Etsi Finnverasta

Eettiset ohjeet

Edellinen sivu

Eettiset ohjeet

Finnveran eettiset ohjeet koostuvat kolmesta osasta ja koskevat sekä Finnveran toimihenkilöitä että sen hallintoelinten jäseniä.

Hyvän toiminnan periaatteet

Seitsemää hyvän toiminnan periaatetta noudattamalla Finnveran henkilöstö vahvistaa yhtiön mainetta ja auttaa sitä samalla saavuttamaan tavoitteensa asiakkaan arvostamana asiantuntijana ja erityisrahoittajana.

Yhdenvertaisuus

Finnvera huolehtii siitä, että luottamus Finnveran toiminnan tasapuolisuuteen ja riippumattomuuteen säilyy. Finnvera hyväksyy erilaisuuden ja kohtelee kanssaan asioivia tasapuolisesti.

Päätöksenteko Finnverassa tapahtuu yleisesti hyväksyttävien ja tasapuolisesti sovellettavien periaatteiden mukaisesti. Finnveran päätöksenteko on johdonmukaista ja tasapuolista siten, että tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein.

Tarkoitussidonnaisuus

Finnvera käyttää toimivaltaansa vain Finnveraa koskevissa laeissa määriteltyihin tarkoituksiin.

Finnvera ei ryhdy edistämään toimivaltansa piiriin kuulumattomia tarkoitusperiä eikä muutoinkaan käytä sille määriteltyä toimivaltaansa väärin.

Objektiviteetti

Finnveran toiminta on riippumatonta, sekä objektiivisesti että asianmukaisesti perusteltavissa olevaa. Finnveran päätökset perustuvat tosiasioihin ja tosiasiat arvioidaan puolueettomasti.

Finnveran toiminta ei saa perustua epäasiallisiin tai muutoin toiminnalle vieraisiin tarkoitusperiin. Henkilöstö ei osallistu liiketoimiin, joiden kohdalla voi syntyä eturistiriita oman taloudellisen aseman tai läheisessä suhteessa olevan vuoksi, ei tarjoa, vaadi eikä ota vastaan asiattomia lahjoja, maksuja eikä matkoja.

Suhteellisuus

Finnveran toimien on oltava tarkoituksenmukaisia ja kohtuullisia tavoiteltuihin päämääriin nähden.

Finnveran tulee huolehtia siitä, että sen toimet ovat perusteltuja ja oikeassa suhteessa kulloinkin käsiteltävän asian laadun ja merkityksen kannalta.

Luottamus

Finnvera huolehtii siitä, että yleinen luottamus sen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä päätösten pysyvyyteen säilyy.

Finnvera noudattaa toiminnassaan lakeja, tekemiään päätöksiä ja antamiaan lupauksia.

Palveluperiaate

Finnvera palvelee asiakkaitaan laadukkaasti, vastuuntuntoisesti ja ammattitaidolla. Palvelut toteutetaan laissa määritellyt tavoitteet ja tarkoitus huomioon ottaen tuloksellisesti.

Finnvera neuvoo asiakkaitaan sekä huolehtii asioiden riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Finnveran päätökset ovat sisällöltään perusteltuja, johdonmukaisia ja helposti ymmärrettäviä.

Asiat käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja tarpeetonta pitkittymistä välttäen.

Julkisuusperiaate

Finnveran toiminnan lähtökohtana, sikäli kun sitä koskevista laeista ei muuta johdu, on läpinäkyvyys ja mahdollisimman laaja avoimuus. Finnvera ei kuitenkaan saa ilmaista asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa, yksityisen henkilökohtaisia oloja taikka liike- tai ammattisalaisuutta koskevaa seikkaa ulkopuoliselle.

Säännös estää myös asiakassuhteen paljastamisen. Tälle samoin kuin liike- tai ammattisalaisuuden ilmaisemiselle tarvitaan aina asiakkaan suostumus. Yhtiön liikesalaisuuksiin luettavat asiat ja asiakirjat eivät ole julkisia.

Toimintaohje puolueettomuuden varmistamiseksi päätöksenteossa ja valmistelussa

Ohjeen tavoitteena on varmistaa Finnveran toiminnan tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus. Se sisältää esteellisyyteen, sivutoimiin, lahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyvät toimintatavat. Käytännössä finnveralaisen tulee itse arvioida ja todeta esteellisyytensä käsiteltävässä asiassa ja pidättäytyä päätöksenteosta, sen valmistelusta, puoltamisesta ja esittelystä kyseisessä asiassa. Ohjeessa käydään lisäksi läpi lahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyviä käytäntöjä, tilanteiden arviointia, esimiehen vastuuta ja varovaisuusperiaatetta.

1 Esteellisyys

a. Esteellisenä emme ota osaa asian käsittelyyn

Finnveralaisen tulee pidättäytyä päätöksenteosta, sen valmistelusta, puoltamisesta ja esittelystä tilanteissa, joissa hän on esteellinen. Yleisen luottamuksen turvaamiseksi esteellisyystilanne tulee ottaa huomioon, vaikka esteellisyys ei ilmeisesti vaikuttaisi, tai edes voisi vaikuttaa asian käsittelyyn tai siinä tehtävään päätökseen.

Finnveralaisen tulee itse arvioida ja todeta esteellisyytensä käsiteltävässä asiassa. Esteellisyysperusteesta tulee välittömästi ilmoittaa lähimmälle esimiehelle, jonka tulee ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että asian esteetön käsittely voi jatkua.

Monijäsenisen toimielimen jäsen tai esittelijä ei kuitenkaan itse päätä esteellisyydestään, vaan esteellisyyden arvioi ja ratkaisee koko toimielin kyseistä henkilöä kuultuaan.

Esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä, kun asiaa käsitellään. Kielto koskee päätöksenteon lisäksi asian esittelyä ja päätöksen sisällöllistä valmistelua, mutta ei tavanomaista toimistotyötä, kuten kopiointia ja asiakirjan lähettämistä.

Esteellisyyden tyypillisesti muodostavat tilanteet on laissa eritelty omiksi jääviysperusteikseen ja näiden lisäksi sovelletaan yleislauseketta, jonka tarkoitus on turvata puolueettomuuden säilyminen kaikissa tilanteissa.

Esteellisyyttä arvioidaan asian käsittelyajankohdan tilanteen mukaan. Aikaisempi jääviysperusteen muodostama tilanne saattaa kuitenkin muodostaa esteellisyyden yleislausekkeen nojalla, vaikka tilanne olisi asian käsittelyn alkaessa jo päättynyt. Esimerkiksi palvelussuhde asianosaiseen ei enää muodosta jääviysperustetta palvelussuhdejäävin perusteella sen jälkeen, kun palvelussuhde on päättynyt. Esteellisyys voi kuitenkin tällöinkin tulla arvioitavaksi yleislausekkeen perusteella.

Erityisesti silloin kun yhteydenpito asiakkaaseen on säännöllistä ja jatkuvaa, saattaa asiakasvastaavana toimivan finnveralaisen ja asiakkaan välille muodostua tuttavuussuhde, joka heikentää ulkopuolisten luottamusta käsittelyn puolueettomuuteen. Tämän vuoksi suositellaan asiakasvastaavan vaihtamista sopivin väliajoin. Saman henkilön ei ilman erityistä syytä tulisi toimia yrityksen asiakasvastaavana pidempään kuin seitsemän (7) vuotta kerrallaan. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella käytäntöä voi soveltaa myös muihin asiantuntijoihin silloin, kun siihen nähdään erityistä aihetta. Suositus ei koske pääomasijoitustoiminnan managereita, joiden rooli edellyttää mm. hallitustyöskentelyä.   

b. Esteellisyysperusteet: milloin olemme esteellisiä?

Hyvään hallintotapaan sisältyvät hallintolain mukaiset esteellisyysperusteet, joiden mukaan myös finnveralainen on esteellinen seuraavasti:

1. Asianosaisjäävi:

”jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen”

Asianosainen on se, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee.

Läheisten piiri on määritelty laissa laajaksi käsittäen perhepiirin lisäksi muuten erityisen läheiset henkilöt ja tällaisten henkilöiden puolisot samoin kuin puolison lähisukulaiset. Tarkempi määrittely siitä, kuka on läheinen lain tarkoittamassa mielessä, on tämän toimintaohjeen kohdassa 1.c.

2. Avustus- ja edustusjäävi:

”jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa”

Tämän esteellisyysperusteen kohdalla jääviys on asiakohtainen. Jääviys syntyy vain, jos edustus- tai avustussuhde asianosaiseen liittyy kyseiseen käsiteltävänä olevaan asiaan ja suhde on olemassa vielä asian vireille tulon hetkellä.

3. Intressijäävi:

”jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen”

Intressijääviys koskee asianomaisen itsensä lisäksi vain ns. perhepiirin läheisiä (ks. määritelmä kohdasta 1.c).

Esteellisyys edellyttää, että hyöty tai vahinko on luonteeltaan erityistä, esimerkiksi taloudellisesti tuntuvaa tai muuten merkityksellistä. Esteellisyyttä ei intressijäävin perusteella synny, jos hyöty tai haitta on hyvin epävarma tai epätodennäköinen, vaan sen on oltava yleisen elämänkokemuksen mukaan odotettavissa.

Intressijäävin perusteella esteellisyys voi syntyä esim. tilanteessa, jossa finnveralainen tai hänen läheisensä omistaa rahoitusta hakevan yhtiön osakkeita, ja päätös aiheuttaisi myös hänelle merkittävää taloudellista hyötyä tai vahinkoa. Etenkin jos osakeomistus kohdistuu pörssissä noteeraamattomaan yhtiöön, on finnveralaisen syytä pidättäytyä asian käsittelystä. Sen sijaan se, että omistaa vähäisen määrän osakkeita pörssiyhtiössä, ei välttämättä muodosta estettä kyseisen yhtiön normaaliliiketoimintaan kuuluvan hakemuksen käsittelylle. (Huomaa pörssiyhtiöiden asioita käsiteltäessä sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskeva erillinen ohjeistus).

4. Palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi:

”jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa”

Palvelussuhteella tarkoitetaan voimassaolevaa työsuhdetta, riippumatta sen kestosta tai ehdoista. Toimeksiantosuhde voi olla esimerkiksi asiantuntijapalvelua koskeva toimeksianto, joka liittyy käsiteltävään asiaan.

Palvelussuhde asianosaiseen ei enää muodosta jääviysperustetta palvelussuhdejäävin perusteella sen jälkeen, kun palvelussuhde on päättynyt. Esteellisyys voi kuitenkin tällöinkin tulla arvioitavaksi yleislausekkeen perusteella.

Palvelussuhdejäävi saattaa rajoittaa finnveralaisen mahdollisuutta ottaa vastaan sivutointa. Henkilö, jolla on asiakasyrityksessä luottamus- tai sivutoimi, on esteellinen tämän yrityksen tai sen kilpailijan asiaa käsiteltäessä. Sivutoimista katso myös tämän toimintaohjeen kohta 2.

5. Yhteisöjäävi:

”jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa”

Yhteisöjääviys koskee asianomaisen itsensä lisäksi vain ns. perhepiirin läheisiä (ks. kohta 1.c).

Finnveralainen on esteellinen käsittelemään asiaa, jos hän tai hänen läheisensä on säädöksessä mainitussa vastuunalaisessa asemassa yhtiössä, joka on asiassa asianosainen. Pelkkä yhdistyksen jäsenyys tai osakkeiden omistaminen asianosaisessa yhteisössä ei perusta yhteisöjääviä, mutta tällöin voi tulla kyseeseen esteellisyys esim. intressijäävin perusteella.

Tämän perusteella myös sellaiset Finnveran pääomasijoitustoiminnassa työskentelevät henkilöt, jotka tekevät rahastosijoituksia, olisivat esteellisiä toimimaan kyseisten rahastojen hallituksissa. Vastaavasti pääomasijoitustoiminnan managerit olisivat esteellisiä toimimaan kohdeyritystensä hallituksissa. Näissä tapauksissa managereiden toiminta on luonteeltaan toisaalta valvovaa ja toisaalta kohdeyrityksen kehittämiseen tähtäävää ja siten myös työnantajan edun mukaista. Ristiriitaa henkilön itsensä etujen ja asiakkaan etujen välille ei pelkästään tällä perusteella katsota syntyvän.

6. Ohjaus- ja valvontajäävi:

”jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan”

Ohjaus- ja valvontajääviys koskee asianomaisen itsensä lisäksi vain ns. perhepiirin läheisiä (ks. kohta 1.c).

Finnveran hallituksen jäsenet ovat tämän säännöksen perusteella esteellisiä osallistumaan asiaan, joka liittyy Finnveran ohjaukseen ja valvontaan ministeriötasolla. Tätä säännöstä täydentää virkamieslain säännös, jonka mukaan harkittaessa virkamiehen määräämistä valtion omistajanvallan käyttöön tai muuhun ohjaukseen tai valvontaan liittyvään edustajantehtävään on otettava huomioon, että virkamies ei saa tulla muutoin kuin satunnaisesti tai tilapäisesti esteelliseksi keskeisissä virkatehtävissään.

7. Yleinen puolueettomuuden vaarantuminen:

”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu”

Tällä yleislausekkeella on tarkoitus turvata yleistä luottamusta menettelyn objektiivisuuteen ja riippumattomuuteen, ja lausekkeen soveltamisala on laaja. Luottamuksen vaarantumiselle on kuitenkin oltava erityinen syy, jotta jääviys ei syntyisi näennäisperusteilla. Esimerkiksi tavanomainen asiakkuus- tai tuttavuussuhde asianosaiseen ei perusta esteellisyyttä.

Ystävyyssuhde tai julkinen vastapuoli- tai vihamiessuhde asianosaiseen ovat tyypillisiä yleislausekkeen mukaisia jäävejä. Asianosaisen finnveralaiselle osoittama tavanomaista suurempi vieraanvaraisuus tai muut huomattavat taloudelliset edut voivat myös kuulua tämän yleislausekkeen piiriin, joskin niitä arvioidaan myös lahjomina.

Jäsenyys erilaisissa yhdistyksissä, kuten kansalaisjärjestöissä, ammattiyhdistyksessä tai puolueessa ei sinänsä aiheuta esteellisyyttä. Sen sijaan luottamus puolueettomuuteen voi vaarantua, jos kuuluu yhdistykseen, joka edellyttää jäseniltään vahvaa keskinäistä lojaalisuutta suhteessa muihin jäseniin, ja käsiteltävänä on yhdistyksen jäsenen asia.

Rajanvetoa esteellisyyden ja esteettömyyden välillä aiheutuu helposti ns. toisen asteen jääviystilanteissa, jossa henkilö osallistuu saman asian käsittelyyn useammassa asteessa (esim. oikaisuvaatimukset) tai jossa sama henkilö osallistuu peräkkäin kahden toisiinsa läheisesti liittyvän asian käsittelyyn. Tilanne on näissäkin harkittava tapauskohtaisesti yleisperiaatteisiin nojautuen.

Jos finnveralainen on aiemmin osallistunut asiakasyritystä koskevaan päätöksentekoon toisen yhtiön palveluksessa, on suositeltavaa noudattaa siirtymäaikaa, jonka aikana pidättäytyy samaa asiakasta koskevan asian käsittelystä Finnverassa. Tällainen tilanne voi syntyä myös toimittaessa kahden eri organisaation päätöksentekoelimissä Finnveran konsernin sisällä. Yleensä vuosi on riittävä siirtymäaika.

c. Läheisen määrittely esteellisyysperusteissa

Läheisiä ovat hallintolain esteellisyyttä koskevassa säännöksessä seuraavat henkilöt:

1) ns. perhepiirin muodostavat: virkamiehen puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja virkamiehelle muuten erityisen läheinen henkilö ja tällaisen henkilön puoliso; (Intressijääviyden, yhteisöjääviyden ja valvonta- ja ohjausjääviyden arvioinnissa on merkitystä vain näillä perhepiiriin kuuluvilla henkilöillä, muissa esteellisyysperusteissa läheisen käsite on laajempi ja sisältää myös alla mainitut)

2) virkamiehen vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, virkamiehen sisarusten lapset ja virkamiehen entinen puoliso;

3) virkamiehen puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi sekä tällaisen henkilön puoliso ja virkamiehen puolison sisarusten lapset.

Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avoliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.

Muuten erityisen läheinen henkilö, joka mainitaan 1) kohdassa, on sellainen, jolla on virkamiehen elämässä vastaava sija kuin lähisukulaisella. Tällaisia voivat olla esim. seurustelukumppani tai erityisen hyvä ystävä.

2 Sivutoimet

Sivutoimet voivat helposti aiheuttaa sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan heikentämään luottamusta päätöksenteon tai asian valmistelun puolueettomuuteen. Tämän vuoksi on syytä jo etukäteenkin rajoittaa sellaisia sidonnaisuuksia, jotka aiheuttaisivat yksittäistapausta laajempaa esteellisyyttä.

Finnveralainen ei saa ilman työnantajan suostumusta:

1) olla korvausta vastaan työsopimus- tai toimeksiantosuhteessa työnantajan rahoitusta hakeneeseen tai saaneeseen yritykseen

2) pitää sellaista sivutointa tai harjoittaa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta voi olla haittaa toimihenkilön työtehtävien suorittamiselle.

Ohje tarkoittaa erityisesti seuraavia sivutoimia:

– Finnveran rahoittamalla toimialalla toimivan yrityksen hallituksen jäsenyys tai tilintarkastajuus

– toimeksiantosuhde korvausta vastaan Finnveran rahoituksen piiriin kuuluvalla toimialalla olevaan rahoitettavaan yritykseen

– opetustoimi yms. säännöllinen sivutoimi, jonka hoitaminen saattaa vaikuttaa työajan käyttöön.

Suostumusta ei voida antaa, jos finnveralainen tulisi sivutoimen vuoksi muuten kuin satunnaisesti tai tilapäisesti esteelliseksi keskeisissä työtehtävissään. Suostumuksen antaa kokonaisharkinnan perusteella esimiehen esimies.

Suosituksena on, että päätöksentekotason finnveralaiset (palvelualuejohtajat, aluejohtajat, apulaisaluejohtajat) eivät osallistuisi pääomasijoitustoiminnan hallitustyöskentelyyn.

Finnveran työehtosopimuksessa on lisäksi määräyksiä osallistumisesta yhteiskunnalliseen- ja ammattiyhdistystoimintaan. Työnantajan suostumusta ei tarvita julkisten luottamustehtävien hoitamiselle, kuten kunnallisvaltuuston tai -hallituksen tai muun kunnallisen elimen tai työmarkkinajärjestön jäsenyyteen. Näistäkin tehtävistä on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle, jos ne saattavat vaikuttaa työajan käyttöön sekä silloin kun ne aiheuttavat esteellisyyden.

Sivutoimista pidetään hallintoyksikössä sivutoimirekisteriä. Suostumuksen antaja ilmoittaa sivutoimen rekisteriin merkittäväksi.

3 Lahjat ja vieraanvaraisuus

3.a Noudatamme varovaisuutta etujen vastaanottamisessa

Finnveralainen ei hyväksy eikä ota vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se on omiaan heikentämään luottamusta asianomaiseen tai Finnveran toiminnan tasapuolisuuteen.

Varovaisuusperiaatteen mukaisesti finnveralaisen tulee pidättäytyä sellaisesta edusta, jonka hyväksyttävyyttä epäilee. Luottamus voi vaarantua, vaikka taloudellinen tai muu etu ei tosiasiallisesti vaikuttaisikaan työtehtäviimme.

Sellaisen kohtuullisen ja tavanomaisen taloudellisen edun tai lahjan vastaanottaminen, jota myös finnveralainen tarjoaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen, on sallittua. Esimerkiksi kohtuulliset ja tavanomaiset merkkipäivälahjat ja joululahjat voi ottaa vastaan. Samoin finnveralainen voi osallistua sellaisiin seminaareihin, kulttuuritapahtumiin tai vastaaviin tilaisuuksiin, joihin osallistutaan yleisesti, ja joilla on liittymä työtehtäviin tai jotka muuten ovat Finnveran edun mukaisia.

Tavanomaisesta yhteydenpidosta poikkeavaan kutsutilaisuuteen (esim. yöpymismajoitusta edellyttävät seminaarit, kulttuuritapahtumat tai vastaavat) osallistuminen edellyttää aina esimiehen tapauskohtaista harkintaa ja hyväksyntää. Mikäli kutsu on tullut Finnveralle, eikä ole henkilökohtainen, esimies määrää kuka tilaisuuteen osallistuu. Peruslähtökohta on, että Finnvera suorittaa tuolloin myös osallistumisesta aiheutuvat kulut. Matkoilla ollessa tarjoiluissa on hyvä olla vastavuoroisuutta.

Ulkomaan matkoissa luvan antaa esimiehen esimies, ja matkan ja majoituksen maksaa aina Finnvera. Silloin, kun ulkomaan matka ei liity ulkomaisen asiakkaan kanssa käytävään neuvotteluun tai yrityskäyntiin, on matkaan pyrittävä sisällyttämään myös muuta työtehtävien hoidon kannalta hyödyllistä ohjelmaa tarjotun tilaisuuden lisäksi.

Mikäli edun, tilaisuuden tai lahjan sallittavuudessa ilmenee epätietoisuutta, on syytä kääntyä esimiehen puoleen ja varmistaa hänen kantansa ja hyväksyntänsä tilanteen suhteen. Viime kädessä jokaisella on vastuu omien toimiensa lainmukaisuudesta. Lahjusrikkomuksena rangaistavaan tekoon voi syyllistyä, vaikka olisi saanut toimintaan esimiehen suostumuksen. Tällaisessa tilanteessa katsotaan myös esimiehen syyllistyneen rikkomukseen.

3 b Arviointiperusteet: milloin edusta on syytä kieltäytyä?

Tapauskohtaisen harkinnan tukena voidaan käyttää seuraavia arviointiperusteita:

- Edun euromääräinen arvo

Edun tai lahjan arvolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, vaan tilanteet tulee arvioida kulloinkin vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen. Euromäärältään pienikin etu voi joissain tilanteissa olla kyseenalainen. Joululahjoina ja muina muistamisina voidaan yleensä hyväksyä lahja, jonka arvo jää alle 50 euron. Merkkipäivämuistaminen voi olla hieman tätä arvokkaampi ja silti hyväksyttävä. Aina on kuitenkin syytä muistaa edun kohtuullisuus ja tavanomaisuus.

Asiakasyrityksen antamat taloudelliselta arvoltaan merkitykselliset kerta-alennukset tai jatkuvat alennukset esimerkiksi palveluhinnastosta eivät ole sallittuja silloin, kun ne annetaan kohdistetusti vain sille tai niille henkilöille, jotka käsittelevät ko. yrityksen asioita Finnverassa. Jos alennukset tarjotaan laajalle joukolle, ja niiden luonne muistuttaa ennemminkin asiakasyrityksen markkinointia kuin taloudellisen edun myöntämistä sen saajalle, voidaan alennukset hyväksyä.

Etua ei ole vain taloudellinen etu, vaan myös muunlaiset edut ovat merkityksellisiä. Esimerkiksi työpaikan järjestäminen läheiselle voi täyttää kielletyn lahjusrikkomuksen tunnusmerkit.

- Edun kohtuullisuus ja tavanomaisuus

Kohtuullisuuden ja tavanomaisuuden rajoja on vaikea määrittää, ja ne saattavat vaihdella myös toimialoittain. Jos syntyy epäilystä edun kohtuullisuudesta, on siitä syytä keskustella esimiehen kanssa.
 
- Edun välttämättömyys ja tarpeellisuus työtehtävien kannalta

Finnveran henkilöstö on päivittäin kiinteässä yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapaamisten ohella tällainen toiminta sisältää mm. lounasneuvotteluja ja muita lyhytkestoisia tilaisuuksia, jotka sellaisenaan ovat normaaliin yhteistyöhön, asiakkaisiin sekä tavanomaiseen toimintaan kuuluvia ja sellaisina yleensä hyväksyttäviä.

Mikäli tilanne poikkeaa normaalista liiketoiminnasta, se on syytä arvioida huolellisesti. Mieti kuinka kiinteästi tarjottu etu liittyy työtehtäviisi ja tarjotun edun tarpeellisuus omiin työtehtäviisi. Mitä epäsuoremmin huomionosoitus liittyy työtehtäviisi tai Finnveran toimintaan (matka tai muu tilaisuus ei sisällä mitään työtehtäviin liittyvää koulutusta tai vastaavaa), sitä varauksellisemmin sen vastaanottamiseen tulee suhtautua.

- Edun tarjoajaa koskevien asioiden laatu Finnverassa

Jos edun tarjoajalla on rahoitushakemus vireillä tai tulossa, tai hän on lähimenneisyydessä saanut meiltä tarjouksen, tarjottuun etuun on syytä suhtautua epäillen. 

Ministeriön tai TEM-konserniin kuuluvan toisen organisaation tarjoamat edut tai kutsutilaisuudet samoin kuin muiden rahoituslaitosten tarjoamat tilaisuudet ovat yleensä työtehtävien kannalta tarpeellisia ja hyväksyttäviä. Erilaisten yksityisten palveluntarjoajien (tavarantoimittajat, konsultointiyritykset, asianajotoimistot) suhteen tilanne tulee harkita tapauskohtaisesti pitäen mielessä muut tässä ohjeessa mainitut kokonaisharkinnan osatekijät.

- Edun saajan asema ja vaikutusmahdollisuudet

Arvioinnissa on merkitystä myös sillä, minkälaisessa asemassa finnveralainen edun saaja on, ja mikä on hänen tosiasiallinen vaikutusmahdollisuutensa edun tarjoajan asioita käsiteltäessä. Hyviä kysymyksiä arvioinnin pohjaksi ovat: Olisiko etu annettu minulle, jos en olisi tässä tehtävässä? Voiko huomionosoitus vaikuttaa omaan käyttäytymiseeni vastapuolen kanssa asioidessa?

Edun saamiseen on suhtauduttava sitä kriittisemmin, mitä korkeammassa ja vaikutusvaltaisemmassa asemassa edun saaja on. Toisaalta arvioinnissa voidaan tällöin huomioida, että edustaminen ja sidosryhmäyhteistyö kuuluvat tarpeellisina ja hyväksyttävinä johtotason työtehtäviin.

- Edun tarjoajan vaikuttimet

Edun tarjoajaa koskevien asioiden laatu Finnverassa on läheisessä yhteydessä siihen, miltä hänen vaikuttimensa edun tarjoamiseen objektiivisesti arvioiden näyttävät. Lahjusrikkomuksen raja tulee helpommin vastaan, mikäli edun saa asiakasyritykseltä, jonka hakemus on parhaillaan käsittelyssä, kuin jos edun tarjoaa ministeriö tai muu sidosryhmä, jonka asioihin edun vastaanottaja ei voi suoranaisesti vaikuttaa.

Rahoitusneuvotteluissa ja yrityskäynneillä voidaan ottaa vastaan tavanomaista vieraanvaraisuutta, mutta ilman erityistä syytä tarjottu muunlainen etu rahoitushakemuksen käsittelyn yhteydessä tai ajallisesti sitä lähellä ei yleensä ole perusteltavissa.

Sisäpiiriohjeistus

Sisäpiirintiedon käsittelyä koskevan ohjeistuksen tavoitteena on estää sisäpiirintiedon väärinkäyttö selkeyttämällä finnveralaisille sisäpiirintietoa koskevat vastuut ja velvoitteet sekä luomalla hallittu ja läpinäkyvä sisäpiirintiedon käsittelyprosessi.

Sisäpiirintiedon käsite

Sisäpiirintietona pidetään arvopaperimarkkinalain (746/2012) mukaan sellaista julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon.

Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto

Arvopaperimarkkinalain mukaan sisäpiirintiedon väärinkäyttöön syyllistyy henkilö, joka käyttää julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää sisäpiirintietoa hyväksi joko:

a) luovuttamalla tai hankkimalla sellaisen arvopaperin omaan tai toisen lukuun taikka

b) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista sellaista arvopaperia koskevassa kaupassa

Kielto koskee henkilöä, joka tiesi tai jonka olisi pitänyt tietää, että hänen saamansa tieto on sisäpiirintietoa. Toisen neuvominen suoraan tai välillisesti on kiellettyä riippumatta siitä, onko neuvominen tapahtunut tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Kiellettyä on toisin sanoen sisäpiirintiedon hyväksikäyttäminen tai sen ilmaiseminen toiselle.

Sisäpiirintiedon väärinkäyttörikoksen seuraamuksista on säädetty rikoslain 51 luvussa. 

Sisäpiirintiedon käsittely Finnverassa

Finnveralla on asiakkaina yrityksiä, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeellelaskijoita. Näiden yritysten rahoituspäätöstä varten toimitetut asiakirjat saattavat sisältää sellaista julkaisematonta, arvopaperien markkinoihin vaikuttavaa sisäpiirintietoa jonka ilmaiseminen ja hyväksi käyttäminen on arvopaperimarkkinalaissa säädetty kielletyksi. Sisäpiirintiedot ovat Finnverassa tästä johtuen salassa pidettäviä yritystietoja, joiden asianmukainen käsittely on korostetun tärkeä osa Finnveran ja sen työntekijöiden salassapitovelvoitetta.

Sisäpiirintietojen käsittelyssä Finnverassa korostuu ennen kaikkea sisäpiirintiedon hallittavuus ja käsittelyprosessin läpinäkyvyys. Sisäpiirintietoja käsittelee vain rajattu käsittelijäpiiri ja hankekohtaisen sisäpiirirekisterin avulla tietoja käsitelleet pystytään tarvittaessa selvittämään myös jälkikäteen. Sisäpiirintietoja koskevan salassapitovelvoitteen ja hyväksikäyttökiellon ohella Finnveran henkilökuntaan kuuluvia koskee lisäksi suositus ajoittaa muukin mahdollinen arvopaperikauppa sellaiseen ajankohtaan, jolloin yhtiön arvopaperiin liittyvä sisäpiirintieto on julkaistu tai markkinoilla muutoin on mahdollisimman täydellinen tieto arvopaperin arvoon liittyvistä seikoista.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot