen keskittyminen muutamalle toimialalle. Suomessa nuo alat ovat risteilyalusten rakennus, tele- ja verkkoteknologia sekä metsäteollisuus. Viennin rahoituksen vaikuttavuus ulottuu kuitenkin huomattavasti yksittäisiä hankkeita laajemmalle, sillä alat muodostavat klustereita, jotka tuottavat kasvua ja työllisyyttä suurelle yritysjoukolle.

Viennin rahoituksen vaikuttavuutta on selvittänyt muun muassa elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka raportti julkaistiin syksyllä 2018 valtioneuvoston selvitys- ja julkaisusarjassa. Etla tarkasteli Finnveran suurimpia vienninrahoitushankkeita, jotka ovat koskeneet Nokiaa ja Meyer Turkua sekä niiden asiakkaita.

Raportin mukaan Meyerin kohdalla miljardin euron suuruinen vientitakuuhanke merkitsisi, että Meyerin ja sen arvoketjun kautta Suomeen syntyisi 635 miljoona euroa arvonlisää ja sen kokonaistyöllissyysvaikutukset olisivat noin 9 100 työntekijää.

Arvonlisä kuvaa panos-tuotos-mallilla laskettuna kerrannaisvaikutusta, jonka investointi tuottaa esimerkiksi verotuottoina ja muina maksuina takaisin kotimaahan.

–Miljardi euroa on hyvä mittari. Risteilylaivat ovat suuria yksittäisiä hankkeita, ja viime vuosien suuri rahoituskysyntä juuri risteilyalussektorilla on keskeinen tekijä Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten vastuukannan nopeaan nousuun ja siihen, miksi rahoitusvaltuuksia on ollut tarpeen nostaa. Suuria risteilijöitä ei maailmalla juuri myydä ilman valtioiden vientitakuita, ja Suomen kilpailijamaat tarjoavat niitä aktiivisesti. Yli 600 miljoonan euron arvonlisä ja lähes 10 000 henkilön työllisyysvaikutus kertovat, miten merkittäviä kokonaisuuksia risteilijähankkeet positiivisine kerrannaisvaikutuksineen ovat, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Finnveran viennin rahoitus on vastikkeellista rahoitusta, ja toiminta katetaan asiakkailta saaduilla tuloilla.  Vientitakuilla ja yhä useammin myös ulkomaisille ostajille myönnetyllä ostajarahoituksella Finnvera huolehtii suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.

–Kilpailukyvyn näkökulmasta on selvää, että miljardin euron laiva tai telehanke ei hyödytä Suomea koko miljardin euron arvosta. Yritykset järjestävät hankinnan ja tuotannon toimialansa lähtökohdista kustannustehokkaimmalla tavalla pysyäkseen kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Kuten Etlan tutkimus osoittaa, arvoketju hyödyttää kuitenkin merkittävästi Suomea, Haarasilta sanoo.

Rahoitus ja vaikutukset ulottuvat vuosien päähän

Suomen maailmanlaajuisestikin mittavaan meriteollisuusklusteriin jopa 3 000 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 13 miljardia euroa. Noin joka kolmas yrityksistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa ytimen muodostaa Meyer Turun telakka.

Turun yliopiston ja Meyer Turun viime vuonna julkistama vaikuttavuusselvitys kertoo, miten telakka tuottaa työtä ympäristöönsä. Sen välittömässä hankintaverkostossa on suoria toimittajayrityksiä 1 220, joista kotimaisia lähes 1 000. Lisäksi vaikutus näkyy alihankintaverkostoissa, myös kansainvälisesti. Yhden risteilyaluksen rakentamiseen osallistuu noin 800 yritystä, ja laivan arvosta noin 80 prosenttia koostuu verkostoyritysten työstä. Taloudellisiin vaikutuksiin kuuluvat myös telakan ja sen toimittajaverkoston tekemät yhteensä yli 200 miljoonan euron investoinnit tuotantolaitoksiin ja laitteisiin.

Telakka verkostoineen työllistää jopa 7 000 työntekijää. Telakan arvion mukaan luku kasvaa asteittain jopa 20 000:een vuoteen 2023 mennessä, mikä kuvastaa sitä, että hankkeita on tiedossa vuosiksi eteenpäin.

Nyt tehdyt rahoitussopimukset ovat pitkiä ja liittyvät useiden vuosien päästä valmistuviin alushankkeisiin, mikä on myös tyypillistä vientitakuutoiminnassa. Syyskuussa 2018 julkistettiin tuorein risteilijähanke, johon Finnvera on myöntänyt yli 500 miljoonan euron vientiluottotakuun. Kyseessä on uusin Mein Schiff -alus, jonka Turun telakka rakentaa Tui Cruises -varustamolle. Laiva on määrä luovuttaa ostajalle vuonna 2023.

Vuosi sitten Finnvera osallistui Royal Caribbean Cruisesin kahden risteilyaluksen rahoitukseen järjestämällä varustamolle yhteensä yli 2,5 miljardin euron ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kyseessä oli varustamon ja Meyer Turku Oy:n vuonna 2016 julkistamiin laivanrakennussopimuksiin liittyvä rahoitus ostajalle.

–Vientirahoitustakuut ovat ehdoton edellytys näiden pitkäaikaisten ja suurien risteilylaivatilausten saamiselle Suomeen. Ilman tällaista järjestelyä Suomessa ei rakennettaisi suuria risteilyaluksia. Koska toimintamme nojaa voimakkaasti ympäröivään merialan verkostoon, hyödyttävät takuut hyvin laajaa joukkoa yrityksiä Suomessa, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli toteaa.

Viennin rahoituksella kilpailukykyiset edellytykset suomalaisille vientiyrityksille

Risteilijähankkeiden tapaan televerkkoprojektit ovat erittäin isoja, mutta niiden luonteissa on eroja. Telesektori on korkean teknologian toimiala, jolla on laaja kontaktipinta yhteiskunnan teknologiseen kehitykseen. Tämä heijastuu myös viennin rahoituksen vaikutuksiin, kun korkean teknologian vientiprojekteja takaamalla kannustetaan yrityksiä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan harjoittamiseen Suomessa. Toinen erittäin tärkeä näkökohta on vastata kilpailijamaiden, kuten Ruotsin, tarjoamiin vienninrahoituspalveluihin, jotta toimialan kehitysmahdollisuudet säilyvät samalla tasolla Suomessa.

Vuonna 2017 Finnvera osallistui historiansa suurimpaan yksittäiseen rahoitukseen juuri telesektorilla: Finnvera edisti Nokian verkkolaitetoimituksia Pohjois-Amerikkaan Yhdysvaltain suurimmalle verkko-operaattorille Verizonille tarjoamalla vientitakuun ja ostajaluottorahoituksen, joiden osalta Finnveran kokonaisvastuun osuus oli noin 1,3 miljardia euroa.

Tänä vuonna Finnvera on ollut mukana lähes saman kokoluokan hankkeessa järjestämässä 1,25 miljardin dollarin eli yli miljardin euron vientitakuun Nokian ja Yhdysvaltain toiseksi suurimman operaattorin AT&T:n väliseen toimitussopimukseen.

–Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii verkkoliiketoiminnassa, että yhtiöllä on samankaltaiset mahdollisuudet vientitakuisiin ja rahoitusjärjestelyihin kuin pääkilpailijoilla. Teleoperaattoreiden siirtyminen enenevässä määrin vientitakuu- ja rahoituslaitosten käyttämiseen on osittain seurausta pankkien tiukentuneista vakavaraisuussäännöksistä. Vastaavasti isot vakavaraiset operaattorit esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa haluavat hajauttaa pitkäaikaisen rahoituksen lähteitään. Tälle kehitykselle ei ole näköpiirissä muutosta, kun 5G-investoinnit maailmalla ovat käynnistyneet. Nokian osalta kilpailukykyiset vientitakuu- ja rahoitusjärjestelyt ovat tärkeitä liiketoiminnan menestyksen kannalta, sanoo Nokian talous- ja rahoitusjohtaja Kristian Pullola.

Etla arvioi, että miljardin euron arvoisista Nokian vientitakuiden ja -rahoituksen piirissä olevista toimituksista syntyy Suomeen 320 miljoonan euron arvonlisä, josta viidennes syntyi Nokian arvoketjuun kuuluvien muiden yritysten tuottamana. Kaikkiaan Nokialla on Suomessa noin 700 toimittajayritystä lähes 70 kunnassa, ja Nokian kohdalla vientitakuiden kokonaisvaikutukset työllisyyteen Suomessa ovat noin 2 600 työntekijää.

Kaikki perustuu riskienhallintaan

Kasvaneet vienninrahoituksen valtuudet ja vastuukanta ovat herättäneet kysymyksiä mahdollisista riskeistä, mitä on kartoitettu useissa riippumattomissa selvityksissä tänä ja viime vuonna. Samaan aikaan Finnvera kehittää riskienhallintaa ja esimerkiksi jälleenvakuutustoimintaansa osana riskienhallinnan strategiaa. Finnveran toiminnalle on asetettu tavoite, jonka mukaan toiminnan on oltava itsekannattavaa. Tämä paaluttaa riskien ottamisen ja hallinnan reunaehdot. Toiminnan tuottojen on oltava pitkällä tähtäimellä suurempia kuin menot ja mahdolliset luottotappiot.

–Vienninrahoitus on Finnveran perustehtävän toteuttamista. Tehtävämme on edesauttaa suomalaisia vientiyrityksiä voittamaan markkinoita ja varmistaa kilpailukykyinen vienninrahoitus. Rahoituspäätökset perustuvat aina huolelliseen analyysiin, riskinarvioon ja itsekannattavuuteen, Jussi Haarasilta sanoo.

Lisää aiheesta:

Tutkimus selvitti viennin rahoituksen vaikuttavuutta

Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudelliset vaikutukset 2017 -selvitys

TEM: Finnveran vienninrahoitukselle kansainvälisessä arvioinnissa hyvä arvosana

Ostajarahoitus järjestyi vientitakuulaitosten yhteistyönä

Iso verkosto varmistaa laivan rakentamisen

Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla

Riskeiltä suojautuminen kuuluu vientitakuutoimintaan

 

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot