Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Suomalaisyritykset epäilevät Venäjän-markkinoita, vaikka riskit olisivat hallittavissa luottovakuutuksilla

14.06.2019

Venäjälle viime aikoina investoineita suomalaisyrityksiä yhdistää yksi asia: kokemus. Yrityksillä on lähes poikkeuksetta entuudestaan vankka Venäjän-kaupan osaaminen ja tunnettuus Venäjän-markkinoilla. Säilyttääkseen markkinaosuutensa Venäjällä, monet yritykset ovat olleet pakotettuja osittaiseen tuotannon siirtoon. Sitä vastoin uudet start-upit jättävät useimmiten kansainvälistymisessään Venäjän väliin ja tähtäävät vain länsimarkkinoille. 

–Venäjän vaihtelevat liiketoimintaolot ja esimerkiksi epätietoisuus pakotteista eivät houkuta uusia yrityksiä maahan. On huolestuttavaa, ettei uusia suomalaisia vientiyrityksiä tule Venäjälle, vaikka riskit olisivat hallittavissa luottovakuutuksilla, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.

Läntiset rahoittajat ovat osittain vetäytyneet Venäjän markkinoilta. Julkisista Venäjä-rahoittajista Finnveran lisäksi on kuitenkin jäljellä pohjoismaiden yhteinen ympäristörahasto Nefco, jonka kanssa on mahdollista edelleen rahoittaa suomalaisyritysten tuotannollisia investointihankkeita.

–Finnveran osalta lyhytaikaisen kaupanrahoituksen kysyntä on edelleen varsin vilkasta. Markkinariskien lisääntyessä ja rahoitusvaihtoehtojen vähentyessä yritykset haluavat edelleen turvata vientisaatavansa. Finnvera vastuullisena riskirahoittajana pyrkii osaltaan varmistamaan suomalaisyritysten vientiä Venäjälle, Pietiläinen sanoo.

Haasteista huolimatta vientimahdollisuuksia on esimerkiksi metsäsektorilla ja kierrätysosaamisessa

Venäjällä eletään jälleen kerran eräänlaista stagnaation aikaa, ja venäläisyritykset joutuvat tarkoin miettimään, mitä ulkomailta voidaan tai kannattaa ostaa. Heikon ruplan lisäksi ulkomaista tuontia vähentävät Venäjän asettamat vastapakotteet sekä noin viisi vuotta voimassa ollut tuonninkorvausohjelma. Julkinen sektori ja valtionyhtiöt ovat omissa hankinnoissaan velvollisia ostamaan ensisijaisesti Venäjällä valmistettuja tuotteita ja laitteita. Myös länsimaiden asettamilla talouspakotteilla on vaikutusta Venäjän ulkomaankauppaan, mutta varsin vähän suomalaisyritysten vientiin Venäjälle.

Venäjän hienoisesta talouskasvusta huolimatta suomalaisyritysten vienti Venäjälle supistui 3 prosenttia vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaisyritysten kannalta laskeva trendi Venäjän kaupassa jatkuu, mutta muutamat uudet alat voivat avata mielenkiintoisia näkymiä suomalaisyrityksille Venäjän-markkinoilla.

–Venäjällä on viidennes maailman metsäpinta-alasta, mutta ei juurikaan osaamista metsäkoneiden valmistuksesta. Tästä johtuen suomalaiset metsäkonevalmistajat tahkoavat Venäjällä edelleen hyvää tulosta. Vastaavaa kilpailuetua voivat nauttia myös suomalaiset kaivosteknologian valmistajat sekä elintarviketeknologian ja maatalouskoneiden viejät. Myös puunjalostusteknologia tarjoaa edelleen vientimahdollisuuksia, Pietiläinen sanoo.

Uutena toimialana bisnesmahdollisuuksia suomalaisyrityksille etsitään jätehuoltoteknologian ja -laitteiden viennistä. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään noin 40 %, lämpö- tai sähköenergiaksi muutetaan noin 60 % ja vain 1 % jää kaatopaikoille. Venäjällä yhdyskuntajätteistä kierrätetään 4 % ja loput haudataan kaatopaikoille tulevien sukupolvien vaivoiksi.

–Eläkeiän noston ohella jäteongelmat ovat saaneet viimeisen parin vuoden aikana kansan aika-ajoin mielenosoituksiin. Jätehuolto-osaamisen vienti on yksi varteenotettava mahdollisuus parantaa Suomen kauppatasetta Venäjän kaupassa.

Mahdollisuuksia suomalaisviejille tuo myös se, että yksityiset venäläisyritykset saavat edelleen hankkia tarvitsemansa teknologian ja laitteet sieltä, mistä haluavat eli usein edelleen myös Suomesta. Yksityisen sektorin ostajilla ratkaisevana tekijänä on tuotteen laatu ja hinta, ei kotimaisuus. Suomalaisilla tuotteilla on Venäjällä tunnetusti hyvä maine.

Etabloituminen yksi tapa pysyä Venäjän-markkinoilla

Osa Venäjän-kauppaa tehneistä vientiyrityksistä on jo siirtänyt tai harkitsee siirtävänsä lähitulevaisuudessa tuotantoaan Venäjälle. Tämä voi tapahtua alkuvaiheessa vaikkapa kokoonpanolinjan siirtämisenä Venäjälle, jolloin suomalaisyritys saa kilpailuedun ns. paikallisena tuottajana ja voi päästä mukaan tasavertaisena venäläisyritysten rinnalle julkisen sektorin sekä valtionyhtiöiden tarjouskilpailuihin.

–Uutisissa on kerrottu muun muassa Wihuri Yhtymään kuuluvan Vilakoneen tehdasinvestoinnista Pietariin keväällä 2019. Vuokratiloissa koottavat Wille-kiinteistönhuoltokoneet kilpailevat julkisen sektorin hankinnoista Venäjällä paikallisten tuottajien kanssa. Ilman paikallista kokoonpanoa Willejä ei enää myytäisi Venäjällä. Vastaavia esimerkkejä tuotannon osittaisesta siirrosta löytyy monilta muilta aloilta ja erityisesti rakennustuoteteollisuudesta. Myös Karjalan alueella jo aiemmin toimineet pääosin puunjalostukseen keskittyneet suomalaisyritykset ovat tehneet onnistuneita investointeja Venäjälle ja pystyvät toimimaan kannattavasti haasteellisessa toimintaympäristössä.

Lisätiedot:

Timo Pietiläinen, Pietarin-edustuston päällikkö, Finnvera,

puh, 040 5088 956 tai + 7 921 0969 304

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot