Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Perinteiset teollisuudenalat uudistuvat Norjassa – kiinnostavat markkinat korkean teknologian yrityksille

28.01.2019

Kansainvälistymistä suunnittelevien pk-yritysten reitti maailmalle kurvaa yleensä Ruotsin jälkeen etelään kohti Saksaa, Iso-Britanniaa ja muuta Keski-Eurooppaa – tai suoraan Kiinan-markkinoille tai Amerikkaan. Finnveran ja Kauppakamarin vientikaupan rahoitusbarometrissä Norja oli kolmanneksi tärkein vientimaa, vaikkakin vielä kärjen takana. Viime vuosina varakas öljyvaltio aivan naapurissamme on alkanut herättää entistä enemmän kiinnostusta.

Norja on vakaa pohjoismainen demokratia, jonka talous kasvaa kohisten ja jonka työttömyys on alle neljä prosenttia. Maa investoi infrastruktuuriin, sairaaloihin, lentokenttiin - kaikkeen sellaiseen, joihin suomalaisten teknologiayritysten tuotteilla ja palveluilla voidaan tuoda tehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä nostaa yritysten toimintaa uudelle tasolle.

–Öljyteollisuuden kukoistuksen myötä norjalaiset ovat tottuneet vaatimaan parasta, mutta kun vientiyrityksellä on plakkarissaan jo muutama hyvä referenssitoimitus, niin Norja voi olla hyvinkin kelvollinen starttipiste maailman valloitukseen. Etuna on sekin, että bisnestä voi tehdä ilman jetlagia! sanoo kaupallinen neuvos Jukka Suokas Suomen Oslon-suurlähetystöstä. Hän on työskennellyt Oslossa osana Team Finland -verkostoa elokuusta 2018 lähtien.

Business Finlandin ja Finnveran edustajana Suokkaan tehtävä on tuoda esille vientikauppojen rahoituksen ja yritysten kasvun rahoittamisen palveluita yrityksille, jotka suunnittelevat laajentumista Norjan-markkinoille. Finnveralla on ollut oma asiantuntija Oslossa huhtikuusta 2017 lähtien.

Kaiken takana on öljy

Norja voi onnitella itseään fiksusta öljyvarojen käytöstä. Tieto Ekofiskin öljylöydöstä uutisoitiin jouluaaton aattona vuonna 1969, ja öljyntuotanto alkoi pari vuotta myöhemmin. Sen jälkeen Norjan mannerjalustasta merialueilta on löydetty runsaasti sekä öljyä että kaasua. Öljyntuottajana Norja on maailman 15. suurin ja kaasuntuottajana 7. suurin. Joulukuussa 2017 päätettiin ryhtyä hyödyntämään Barentsin merellä sijaitsevaa Johan Castberg -öljykenttää, mikä tarkoitti viiden miljardin euron investointia.

Norjan valtio on viisaasti rahastoinut öljystä saatavat lisenssi- ja verotulot, ja nykyisin lähes 1 000 miljardin    dollarin arvoinen Norjan öljyrahasto on maailman suurin rahasto. Rahaston tuotto oli vuonna 2017 peräti 13,7 prosenttia, ja tuotoista jo yli puolet tulee rahaston omistamista osakkeista. Jokaiselle norjalaiselle, vauvasta vaariin, on kertynyt eläkerahaa noin 160 000 euroa. Öljytuotot ja korkea verotus ovat mahdollistaneet korkeatasoisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon.

–Öljy on myös mahdollistanut merkittävät julkiset investoinnit ja koko maan säilyttämisen asuttuna. Valtion budjettia voidaan täydentää korkeintaan 3 prosentilla rahaston arvosta, ja näin on vuoden 2014 öljyn hintakriisin jälkeen toimittukin. Norjan valtion vuoden 2019 yhteensä 143 miljardin euron budjetista öljyrahaston osuus on 29 miljardia euroa, eli noin viidennes, Suokas kertoo.

Norjalainen lohi lentää ympäri maailman

Kalankasvatus on vientisektorina öljyn ja kaasun jälkeen Norjan toiseksi suurin. Norja on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin kalan viejä, ja sen kunnianhimoinen tavoite on olla mertentutkimuksen NASA. Norja vei vuonna 2018 kalatuotteita 2,7 miljoonaa tonnia lähes 10 miljardin euron arvosta, kasvua edellisvuodesta oli viisi prosenttia. Kalaviennin ennustetaan jopa viisinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Lohenkasvatus siirtyy vuonoista ja rannikoilta pitemmälle avomerelle, missä olosuhteet tuovat lisähaasteita myös teknisille ratkaisuille. Etähallinta, automaatio ja offshore-öljynporauksessa käytössä olevat alusta- ja muut ratkaisut on otettu käyttöön.    

–Harva taitaa tietää, että norjalaiset keksivät käyttää lohta sushi-annoksissa. Nyt norjalainen lohi lentää Aasiaan ja eri puolille maailmaa, ensin Vietnamiin paloiteltavaksi ja sitten ravintoloihin, kahdessa päivässä pyynnistä. Melkoisia lentokaloja siis! Ei ehkä kuulosta kaikkein ekologisimmalta toiminnalta, mutta toisaalta lohen kasvatuksessa lihatonnia kohden käytetään vain 1,5 tonnia puhdasta vettä, kun se naudanlihatonnia kohden on 15 kuutiota, Suokas kertoo.

Koko Pohjoismaiden lentorahdista Norjan osuus oli vuonna 2017 puolet. Siitä lohen ja muiden meren antimien osuus oli puolet, 90 000 tonnia ja arvoltaan 500 miljoonaa euroa. Määrä on vahvassa kasvussa. Oslon Gardemoenin lentokentälle valmistuu 2020 suuri logistiikkakeskus, joka pystyy käsittelemään 300 000 tonnia kalaa vuodessa. Paljon norjalaista lohta liikkuu myös Suomen kautta maailmalle.

Merenkulkukin uudistuu

Norjalaiset ovat merenkävijäkansaa, ja maailman suurimpien varustamoiden takaa löytyy usein norjalainen suku. Niin myös suomalaisille tutusta Royal Caribbean Cruisesista Wilhelmsenin suku.

Norjan oma laivanrakennus keskittyy offshore-öljy- ja kaasuteollisuuden käyttöön tuleviin teknologisesti edistyneisiin huolto- ja muihin aluksiin. Tyypillisesti laivarungot valmistetaan halvemman kustannustason maissa ja varustetallaan Norjassa. Norjan telakat valmistavat myös merivoimien aluksia, kalastus- ja kalankuljetusaluksia sekä matkustajaliikenteen aluksia ja myös korjaustelakkatoiminta on aktiivista ja valtio rahoittaa omien alustensa huoltoa ja uudistamista.

–Taannoin Norjan Laivanvarustajien järjestön seminaarissa merenkulkualaa haastettiin ilmaston lämpenemisestä. Koska tonnisto vaihtuu hitaasti, nykyisissä aluksissa painottuvat energiatehokkuus, biodiesel ja muut uusiutuvat energiamuodot sekä teknologiset innovaatiot. Tulevaisuuden ratkaisuja rannikkoliikenteessä ovat sähkökäyttöiset alukset ja pitkillä reiteillä uudet energiaratkaisut kuten vety, metanoli, ammoniakki tai synteettiset polttoaineet. Avaus sähköaluksiin tulee kiinnostavalta suunnalta, kun lannoiteyhtiö Yara ottaa 2019 käyttöön sähkökäyttöisen Birkeland-konttialuksen, jonka lastaus- ja purkuinfra on myös autonominen. Norjassa tutkitaan ja kehitetään myös meriolosuhteisiin soveltuvaa akkuteknologiaa.

Norja on lähellä

Ollakseen niinkin lähellä, Norja on pysynyt suomalaisyrityksille jokseenkin tuntemattomana markkinana. Norja tarjoaa kuitenkin erityisesti korkean teknologian yrityksille kiinnostavat kansainväliset markkinat. Toimialalle kuin toimialalle etsitään ekologisesti kestäviä, kustannuksia alentavia, lisäarvoa tuottavia ja muita toimintaa helpottavia ratkaisuja.   

–Suomalaisilla teknologiayrityksillä on Norjassa hyvä maine. Cleantech-yrityksille on kysyntää, sillä esimerkiksi öljyteollisuuden investointien arvioidaan kasvavan 2019 peräti 15 prosenttia. Kasvun hidastumisesta huolimatta rakentaminen jatkuu vahvana, sillä valtio investoi voimakkaasti infraan, erityisesti pohjoisessa. Myös terveydenhuollossa investoinnit ovat megaluokkaa, uusia sairaaloita on rakenteilla ja niiden varustamiseen tarvitaan paljon teknologiaa ja uusia palveluratkaisuja. Suomesta löytyy hyviä ratkaisuja, sillä väestön vanheneminen on haaste molemmissa maissa.    

Ota yhteyttä:

Jukka Suokas
kaupallinen neuvos, Business Finland
puhelin +47 954 22 131 (Norja), +358 40 5019290 (Suomi)
jukka.suokas@businessfinland.fi
Finland Trade Center
Thomas Heftyes gate 1, 0244 Oslo, Norway
www.businessfinland.fi

Jukka Suokas on toiminut Finnverassa useassa eri tehtävässä 24 vuoden ajan. Team Finland -yhteistyö on hänelle hyvin tuttua, ja hän oli vetovastuussa muun muassa toimijoiden yhteisessä KasvuCRM-asiakastietojärjestelmäprojektissa. KasvuCRM otettiin käyttöön loppuvuonna 2018. Norjan-komennus on Jukan toinen ulkomaankomennus, tosin edellisestä, Tekesin teollisuussihteeriavustajan pestistä Los Angelesissa on jo kulunut yli 25 vuotta.  

Lue myös:

Sähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot