Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Finnveran uusi kehitysjohtaja Minna Kaarto: Ihmiset kehittämisen suurin voimavara – digitalisaatio haastaa kaikki muuttumaan

DI Minna Kaarto aloitti 1.6.2019 Finnveran kehitysjohtajana (CDO, chief digitalisation officer) ja johtoryhmän jäsenenä. Kaarto siirtyi Finnveraan UPM:stä, jossa hän toimi Credit Managerina, yhtiön globaalin luottoprosessin omistajana ja luottoanalyysitiimin vetäjänä. Finnverassa Minna Kaarto johtaa mm. uuden digiyksikön rakentamista ja kehittämistä.

01.11.2019

Finnveran kehitysjohtaja Minna Kaarto on uusien haasteiden edessä. Syyskuussa alkaneen pestin myötä on avautunut mahdollisuus kehittää rahoitusalaa sen suurimman muutosvaiheen ytimessä. Kaartoa ei pelota, vaan hän on innoissaan tarjoutuneesta mahdollisuudesta. Kehitysjohtajan ei hänen mielestään tarvitse hallita kaikkea, mutta ymmärrystä datan merkityksestä ja kokonaiskuvasta pitää olla.

– Datan hyödyntäminen on yksi vahvimmista liiketoiminnan kehittäjistä. Pelkkä data ei kuitenkaan riitä, vaan sitä pitää oppia käyttämään mahdollisimman ketterästi.

Tekemisissä ja päätöksissä pitää olla myös vauhtia. Enää ei voida jäädä suunnittelemaan asioita pitkäksi aikaa vaan toimintaa pitää kehittää ennätysvauhtia.

– Nopeimmat toimintansa kehittäjät tunnistavat ja osaavat kopioida parhaita käytäntöjä, jopa toisilta toimialoilta. Kun organisaatioiden toimintojen kehittämisessä pitää hallita vaikeita ympäristöjä, auttaa ymmärrys prosesseista ja toimintamalleista. Kokonaiskuva pitää olla, mutta yksityiskohdissa auttavat sitten kyllä eri alojen asiantuntijat, hän summaa visiotaan.

Kehitysjohtajan työtä ei Kaarron ole tarvinnut aloittaa Finnveralla nollasta. Hän kehuu jo tehtyä työtä ja huippu­asiantuntijoita, jotka hallitsevat oman tonttinsa.

– Täällä on oltu muutoksen ytimessä ja tehty hyvää kehitystyötä jo vuosia, mutta muutosvauhdin kiihtymisen on lisättävä kunnianhimoa. Työn fokuksessa on ehdottomasti vaikuttavuus. Rahoitusprosesseja ja riskienhallintaa kehitetään asiakkaiden ja rahoituskumppaneiden tarpeisiin perustuen.

Uuden organisaation tehtävänä on kehittää Finnveran projektinhallintamenetelmiä, tuoda lisää läpinäkyvyyttä organisaatioon ja opetella ajattelemaan prosesseja aivan uusista lähtökohdista. Haastetta myös riittää, sillä Finnveralla on noin 25 000 asiakasta, joilla kaikilla on omat tarpeensa.

– Kehitämme koko ajan prosessejamme ja palveluitamme asiakkaan näkökulmasta, jotta pystymme vastaamaan eri asiakassegmenttien tarpeisiin. Se onkin mielenkiintoinen haaste, koska asiakaskuntamme on hyvin laaja ja he toimivat hyvin eri tavoin. Pienyritykset arvostavat nopeutta, kun taas suuryritysten prosessi jo sinällään vaatii aikaa.

Minna Kaarto muistuttaa, että ajasta ja paikasta riippumattomuus kasvaa kaikilla aloilla. Siksi Finnverallakin kehitetään asiakas­ratkaisuja, jotka ovat saatavilla vaikka keskellä yötä. Vaikka yhteiskunta nojautuu pitkälti vielä vanhaan ty­ö­kult­tuuriin, palveluiden automatisoinnin ja sähköistämisen tarve kasvaa kaikkialla globalisaation myötä.

Muutos hyödyttää työntekijöitä

Asiakkaan lisäksi muutoksesta hyötyvät työtään tekevät asiantuntijat. Ihanne­tilanteessa rutiiniasioita voidaan digitalisoida ja työn mielekkyys kasvaa, kun asiantuntijoille jää enemmän aikaa monimutkaisten asiakasongelmien ratkaisemiseen.

Kehittämisen paloa ja vahvoja verkostoja

Tulevaisuuteen katsoessaan Kaarto painottaa ketteryyttä ja uuden ajattelun tukemista. Kehityksessä ei enää pysy mukana, jos vain yrittää tehostaa vanhaa. Organisaation pitää pystyä ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla. Kehittämisen palon pitää tulla ihmisistä.

– Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun ihmisillä itsellään on uteliasta mieltä ja halua ottaa selvää tulevaisuuden ratkai­suista. Ei tarvitse heti olla valmista ja täydellistä, mutta pitää uskaltaa kokeilla. Robotiikka-projektimme ja sen myötä käyttöönotettu Ronja-robotti on erinomainen esimerkki uuden tekno­logian hyödyntämisestä.

Murroksen keskellä partnerien ja verkoston merkitys kasvaa. Myös Finnvera on hakenut hyötyä verkoston ja kumppaneiden avulla. Parhaita käytäntöjä ja muiden oppeja hyödyntämällä päästään nopeammin parempaan lopputulokseen kuin yksin puurtamalla. Myös omaa aika­käsitystä pitää pystyä pilkkomaan eri tavoin kuin aiemmin.

– Kehittäminen tapahtuu monessa vaiheessa. Finnverassakin käytetään digitaalista tiekarttaa kehitystyön tukena. Tulevaisuutta on pystyttävä ajattelemaan eri pituisina ajanjaksoina ja myös asetettava tavoitteita sen mukaan, kuvailee Kaarto.

Vastuu jokaisella tekijällä 

Uusi kehitysjohtaja puhuu mielellään ihmi­sistä ja uudesta tekemisen kulttuurista. Kehittäminen onnistuu vain, jos jokainen kantaa vastuunsa.

Vastauksia ei anneta enää ulkoa. Tulevaisuuden yrityksissä jokaisen tekijän pitää myös itse ottaa vastuuta kehittämisestään. Parhaassa organisaatiossa on paljon omaa tahtoa kehittyä ja halua katsoa tulevaisuuteen. Minna Kaarto ei halua kuitenkaan jättää ihmisiä puurtamana yksin.

– Finnverassa meidän oma vahva tahtotilamme on, että haluamme ottaa oppia hyvistä organisaatioista. Parhaita käytäntöjä ja muiden oppeja hyödyntämällä päästään nopeammin parempaan lopputulokseen kuin yrittämällä keksiä ratkaisua yksin, Kaarto huomauttaa.

Finnveran näkökulmasta ihmisten osaamiseen on tärkeää panostaa. Niinpä selkeän kehittämisen avuksi on kehitetty toimintamalleja ja koulutuskokonaisuuksiin on satsattu. Myös työ­kierto nähdään hyödyllisenä kehittämisen työkaluna. Minna Kaarto puhuukin paljon motivaa­tiosta ja pientenkin onnistumisten tunnistamisesta. Vaikka rahoitusalaa ohjaava murros kumpuaa teknologiasta, vahvuus on ihmisissä.

– On tärkeää, että ihmiset ovat motivoituneita ja kaikilla on hyvä positiivinen draivi. Esimerkiksi uusia yksiköitä muodostettaessa on tärkeää, että kaikkien välillä on arvostava ilmapiiri.

Miten Kaarto sitten näkee Finnveran roolin tulevaisuudessa?

– Tavoitteemme on kirkas. Haluamme auttaa asiakkaitamme menestymään liiketoiminnassaan ja samalla tukea Suomea menestykseen.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot