Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Maat ja markkinat 2/2020: Afrikan potentiaali – Miten koronapandemia vaikuttaa maanosan talouskehitykseen?

Pääkaupunki Gabarone Botswanassa.
Afrikalla on monet kasvot. Maanosa koostuu 50 valtiosta. Botswanan pääkaupunki Gabarone on moderni kasvukeskus yhdessä Afrikan vakaimmista valtioista.

27.04.2020

Kiinnostus Afrikan markkinoita kohtaan on kasvanut parin viime vuoden aikana niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Afrikkaan liittyen on valmisteltu hallitustason strategioita, ja eri tahoilla on perustettu verkostoja ja suunniteltu vienninedistämismatkoja Afrikka-tuntemuksen lisäämiseksi. EU:ssa tunnistettiin, että Euroopan hyvinvointi ja turvallisuus ovat tiivisti kytköksissä Afrikan kestävään kehitykseen. Mutta, sitten iski globaali koronaviruspandemia, Covid-19, joka koskettaa niin Suomea, EU:ta kuin Afrikkaakin.

− Olimme jo viime vuoden puolella suunnitelleet Finnveran Maat ja markkinat -katsaukseen tämän kevään aiheeksi Afrikkaa. Afrikan potentiaali on kiinnostava, mutta koronavirus luonnollisesti tekee maanosan kehityksen ennustamisesta vaikeaa. Koronavirus on käytännössä vienyt pohjan kaikilta talousennusteilta. On kuitenkin paljon tekijöitä, jotka puoltavat Afrikan markkinoiden parempaa tuntemista, sanoo maariskien hallinnantiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.

Hän sanoo, että Euroopassa havahduttiin pari vuotta sitten siihen, onko EU jäänyt takamatkalle kilpajuoksussa Afrikkaan: esimerkiksi  Kiina ja Venäjä ovat kiinnostuneet Afrikan luonnonvaroista, Turkillakin on omat syynsä tavoitella vaikutusvallan kasvua aluella. Kiinan investoinnit, myös Belt and Road Initiativen kautta, ovat velkaannuttaneet maiden talouksia. Toisaalta EU on Afrikan suurin kauppakumppani. Vuonna 2018 EU:n osuus Afrikan kaupasta oli 32 prosenttia, Kiinan 17 prosenttia ja USA:n 6 prosenttia.

EU julkaisi maaliskuussa 2020 Afrikka-politiikkansa, jossa määritellään viisi pääaluetta Euroopan ja  Afrikan välisessä yhteistyössä: vihreän energian edistäminen, digitalisaation edistäminen, kestävän kasvun ja työpaikkojen edistäminen, rauhan ja hallinnon kehittäminen sekä muuttoliikkeen hallinta.

− Afrikasta puhuttaessa on muistettava, että manner koostuu yli 50 maasta ja erilaisista markkinoista. Ei ole olemassa yhtä Afrikkaa. Pääosa maista on pieniä, ja Afrikan sisällä on kaupanesteitä. Afrikan-kaupassa on omat haasteensa, ja saattaakin olla helpompaa tehdä kauppaa vaikkapa eurooppalaisten yritysten kuin naapurimaiden kesken. Afrikan maiden vapaakauppasopimuksesta (AfCFTA) odotetaan helpotusta asiaan.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt tukea köyhempien maiden terveydenhuollon tukemiseen. Maat voivat myös tietyin ehdoin hakea velkojensa maksun lykkäystä koronakriisin takia. 

− Nyt päähuomio globaalissa taloudessa on pandemian selättämisessä. Miten pandemia vaikuttaa Afrikkaan – sitä emme vielä tiedä. Mutta Afrikka pysyy senkin jälkeen potentiaalisena markkinana, jossa Finnvera omalta osaltaan tukee suomalaisia viejiä, Koskelainen sanoo.  

Suomalaisille vientiyrityksille mahdollisia toimialoja Afrikassa ovat etenkin puhdas energia, digitalisaatio ja koulutusvienti, erityisesti digikoulutus, koneet ja laitteet, terveydenhuolto (sairaalatarvikkeet), jätehuolto ja puutavara Pohjois-Afrikassa.

Mikä on kasvava ja kaupungistuva Afrikka?

Afrikan väkiluvun arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 30 vuoden aikana noin 1,3 miljardista 2,5 miljardiin. Tällöin Afrikassa asuisi yli viidesosa maapallon väestöstä. Urbaani väestö kasvaa arviolta lähes miljardilla. Vuonna 2015 kaupungistumisaste oli noussut yli 50 prosentin, kun se vuonna 1950 oli vain 13 prosenttia. Tämä tarkoittaa taloudellisia, sosiaalisia, ympäristö uhkia. Viime vuosien työllisyyden kasvuluvuilla vain puolet kasvavien kaupunkien uudesta potentiaalisesta työvoimasta työllistyy ja siitäkin joukosta suurin osa harmaille työmarkkinoille, joka työllistää 70 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan työvoimasta. Teollisia, virallisesti työllistäviä investointeja on vähän. Harmaa talous ei tietenkään ole pelkästään Afrikkaa koskettava haaste. Kansainvälisen työjärjetön ILO:n mukaan noin kaksi miljardia ihmistä on epävirallisen talouden työpaikoissa ja näistä valtaosa Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Uhkien rinnalla on myös mahdollisuuksia. Talouskasvun kärkikymmenikössä oli vuonna 2019 kuusi maata niin itäisestä kuin läntisestä Afrikasta: Ruandan, Etiopian, Tansanian, Norsunluurannikon, Ghanan ja Beninin taloudet kasvoivat 6−8 prosenttia. Kasvun painopiste näissä maissa oli siirtynyt enemmän yksityisestä kulutuksesta investointeihin ja vientiin. Nyt korona-epidemian keskellä taantuma on väistämätön.

Talouskasvu on laahannut maailmantalouden hyvinäkin aikoina esimerkiksi Intian ja Kiinan perässä, eikä riitä se täyttämään budjettivajeiden, vaihtotaseen vajeiden tai kestämättömän velanoton luomaa aukkoa. Väestönkasvusta johtuen vuonna 2019 köyhyys ja taloudellinen epätasa-arvo vähenivät kolmanneksessa Afrikan yli 50 valtiossa.

Korona ja köyhyys – Afrikassa talous vaikuttaa myös terveyteen ja turvallisuuteen

Ennen korona-epidemiaa Afrikan talouden arvioitiin kasvavan: Afrikan kehityspankin ennusteessa vuoden 2019 lopulla koko Afrikan talouskasvu oli tänä ja ensi vuonna 3,5−4 prosenttia.

Afrikka on riippuvainen raaka-aineista, metalleista, öljystä ja turismista. Rajojen sulkeutuminen ja teollisuuden toimitusketjujen katkeaminen on hidastanut kysyntää, alentanut raaka-aineiden hintoja ja pysäyttänyt tulevalle kasvulle tärkeitä infrastruktuurihankkeita. Monet investoinnit ovat olleet Kiina-vetoisia, mutta nekin ovat edenneet alkuvuonna säästöliekillä tai olleet pysähdyksissä.

Etenkin Afrikassa koronan taloudellisilla seurauksilla voi olla suurempi vaikutus ihmisten terveyteen kuin itse taudilla. Taloudellisia turvaverkkoja ei ole, ja kun kaupankäynti ja päivittäinen toimeliaisuus pysähtyy, puute lääkkeistä ja ruoasta on akuutimpi ongelma kuin kehittyneemmissä talouksissa. Työpaikoista huomattava osa on katumyyjänä, siivoojana tai tyhjentyneissä hotelleissa. Säästöjä tai kenties edes pankkitiliä ei ole, ruokaa ei pysytä varastoimaan, sähkö ja kylmäkalusteet puuttuvat. Köyhyys kasvaa hetkessä ja voi johtaa ryöstöaaltoihin, poliittiseen kapinointiin ja yhteenottoihin.

Etenkin Afrikassa koronan taloudellisilla seurauksilla voi olla suurempi vaikutus ihmisten terveyteen kuin itse taudilla.

Toisaalta Afrikka on jopa paremmin valmistautunut epidemioihin kuin muut mantereet. Maanosan keski-ikä on 20 vuoden tuntumassa, vain kolme prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita, jolloin nykytietämyksen mukaan alttiuden koronakuolemille pitäisi olla vähäinen. Tätä hyötyä saattaa pienentää melko suuri hoitamattomien HIV-sairaiden määrä, aliravitsemus ja monet infektiosairaudet.

Raja köyhyyden ja taloudellisen selviämisen välillä on Afrikassa hyvin kapea. Kun pienikin muutos tuloissa voi johtaa nälkään, on myös siirtolaisuus Eurooppaan paremman elintason toivossa aina reaalisempi vaihtoehto, niin vaikeaa ja vaarallista  kuin se saattaa ollakin.

Afrikan maat eivät pelkästään heikointa riskiluokkaa

Vaikka Saharan eteläpuolisen Afrikan maaluokituksia katsoessa vallitsevia tuntuvat olevan heikko tai erittäin heikko maksukyky, maanosassa on myös taloudeltaan iskunkestävämpiä ja poliittisesti vakaampia maita: Botswanan maaluokitus on pitkään ollut 2/7 (OECD:n maaluokitus 0−7, 0 kehittynyt talous, 7 erittäin heikko maksukyky). Etelä-Afrikan talous ei ole juurikaan kasvanut viime vuosina, mutta luokitus on edelleen 4/7 ja maan infrastruktuuri ja pankkisektori ovat toimivia.

Öljyntuottajamaiden, kuten mm. Angola (6/7), Nigeria (6/7), Gabon (6/7) ja Kongo (7/7), julkinen talous ja velkakestävyys ovat koetuksella koronan lisäksi rajusti laskeneiden öljytulojen takia.  Kaivostuottajamaat kärsivät samoin yleisestä raaka-aineiden hinnanlaskusta, eivätkä esimerkiksi Sambian (7/7) ja Kongon Demokraattisen tasavallan (7/7) näkymät ole kovin positiiviset.

Itä-Afrikasta on löytynyt viime vuosien nopeimmin talouttaan kasvattaneet Afrikan maat (Kenia 6/7, Ruanda 6/7, Tansania 6/7). Turismin hyytyminen ja ulkomaisten investointien hidastuminen johtaa sielläkin kasvun suhteen välivuoteen, mutta kansainvälisten rahoituslaitosten tuki ja kasvava nuori, kulutushaluinen väestö pitävät toiveita kasvun jatkumisesta koronan jälkeen yllä.

Pohjois-Afrikassa Euroopasta näköetäisyydellä oleva Marokko (3/7) on toimintaympäristönä ollut vakaa ja taloudeltaan monipuolinen maatalous- ja teollisuuspotentiaali. Algeria (5/7) on öljyriippuvainen, mutta pankkisektori on ollut toimiva ja laaja. Egypti (5/7) oli hyvässä kasvuvauhdissa ennen koronaa. Rakentaminen on vilkasta ja samoin energiasektorilla investoidaan. Korona iskee nyt turismiin, mutta sen jälkeen talouden uskotaan palautuvan melko pian kasvu-uralle.

Positiivisempi esimerkki: Ruanda kansanmurhasta onnistuneesti maanosan kärkikasvajaksi

Ruandan talous oli kasvanut kituliaasti kahden−kolmen prosentin vuosivauhdilla 1980−90-luvulla, Ruanda ei ollut pystynyt kehittämään hallintoaan eikä IMF:n tukemia talousohjelmia onnistuttu toteuttamaan. Huono taloudellinen kehitys kiihdytti hutsien ja tutujen heimokiistoja, ja maa ajautui sisällissotaan, joka kulminoitui vuoden 1994 joukkomurhiin.

Viime vuonna Ruandan bruttokansantuote kasvoi nopeimmin Afrikassa, miltei yhdeksän prosentin vauhdilla. 

Talouden ja yhteiskunnan uudelleenrakentumista sen jälkeen voi kuitenkin kuvata menestystarinaksi. Maailmanpankkiryhmän ja eri maiden kehitysapurahoituksen avulla talous onnistuttiin saamaan kestävälle kasvu-uralle nopeasti olojen rauhoituttua. Oikeuslaitosta uudistettiin, infrastruktuurin, terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen satsattiin.

Talous on monipuolistunut omavaraismaanviljelystä tinan ja koboltin tuotantoon, kahvin ja teen viljelykseen, teollisuuteen sekä palveluihin ja kaupanesteitä on poistettu. Ruandan sijoitus Maailmanpankin Doing Business -indeksissä on noussut kohisten, ja se on nyt Afrikan kakkonen, sijalla 38 kaikkiaan 190 maan vertailussa. Viime vuonna Ruandan bruttokansantuote kasvoi nopeimmin Afrikassa, miltei yhdeksän prosentin vauhdilla. Vuodesta 2015 Ruandan maaluokitus OECD:ssä ja Finnverassa on ollut 6/7.

Miten tästä eteenpäin?

Suomen ja Afrikan välisellä kaupalla on varaa kasvaa. Tullin mukaan tavaravienti Afrikan maihin oli 2,4 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Suomalaisilla yrityksillä on tarjottavanaan osaamista ja teknologiaa, joilla voidaan edistää Afrikan kestävää kehitystä tukevia toimia. Finnvera myöntää edelleen tapauskohtaiseksi vientitakuita Suomen Afrikan-viennin tukemiseksi.

Lisätietoa maaluokituksista ja -politiikoistamme yhteystietoineen Finnveran maaluokituskartasta https://www.finnvera.fi/vienti/vientitakuutoiminta/maaluokitukset.

Euroopasta näköetäisyydellä oleva Pohjois-Afrikka on suomalaisille vientiyrityksille tutuin osa Afrikkaa. Itä-Afrikasta on löytynyt viime vuosien nopeimmin talouttaan kasvattaneet Afrikan maat. Vaikka Saharan eteläpuolisen Afrikan maaluokituksia katsoessa vallitsevia tuntuvat olevan heikko tai erittäin heikko maksukyky, maanosassa on myös taloudeltaan iskunkestävämpiä ja poliittisesti vakaampia maita.

 Afrikka tiivistetysti - Muutakin kuin sotia, konflikteja ja nälänhätää:

  • Afrikka muodostaa viidesosan maapallon maapinta-alasta. Sudanin jakauduttua Algeria on maapinta-alaltaan Afrikan suurin valtio.
  • 70 % väestöstä on alle 30 vuotiaita, keski-ikä 19 vuotta, yli 65 vuotiaiden osuus 3 %.
  • Afrikan siirtolaiset lähettivät keskimäärin 15 % tuloistaan siirtotuloina takaisin kotimaihinsa. Siirtotulojen arvioitiin olleen 3,5 % Afrikan 2,3 triljoonan dollarin bruttokansantuotteesta vuonna 2018.
  • Harmaa talous työllistää 70 % Saharan etelän puolisen Afrikan työvoimasta.
  • Yli 50 % väestöstä asuu kaupungeissa. Vuonna 1950 vastaava osuus oli 13 %.
  • Megakaupunkeja: Lagos (Nigeria) noin 21 miljoonaa asukasta, Kairo (Egypti) 21 milj., Kinhansa (Kongon demokraattinen tasavalta) 13 milj., Luanda (Angola) 7 milj.
  • Afrikassa 40 % globaaleista luonnonvaroista: Länsi-Afrikassa 40 % bauksiitista, Saharan etälänpuoleisessa Afrikassa 88 % platinasta, 84 % kromista, 60 % timanteista, 50 % koboltista, 40 % kullasta.
  • Kuusi Afrikan maata oli 10 nopeimmin bruttokansantuotettaan kasvattaneen maan joukossa 2019.
  • Matkapuhelimien määrä kasvanut: vuonna 2005 87 miljoonaa, vuonna 2017 yli 760 miljoonaa. 120 miljoonaa mobiilipankkitiliä.
  • Afrikan vapaakauppaliitto AfCFTA: Koko alueen bkt 2,5 triljoonaa dollaria. Heinäkuussa tullien piti päättyä 90% osalta tavaroista 40 sopimuksen ratifioineen maan välillä ja maksimitullien alueen sisäisessä pitäisi tippua vähitellen kolmeen prosenttiin. Väkirikkain Nigeria ei ole  ratifioinut vapaakauppa-aluetta koskevaa sopimusta. Korona viivästyttänee hankkeen toteutumista
  • Kiina investoi Afrikkaan vuosina 2014–2018 yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurimmat sijoittajat Yhdysvallat ja Ranska yhteensä. Kiina on viime vuosina ollut Afrikassa jo kansainvälisiä kehityspankkeja merkittävämpi tekijä.

Haasteita:

  • 700 miljoonan työikäinen väestö kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin miljardiin. Työmarkkinoille tulee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan joka vuosi yli 20 miljoonaa uutta työllistettävää. Afrikka tarvitsee kehittyäkseen toimivia kansantalouksia, kannattavia yrityksiä ja niiden luomia työpaikkoja.
  • Sähkoverkkojen piirissä on vain noin puolet väestöstä.  Sähkönjakelun epäluotettavuus on yksi maanosan pahimmista ongelmista.
  • Afrikan maista 33 on vähiten kehittyneiden maiden listalla (LDC countries). Monet maat ovat taloudelliseesti haavoittuvia ja niiden velkakestävyys on heikko.
  • Vain 4−6 % Afrikan viljelypinta-alasta on kasteltua ja lannoitusta ei osata tai siihen ei ole varaa.

Lue myös:

Maat ja markkinat 1/2020: Venäjän kasvuodotukset vaatimattomat, Keski-Aasian seuraava nousija voi olla Uzbekistan

Maat ja markkinat 1/2019: Taloudellinen ja poliittinen epävarmuus lisääntyy – vientitakuulaitoksia tarvitaan aiempaa enemmän viennin edellytysten turvaamisessa

Seuraava Maat ja markkinat -katsaus julkistetaan syyskuussa 2020.

Lisätiedot:

Anu-Leena Koskelainen, Finnvera, anu-leena.koskelainen@finnvera.fi

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot