Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Saksa digitalisoi terveyssektoria kunnianhimoisesti – rahoitus ja kansainvälistymispalvelut mahdollistavat kauppoja Suomeen

Sairaala Berliinissä Saksassa
Saksan terveydenhoitojärjestelmä hakee vauhtia muun muassa hoitoketjujen ja terveysdatan digitalisoimiseen, ja pohjoismaiselle osaamiselle on kysyntää. Kuvassa berliiniläinen sairaala.

08.11.2019

Saksa digitalisoi terveydenhoitojärjestelmäänsä kunnianhimoisesti ja pyrkii ottamaan kiinni Pohjoismaita, joissa monia Saksassa nyt ajankohtaisia haasteita on jo ratkottu. Saksa on Suomen suurin vientimaa, ja monet suomalaisyritykset ovat jo päässeet Saksan terveysmarkkinaan kiinni tai käyvät aktiivisia neuvotteluja. Yksi näistä on salolainen Evondos Oy.

Lääkeannostelurobotin kotihoidon tarpeisiin kehittänyt Evondos on jo jonkin aikaa seurannut tarkasti Saksan mahdollisuuksia.

– Terveysalan digitalisaatiotavoitteet on Saksassa asetettu korkealle tasolle. Menee muutama vuosi, että ollaan siinä vaiheessa, kun todella investoidaan esimerkiksi kotihoidon uusiin ratkaisuihin. Minkälaisia tuotteita ja palveluita oikeasti halutaan, se rakentuu nyt, ja näissä keskusteluissa on hyvä olla mukana jo valmisteluvaiheessa. Pohjoismaiden markkinajohtaja, Evondos-lääkeannostelurobotti, on herättänyt paljon kiinnostusta, ja uskomme että Saksa on meille tulevaisuudessa tärkeä markkina, kertoo toimitusjohtaja Eetu Koski.

Suomalaisosaaminen kiinnostaa, Pohjoismaat digiedelläkävijöitä

Saksalaiset arvioivat olevansa 10–15 vuotta Pohjoismaita jäljessä digitalisaatiossa. Yksi esimerkki on kansalaisten terveysdatan pirstaleisuus: Vakuutustiedot kulkevat eri järjestelmissä kuin kliiniset tiedot, ja perhelääkärivetoisessa toimintamallissa paljon tietoa on kokonaan elektronisten järjestelmien ulkopuolella. Saksan terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmä poikkeaa muutenkin suomalaisesta mallista. Käyttäjiä, päättäjiä, ostajia ja maksajia on ketjussa usein enemmän kuin kotimaassa. Vakuutusyhtiöiden rooli on isompi, ja osavaltiot ja kunnat voivat tehdä hankintapäätöksiä itsenäisesti, jopa keskenään kilpaillen. Arvoverkon tunnistaminen, oikean keskustelukumppanin ja hankintapäätöksen tekijän löytäminen ovat oleellisia askelia.

Paikallista tarjontaa on paljon, mutta hankinnoissa katsotaan myös ylös Pohjolaan, jossa monia Saksassa nyt käsillä olevia haasteita on ratkaistu jo pitkään, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Laura Laine.

– Saksa on Suomen suurin vientimaa. Suomessa on pioneeriosaamista hoitoketjun digitalisoimiseen. Tätä osaamista Saksassa arvostetaan ja suomalaisiin ratkaisuihin luotetaan. Kun innovatiiviseen tarjoamaan yhdistetään houkuttelevat maksuehdot ovat suomalaiset pk-yritykset vähintään yhtä kilpailukykyisiä kuin kilpailijansa, Laine toteaa.

IoT, tekoäly, kerätty data, robotiikka ja virtuaalitodellisuus muuttavat radikaalisti palveluita älykkäiksi, yksilöllisiksi ja reaaliaikaisiksi. Erityisesti Suomen kattava kansallinen potilastietojärjestelmä ja laajat näyteaineistot herättävät paljon kiinnostusta.

Saksassa on käynnissä terveysministeriön vuonna 2018 alulle laittama sote-digitalisaatiohanke, eHealth in Germany, jossa pääkaupungin, Berliini-Brandenburgin alue, toimii edelläkävijänä ja kansallisena koordinaattorina, jotta uusia innovaatiota saataisiin nopeammin markkinoille. Vuoden 2020 alussa voimaan havitellaan saatavaksi myös lakia, joka mahdollistaa tiettyjen lääkintälaitteiden nopean käyttöönoton.

Verkostot ja rahoitus auttavat pääsyssä markkinoille

Monet suomalaisyritykset ovat jo päässeet markkinaan kiinni ja usea käy aktiivisia neuvotteluita. Oikeiden ovien avaamisessa Business Finland tekee latua runsaalle joukolle yrityksiä. Syyskuussa toteutettu verkostoitumis- ja tiedonhankintamatka vei Berliiniin 17 suomalaista digitalisaatiotoimijaa vanhustenhoidon täsmäratkaisuista kokonaiseen sote-tietojärjestelmään.

Matkalle osallistuivat Merivaara Oy, Firstbeat Technologies Oy, Oy Apotti Ab, Ninchat (Somia Reality Oy), Heart2Save Oy, Kamu Health Oy, Vivago Oy, HUS-kuntayhtymä, PhysioTools Oy, Bittium Oyj, VideoVisit Global Oy, VibeVision Oy Ltd, Biocomputing Platforms Ltd Oy, Braincare Oy, Evondos Oy ja Etsimo Oy.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Berliinin-suurlähetystön ja Finnveran kanssa rakennettu tiivis kaksipäiväinen kokonaisuus oli osa Smart Life Finland -ohjelmaa. Vierailukohteina oli sairaaloita, vakuutusyhtiöitä, innovaatio- ja yrityshautomoita, Digital Health City Berlin -hanke sekä invest-in-toimijoita. Kohokohta oli match making -tapahtuma suurlähetystössä, jossa yritykset saivat esitellä ratkaisujaan saksalaisille tahoille.

Verkostojen rakentamisen ohella markkinoille pääsyssä ratkaisee rahoitus. Finnvera auttaa Saksaan kauppaa tekeviä suomalaisia yrityksiä monin tavoin.

– Mahdollistamme rahoituksen keinoin kasvavien ja kansainvälistyvien yrityksien panostuksia kilpailukykyyn ja markkinoille menoon. Vientikaupan rahoitusneuvonnalla ja vientitakuutuotteilla voi pienikin yhtiö tarjota isolle ulkomaiselle ostajalle houkuttelevan kaupan. Usein vaaditaan toimitusvakuuksia ja pitkää maksuaikaa, ja silloin rahoitusvaihtoehtojen osaaminen on tärkeä osa myyjän työkalupakkia. Ulkomaisten saatavien turvaaminen luottovakuutuksen keinoin korostuu erityisesti, kun ostaja on uusi tai kauppoja on samaan aikaan käynnissä useita, Laine sanoo.

Rahoitusohjelma auki 15.11.2019 saakka

Suomalaisten ja saksalaisten yritysten yhteisiin markkinalähtöisiin innovaatioprojekteihin on tarjolla myös suoraa rahoitusta. Business Finland rahoittaa suomalaisyrityksiä, ja saksalaisosallistujia rahoitetaan ZIM-ohjelmasta (Zentrale Innovationsprogramm Mittelstand). Haku on auki 15.11.2019 asti.

Lisää aiheesta:

Tietoa vientikauppojen rahoitusratkaisuista.

Business Finlandin Smart Life Finland -ohjelma.

ZIM-ohjelma.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot