Raportit ja selvitykset

Tältä sivulta löydät Finnveran toiminnasta tehtyjä raportteja ja selvityksiä.

Raportteja Finnveran toiminnasta

Alla olevasta listasta löydät Finnveran toimintaa kuvaavia ja arvioivia ulkopuolisten tahojen tai Finnveran itsensä teettämiä pdf-raportteja. Osa raporteista on englanninkielisiä.

Pauli Heikkilä ja Mauri Kotamäki: Graalin maljaa etsimässä: markkinapuutteet, vaikuttavuus ja Finnvera

Finnveran toimintaan liittyvä problematiikka on niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin yhteiskunnallisesti tärkeä aihe. Finnveran tarkoitus on täydentää markkinoiden epätäydellisyyksiä, mutta myös pitää huolen siitä, ettei samalla vääristetä markkinoiden toimintaa toisaalla. Artikkelissa käsitellään Finnveran olemassaolon perusteita luottorajoitteiden, markkinavääristymien, suhdannepolitiikan, reilun kilpailun ja vaikuttavuuden näkökulmista. Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän ja pääekonomisti Mauri Kotamäen artikkeli julkaistiin Taloustieteellisen yhdistyksen Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 2/2023 kesäkuussa 2023.

Raportti Finnveran viennin rahoituksen kilpailukyvystä

Finnveran tilaama raportti tarkastelee Suomen ja Finnveran viennin rahoituksen palvelujen kilpailukykyä suhteessa vertailumaiden ja vientitakuulaitosten ryhmään ja antaa suosituksia. Kilpailukykyvertailun toteutti ulkopuolinen konsultti actoRx Advisers professorien Andreas Klasenin ja Jan Vassardin johdolla, ja raportti julkaistiin toukokuussa 2023.

Selvitys pienten vientikauppojen rahoituksesta

Suomalaiset vientiyritykset ovat tällä hetkellä selvästi ulkomaisia kilpailijoitaan heikommassa asemassa, koska pankkien tarjonta pienten vientikauppojen rahoitukseen on riittämätöntä. Tämä käy ilmi Finnveran teettämästä selvityksestä, johon haastateltiin muun muassa 15 kotimaista ja kansainvälistä pankkia sekä 40 vientiyritystä. Finnvera ryhtyy selvityksen pohjalta valmistelemaan suorien vientiluottojen myöntämistä pienten vientikauppojen vauhdittamiseksi. Osana viennin rahoitusjärjestelmän kehittämistä toteutettu selvitys tehtiin maalis‒syyskuussa 2020, ja sen toteuttivat selvityshenkilöt Nicholas Anderson ja Pirjo Pakkanen Finnveran toimeksiannosta. Vastaajina oli kotimaisia ja kansainvälisiä pankkeja sekä vientiyrityksiä pk-sektorilta ja suuryrityksistä. 

Arvio viennin rahoitusjärjestelmästä ja CIRR-koroista

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti marraskuussa 2018 työryhmän arvioimaan viennin rahoitusjärjestelmää ja muun muassa vientiluotoissa käytettyä CIRR-korkojärjestelmää. Työryhmän loppuraportti antoi kehitysehdotuksia.

Selvitys vientitakuiden ja ostajarahoituksen merkityksestä

Suurimmille suomalaisille vientiyrityksille ja joukolle pk-vientiyrityksiä tehty selvitys vientitakuiden ja ostajarahoituksen merkityksestä vuodelta 2019. Tutkimukseen osallistuivat suuryrityksistä Andritz, Outotec, Valmet, Wärtsilä, Meyer Turku ja Nokia. Yritysten mukaan monet vientikaupat jäisivät syntymättä ilman vientitakuita ja ostajarahoitusta.

ETLA:n tutkimus viennin rahoituksen vaikuttavuudesta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisema tutkimus analysoi, millaisia arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia suurimmilla vientirahoitetuilla hankkeilla on ollut Suomessa. ETLA:n tutkijoiden Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan Meyerin ja Nokian vientirahoituksen piirissä oleva toiminta tuottaa merkittävää arvonlisää Suomessa ja sen piirissä on tuhansia työntekijöitä.

Raportti viennin rahoitusjärjestelmästä

TEM:n asettaman selvityshenkilö Nicholas Andersonin raportti vienninrahoitusjärjestelmästä ja CIRR-korkojärjestelmän toimivuudesta vuodelta 2018.

Arviointi vientitakuuvastuista

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2017 toteuttama arviointi julkisten vientiluottojen ja -takuiden kysynnän ja vastuiden kasvusta sekä sen aiheuttamasta riskistä valtiontaloudelle. Arvioinnin teki ulkopuolinen ja riippumaton kansainvälinen tutkijaryhmä, jolla on vahva kokemus viennin rahoituksesta.

Raportti viennin rahoituksen vaikuttavuudesta

Raportti vuodelta 2014 tarkastelee Finnveran viennin rahoituksen vaikuttavuutta panos-tuotos-menetelmällä sekä valottaa Finnveran viennin rahoitusta osana Suomen vientiä ja kansantaloutta.

Jaa sivu: