Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Konepajat käyvät taas täysillä – Eri alojen yritykset kasvavat Pirkanmaalla perinteisen teollisuuden vanavedessä

18.01.2018

Paljon saa vettä virrata Tammerkoskessa, ennen kuin perinteinen teollisuus menettää Pirkanmaalla asemansa viennin veturina. Kivijalka-aloista tekstiiliteollisuus on lähes kadonnut ja metsäteollisuuden asema on heikentynyt samaa vauhtia kuin tehtaita on suljettu. Konepajateollisuus muodostaa vielä 2010-luvullakin maakunnan hyvinvoinnin kivijalan. Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin toimitusjohtaja Kalle Kuusento laskee, että yhtiöllä on asiakkaita yli 40 maassa.

Konepajateollisuuden ytimenä ovat muutamat suuryritykset. Lisäksi sadat alihankkijat, vahva insinööriosaaminen ja jopa ict-yritykset tukevat konepajoja aina tuotekehityksestä varsinaiseen tuotantoon, palveluihin ja logistiikkaan.

– Konepajateollisuuden heijastinvaikutukset ovat isot. Monet yritykset ovat syntyneet palvelemaan suurteollisuutta. Veturit haluavat, että niillä on maailmanluokan alihankkijat, kertoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola.

Hänen mukaansa viimeisin talouden taantuma iski Pirkanmaalle kovaa. Pahimmillaan yritysten liikevaihdosta katosi yli puolet, kun vienti tyssäsi. Nyt konepajojen laakerit ovat taas punaisena.

Yksi vientivetureista on pörssiyhtiö Metsoon kuuluva kivenmurskaus- ja seulantalaitteita Tampereella valmistava Metso Minerals.

Kauppa käy ja yhtiön noin 350 miljoonan euron liikevaihdosta 95 prosenttia menee vientiin. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Pohjoismaat ja muu Eurooppa.

Metso Mineralsin johtajan Pirjo Virtasen mukaan viennin veturit eli esimerkiksi Metso, Sandvik ja Valmet jakavat pk-yritysten huolen tulevaisuuden työvoiman saatavuudesta ja tekevät siksi paljon töitä opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Alueen suuret yritykset myös käyttävät osin samoja alihankkijoita.

– Suomi on laadukkaan työn maineessa. Alihankkijoilla laatutaso pitää olla sellainen, mikä kelpaa meille kaikille. Samalla varmistetaan, että alihankkija ei joudu vaikeuksiin, vaikka yhdellä vetureista olisi menossa huono vuosi. Yhteistyö vaatii paljon luottamusta, Virtanen kertoo.

Metso oli viime vuonna Pirkanmaan suurin teollinen työnantaja, jolla on 700 työntekijää Tampereella. Siitä huolimatta 80 prosenttia jalostusarvosta on muuta kuin omaa työtä. Metso ostaa alihankkijoilta muun muassa osakokoonpanoa, komponenttien valmistusta, suunnittelua ja logistiikan palveluja.

– Laadun hallinta on meidän core-osaamistamme ja hankintaverkoston johtaminen on asianmukaisesti resursoitu. Kumppanuudet ovat pitkäaikaisia, mutta periaatteessa kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. Se on kuitenkin pitkä polku aina arvioinnista auditointiin, Virtanen listaa.

Rahoitus ratkaisevan tärkeää

Metson Tampereen-tehtaan valmistamien laitteiden asiakkaat ovat pääosin louhoksia tai infra-rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä. Yhden tilauksen arvo vaihtelee 200 000 euron ja viiden miljoonan euron välillä.

Esimerkiksi Lähi-idästä, Balkanista ja Etelä-Amerikasta tulevat tilaukset edellyttävät Metsolta myös rahoituksen ja maksuajan tarjoamista.

– Rahoitusta tarjoamalla varmistamme paikkamme neuvottelupöydässä. Tyypillinen rahoitushanke on alle viiden miljoonan euron toimitusluotto. Käytämme Finnveran vekselitakuuta, joka sopii hyvin tarpeeseemme, sanoo Metson kaupanrahoituksesta vastaava johtaja Virpi Gustafsson.

Tällöin pankki ostaa Metsolta ostajan hyväksymän vekselin eli maksusitoumuksen ja maksaa kauppasumman Metsolle, kun vientitoimitus on tapahtunut. Finnvera takaa rahoitetusta summasta 95 prosenttia.

Finnveran rahoituspäällikkö Hannele Matilainen pitää vekseliä hyvänä ratkaisuna hoitaa alle viiden miljoonan vientikauppoja. Vekselitakuu on lanseerattu kaksi vuotta sitten.

– Ostaja saa luottoa ja maksuaikaa. Lisäksi myyjä saa rahat nopeasti. Vekseleiden toimivuus täytyy selvittää jokaisessa maassa erilaisen lainsäädännön takia, Matilainen kertoo.

Niin Gustafsson kuin Matilainen näkevät rahoituksen kriittisenä tekijänä laitteen toimittajavalinnassa.

– Se mahdollistaa yksittäisen konekaupan ja usein yhden koneen rahoittaminen antaa mahdollisuuden uuteen konekauppaan, Gustafsson vahvistaa.

Pora matkaa maailmalle

Veturit ovat Pirkanmaalla tärkeässä roolissa, mutta maakunnasta löytyy myös kymmeniä pk-yrityksiä, joiden liikevaihdosta suurin osa menee vientiin.

Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin porakoneista yhdeksän kymmenestä matkaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Nokialaisyrityksen toimitusjohtaja Kalle Kuusento sanoo, että vienti on ollut yrityksen dna:ssa jo sen perustamisesta lähtien. Suomen markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Dooforin liikevaihto on noin 2,9 miljoonaa euroa.

– Saimme alkuun muutamia asiakkaita Italiasta, USA:sta ja Kanadasta. Me keskitymme vain yhteen osa-alueeseen ja sen on oltava maailman paras, Kuusento kertoo.

Lupaus on kova, mutta toimitusjohtajan mukaan avainhenkilöiden osaaminen ratkaisee. Heidän pitää ymmärtää porausta ja asiakkaiden toiveita. Vaatimustaso välittyy myös alihankkijoille.

– Meillä on oma laatujärjestelmä alihankkijoita varten. Toimitusajoissa pysyminen on aika tärkeää ja siinä on monella vielä kehittämistä, Kuusento sanoo.

Doofor täytti viime vuonna 30 vuotta, joten se on alalla tunnettu yritys. Tunnettuutta ja vakuuttavuutta haetaan säännöllisesti kansainvälisiltä messuilta.

– Kommunikaatio ulkomaisten asiakkaiden kanssa on tärkeää. Asiakkailla voi olla pelko, että heitä ei auteta laitteen rikkouduttua, kun olemme täällä kaukana. Se on selkeä haaste, Kuusento arvioi.

Hän uskoo porauslaitteiden kysynnän kasvavan kansainvälisesti. Dooforissa on varauduttu kasvuun laajentamalla tiloja kaksinkertaiseksi. Jo aiemmin yhtiö on investoinut koekäyttö- ja testilaitteisiin. Kuusennon mukaan on positiivista, että metalliteollisuudessa on alettu muutenkin investoida ja modernisoida laitteita.

Finnveran Ketola allekirjoittaa yrittäjän näkemyksen.

– Olen ollut tähän asti hieman huolissani, kun emme ole saaneet juuri investointihakemuksia. Rahoitus on keskittynyt vientiprojektien toimituksiin ja kasvun käyttöpääomaan. Nyt investoinnit ovat lähteneet käyntiin. Yritykset uusivat ja kasvattavat tuotantokapasiteettia, Ketola sanoo.

FAKTA: Viennin veturit, kaivosteollisuus ja maanrakennus
  • Pirkanmaa on Suomen kolmanneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen.
  • Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 1 400 vientiyritystä.
  • Pirkanmaan viennin sydän on perinteinen konepajateollisuus. Teollisuusyritysten liikevaihto oli maakunnassa 10,2 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihdosta vienti toi 5,7 miljardia euroa.
  • Vientiyrityksistä ylivoimaisesti suurin on Nokian Renkaat. Pörssiyhtiön jälkeen tulevat Sandvik Mining and Construction, Metso Minerals ja John Deere Forestry.
  • Vetureiden lisäksi konepajaklusteriin kuuluu satoja alihankkijoita. Pirkanmaan kauppakamarin tekemän yritysbarometrin mukaan vientiyrityksistä 58 prosenttia laskee viennin kehittyneen suuremmaksi vuodentakaiseen verrattuna.   

Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä.

Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista.

Lue lisää ostajaluotoista.

Teksti: Kimmo Koivikko

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot