Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus

Maksutavat, riskeiltä suojautuminen ja rahoitustarpeet nivoutuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä sekä oman pankin että Finnveran kanssa.

Tutustu aiheeseen
Positiivisen käänteen vuosi 2017

Tavoitteenamme on, että rahoittamamme yritykset menestyvät, kasvavat ja kansainvälistyvät. Itse haluamme olla rohkeasti uudistuva ja ketterä erityisrahoittaja. Voit tutustua vuosikertomuksessamme siihen, miten onnistuimme kaikessa tässä vuonna 2017.

Tutustu vuosikertomukseemme
Artikkelit
20.09.2018
Tanskan terveydenhuollon investoinneissa runsaasti mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Tanska on Suomen viidenneksitoista suurin vientimaa ja tuonnissa kymmenenneksi suurin kauppakumppani. Suomen kauppakumppanina Tanska on siis selvästi sekä Ruotsia että Norjaa pienempi, mutta mahdollisuuksia on runsaasti esimerkiksi terveysteknologia-alan yrityksille niin sairaaloita hallinnoivien alueiden kuin kuntienkin tasolla. Lukuisat käynnissä olevat suuret sairaalainvestoinnit tarjoavat ponnahduslaudan Tanskan-markkinoille.–Tanska on pieni maa, joka ajattelee isosti. Maa on kansainvälisillä markkinoilla johtava kilpailija terveydenhoidon digitalisaatiossa ja voi toimia porttina Pohjoismaiden lisäksi kansainvälisille markkinoille. Lisäksi Tanskan suuret sairaalaprojektit tarjoavat hyviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille, toteaa Finnveran rahoituspäällikkö Laura Laine.Tanskassa on toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja erikoissairaanhoito on jaettu viidelle alueelle, jotka vastaavat sairaaloista ja perusterveydenhuollon sopimuksista. Kuntia on vajaat sata, ja niiden vastuulla ovat ikääntyneiden palvelut, kotihoito ja muut sosiaalihuollon palvelut. Terveydenhuollon järjestämisessä painotetaan ennaltaehkäisyä ja omahoitoa. Sairauksien hoitamisen sijaan painopistettä suunnataan asiakkaiden voimaannuttamiseen ja vastuunottamiseen omasta terveydestään.Tämän mahdollistamiseksi Tanskassa on kehitetty sähköisiä terveyspalveluita. Sairaalapäiviä pyritään vähentämään tehokkaammalla hoidolla ja vahvistamalla kotona tapahtuvaa hoitoa. Tanskassa kehitetään myös biopankki- ja genomitiedon koontia, joka tulevaisuudessa yhdistyy potilastietoihin.It- ja teknologiahankkeissa nyt otollinen aikaSote-uudistuksen myötä maassa on käynnissä supersairaalaohjelma, jossa seuraavien kuuden vuoden aikana rakennetaan kuusi kokonaan uutta keskussairaalaa ja remontoidaan ja nykyaikaistetaan 11 vanhaa sairaalaa.Supersairaaloihin investoidaan yhteensä 5.6 miljardia euroa, josta viidennes käytetään teknologiaan ja tietojärjestelmiin. Lisäksi Kööpenhaminaan rakennetaan kokonaan uusi lastensairaala noin 200 miljoonalla eurolla.–Vaikka suurin osa projektien rakennuttajista, sekä infran ja energian ratkaisuista onkin jo päätetty, koko tulevaisuuden terveydenhoidon organisointiin ja modernisointiin liittyen on vielä todella paljon vientipotentiaalia esimerkiksi logistiikassa, terveysteknologiassa ja erilaisissa IT-ratkaisuissa. Monien hankkeiden IT- ja teknologiahankintojen kilpailutukset ovat alkamassa vasta muutaman vuoden sisään, joten nyt on otollinen aika olla mukana toteuttamassa testi-ja pilottiprojekteja, etsimässä paikallisia kumppaneita ja luomassa näkyvyyttä Tanskassa. Osana terveyssektorin uudistumista myös avohoidon rooli tulee lisääntymään huomattavasti tulevaisuudessa, kertoo Senior Advisor Terhi Rasmussen Business Finlandin Tanskan-toimipisteestä.Pitkäjänteinen yhteistyö auttoi Medixinen Tanskan-markkinoille15 vuoden ja yli 10 maan kokemuksellaan Medixine on yksi terveysalan sähköisen asioinnin edelläkävijöistä Euroopassa. Yritys on toimittanut ratkaisuja yli 300 000 potilaalle Suomen lisäksi Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa. Medixinen pilviohjelmistotuote kokoaa yhteen sähköisen asioinnin toiminnallisuudet sekä potilaat ja terveydenhuollon palveluntarjoajat, ja näin tukee kansalaisten ja potilaiden aktiivista roolia oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämisessä ja edistämisessä. Viime keväänä tie Tanskan-markkinoille aukeni, kun Medixinen tanskalainen kumppaniyritys Systematic A/S allekirjoitti sopimuksen Tanskan eteläisen sairaanhoitoalueen kanssa potilastietojärjestelmän toimittamisesta. Sopimukseen sisältyy myös Medixinen tuotteeseen pohjautuva sähköinen asiointi sisältäen muun muassa potilasportaalin, turvallisen viestinnän, kyselyt ja terveysvalmennuksen. Palvelun piirissä eteläisellä alueella on 1,2 miljoonaa asukasta ja 23 hoitopistettä 13 eri sairaalassa.–Systematic on yksi tärkeimmistä pelureista Tanskan markkinoilla, ja se on alusta pitäen tähdännyt suuriin alueellisiin hankkeisiin. Pitkäjänteinen yhteistyömme johti tässä merkittävään onnistumiseen. Medixinen vahvuutena on ollut pitkä kokemus sähköisistä terveyspalveluista ja se, että tuotteemme on alun perin suunniteltu kansainväliseen käyttöön ja helposti konfiguroitavaksi eri organisaatioiden tarpeisiin, kertoo Medixinen toimitusjohtaja Tapio Jokinen.Kuvateksti: Havainnekuvan sairaala nousee Hillerødiin Pohjois-Sjellantiin. Kuva: © Herzog & de Meuron - Vilhelm Lauritzen Arkitekter.Team Finland -matkan painopisteenä terveysteknologia Edistääkseen suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Tanskan sotemarkkinoilla, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen teki syyskuussa 2018 Team Finland -vienninedistämismatkan Tanskaan. Tapaamisten keskeisinä aiheina olivat terveysteknologia, sairaalaratkaisut ja terveydenhoidon digitalisaatio. Matkalle osallistui 17 suomalaisyrityksen delegaatio. Matkalle osallistuivat Adusso, Artekno, ContrAl Clinics, Glucostratus, HUS, Innofactor, Isku Interior, Kavika, Magister Solutions, Maricare, Medixine, Merivaara, NewIcon, Nordic Healthcare Group, Remomedi ja Tieto. Terveysalan investointien lisäksi Tanska on myös YK-hankintojen tärkeä keskittymä. Hankintojen kannalta tärkeimmät järjestöt Kööpenhaminassa ovat YK:n lastenrahasto (UNICEF), YK:n kehitysjärjestö (UNDP), YK:n projektipalvelutoimisto (UNOPS) ja YK:n väestörahasto (UNFPA).  Seuraava YK:n pohjoismainen hankintaseminaari järjestetään 12.-13.11.2018 Kööpenhaminassa. Business Finland Tanskassa: Terhi Rasmussen, Senior Advisor, +45 20 549 894, terhi.rasmussen@businessfinland.fi

Uutiset
11.09.2018
Pk-yritysbarometri: Yritysten kasvuun, rahoituksen pullonkauloihin ja digitalisaatioon tarvitaan edelleen toimia

Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat pysyneet hyvinä, vaikka odotukset ovat kokonaisuudessaan hieman maltillistuneet edelliseen barometriin verrattuna: 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin 11.9.2018.– Pk-yrityskentän odotukset ovat edelleen varsin myönteiset. Näkymiä hyvänä pitäviä pk-yrityksiä on paljon enemmän kuin heikkenemistä odottavia yrityksiä. Myös koko Suomen talouskasvu on jatkunut erittäin vahvana. Lasi on selvästi enemmän kuin puoliksi täynnä, kuvailee elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Tuloksissa minua huolestuttaa voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrän kääntyminen laskuun. Nimenomaan kasvuyritykset ovat talouskasvun tekijöitä ja työllistäjiä. Rahoitusta investointeihin tulee helpottaa ja rahoituksen hakemisen menettelyjä yksinkertaistaa, elinkeinoministeri jatkaa.– Sekä nykyisen että tulevan hallituksen on erilaisten politiikkatoimien avulla koetettava huolehtia siitä, että lasi olisi ainakin puoliksi täynnä myös jatkossa, Lintilä lisää.Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset myös investoivat muita enemmän. 59 prosenttia niistä suunnittelee kasvattavansa investointeja seuraavan vuoden aikana. Luku on kasvanut viime keväästä 3 prosenttia.– Suhteessa alkuvuoteen ulkoisen rahoituksen käyttö on hiukan kasvanut. Yli puolet rahoitusta hakevista tarvitsee sitä kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin. Joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta kuluneen vuoden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä alle kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hitaasti ja pankkikeskeisyys on yleistä. Rahoituksen lähteet kuitenkin monipuolistuvat ja esimerkiksi EU:n strategisten investointien rahoitus (ESIR) on löydetty Suomessa hyvin.Hieman suuremmat pk-yritykset ovat lähitulevaisuuden suhteen optimistisempia kuin mikroyritykset. Toimialoittain tarkasteltuna suurin negatiivinen muutos tapahtui rakentamisessa, kaupan alalla odotukset laskivat toiseksi eniten verrattuna kevään tuloksiin. Suhdanneodotukset ovat korkeimmat teollisuudessa; palvelujen ja rakentamisen odotukset ovat lähes yhtä hyvät.Myös pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksen sekä kannattavuuden suhteen laskivat verrattuna edelliseen barometriin. Liikevaihdon kehitysodotukset ovat silti edelleen selvästi positiiviset ja edelleen pk-yrityksissä kannattavuuden odotetaan paranevan. Aiempaa harvempi pk-yritys uskoo vakavaraisuuden paranevan, mutta odotukset vakavaraisuudesta ovat edelleen myönteiset. Valtaosa pk-yrityksistä uskoo henkilöstön määrän pysyvän ennallaan, 21 prosenttia vastanneista uskoo voivansa palkata lisää henkilöstöä.– Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksissa huippu on ohitettu, vaikka suhdannenäkymät säilyivät melko hyvinä, kommentoi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen barometrin tuloksia.– Edelleen pk-yrityksissä odotetaan vakavaraisuuden kehittyvän positiivisesti, mutta odotukset siitä, että kannattavuus paranisi nopeasti, ovat heikentyneet viimeisen puolen vuoden aikana, pääekonomisti Kuismanen tulkitsee.Investointiodotusten lasku vaimentaa tulevaa kasvupotentiaaliaVahvasta talouskasvusta huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt yllättäen laskuun.– Tässä barometrissa voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on yhdeksän prosenttia, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin keväällä. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt lievään laskuun, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat niukasti positiiviset. Aiempaa pienempi joukko odottaa investointien kasvavan.– Investointiodotusten kehitys kertoo, etteivät pk-yritykset odota kysynnän kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi, sanoo Kuismanen.Vain muutama prosentti yrityksistä hyödyntää korkean tason digitalisaatiota– On ilahduttavaa, että 78 prosentilla pk-yrityksistä on yrityksen omat verkkosivut ja noin puolet hyödyntää sosiaalista mediaa ja pilvipalveluita, toteaa elinkeinoministeri Lintilä.– Toisaalta: digitaalisia alustoja, tekoälysovelluksia, robotiikkaa, big dataa ja teollista internetiä hyödyntäviä pk-yrityksiä on vain muutama prosentti. Näillä on kuitenkin suora yhteys yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen ja menestykseen jatkossa, ministeri muistuttaa.Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.Tutustu koko Pk-yritysbarometriin 2/2018 täällä.Lisätiedot:elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, p. 050 340 2250neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo, TEM, p. 029 504 8084pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 0503560705ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, p. 029 460 2400

Artikkelit
06.09.2018
Hyvä taloussuhdanne näkyy viennin rahoituksessa

Finnveralla on yli 27 000 asiakasta, joista suuryrityksiä on noin 100. Euromääräisesti suurin mittakaava tulee kuitenkin juuri suuryritysten vientihankkeiden rahoituksesta. Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten vastuukannat olivat kesäkuun lopussa yli 23 miljardia euroa. Vastuukannan nousun taustalla on suuri rahoituskysyntä erityisesti risteily- ja teletoimialoilla Yhdysvalloissa, kertoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Finnveran puolivuosikatsaus kertoo, että kymmenen suurinta yksittäistä vastuuta eli ostajaa muodostavat 71 prosenttia vientitakuukannasta eli kaikista myönnetyistä vientitakuista ja sitovista vientitakuutarjouksista.Suurimmat vienninrahoituksen vastuiden toimialat ovat alus-, tele- ja metsätoimialat, jotka muodostavat 89 prosenttia kokonaisvastuukannasta. -Toimialakeskittymät ovat tyypillinen piirre vientitakuutoiminnassa, ja Suomessa nämä kolme ovat suurimmat vientialat, joiden hankkeita olemme takaamassa ja rahoittamassa. Varaudumme kasvaneisiin vastuisiin jälleenvakuutuksilla, joilla pyrimme lieventämään myös toimialakeskittymistä johtuvia riskejä. Jälleenvakuuttaminen on keskeinen osa riskienhallintaamme, ja riskienhallintastrategiaamme kuuluu myös uusien suojausmenetelmien kartoittaminen, liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta sanoo.Viime vuosien noususuhdanne ja hyvä taloustilanne näkyy siinä, että pääsääntöisesti yritysten talous on kestävällä pohjalla. Finnveran riskin kohteena olevien yritysten, pankkien ja maiden luokitukset ovat pysyneet valtaosin ennallaan, ja uudet suuret vastuut sijoittuvat pääosin hyviin riskiluokkiin.Rahoitusta tulevaisuudessa tapahtuviin toimituksiinFinnveran tytäryhtiön, Suomen Vientiluotto Oy:n, vientiluottojen sopimuskannan määrä oli kesäkuun 2018 lopussa 12,8 miljardia euroa (12,5). Luku sisältää nostetut luotot 5,6 miljardia euroa (4,8) ja sitovat rahoituslupaukset 7,2 miljardia euroa (7,7). Tähän vastuukantaan liittyvät luottoriskit on katettu kokonaan emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuilla, jotka sisältyvät edellä mainittuun viennin rahoituksen kokonaisvastuukantaan.Tämän vuoden alkupuolella uusia suuria vientihankkeita on tullut vireille viime vuotta vähemmän.-Jo kevään tilinpäätöksessä samoin kuin nyt puolivuosikatsauksessa todettiin, että koko viennin rahoituksen vastuukannasta yli puolet kohdistuu yritysten tulevaisuudessa tapahtuviin toimituksiin. Tilanne on poikkeuksellinen Finnveran toiminnan aikana, ja kuvastaa sitä, että yrityksillä on tällä hetkellä tilauksia vuosiksi eteenpäin. Tällä hetkellä yli 23 miljardista eurosta nostamattomia vastuita on 13 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että olemme tehneet sitovan tarjouksen vientitakuusta tai rahoituksesta, ja se nostetaan, kun toimitettava tuote on valmis luovutettavaksi ostajalle.Positiivista on myös se, että pk- ja midcap-yritysten vienti näyttää piristyneen. Alkuvuonna Finnveran myöntämästä pk- ja midcap-rahoituksesta aiempaa suurempi osuus kohdistui investointeihin ja vientihankkeisiin. Niitä pyritään vauhdittamaan tästä syksystä lähtien neuvontapalveluilla yhdessä muiden rahoittajien ja luottovakuuttajien kanssa.Lisää aiheesta:Näin viennin ostajarahoitus toimii – katso video Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2018Riskeiltä suojautuminen kuuluu vientitakuutoimintaan

Uutiset
06.09.2018
Vanhat mallit ohjaavat pk-yrityksiä viennissä – Rahoitusosaamiselle selkeä tarve

Pk-yritykset pitävät liiaksi kiinni vanhoista toimintatavoista viennissä. Suurimpina ongelmina ovat tiettyjen maksutapojen käyttö, saatavien suojaamisen heikko tunnettuus, rahojen pitkät kotiutumisajat ja jopa sinisilmäisyys. Esimerkiksi luottovakuutusta ei tunneta, vaikka sen avulla yritys voi keskittyä myyntiin ja suojata samalla myyntisaatavansa.Tulokset selviävät Sanni Helppolaisen Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tekemästä diplomityöstä. Työn aiheena oli Pk-yritysten vientisaatavien suojaaminen ja luottovakuutus. Helppolainen on Finnveran Itä-Suomen alueen rahoituspäällikkö.Helppolaisen mukaan turvallisiksi koetut maksutavat vähentävät pk-yritysten rohkeutta laajentaa kaupankäyntiään vieraisiin maihin tai hakea uusia asiakkuuksia.- Uudelta asiakkaalta saatetaan edellyttää ennakkomaksua tai sitten ei tehdä kauppaa ollenkaan. Riskejä ei luottotappioiden pelossa uskalleta ottaa, mutta osasyynä tähän on se, ettei myöskään myyntisaatavien suojausmekanismeja tunneta. Luottovakuutuksen, remburssin tai vekselin tunteminen voisi rohkaista yrityksiä laajentamaan markkinoitaan, Helppolainen sanoo.Hän haastatteli diplomityötään varten 11 pk-yritystä, joista jokainen tekee vientikauppaa. Yritysten liikevaihto vaihtelee 3–30 miljoonan euron välillä, ja niiden liiketoiminta vastaa Suomen tavaraviennin toimialajakaumaa.- Haastatellut yritykset ovat pitkälti projektitoimittajia, joten ne käyttävät paljon maksuposteja, joihin kuuluvat luonnollisesti myös ennakkomaksut. Puhdasta riskiä kauppojen arvosta oli 10–20 prosentin jäännösriski.Varovaisuus kasvun esteEnnakkomaksut nousivat maksutavoissa ykköseksi myös Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kesäkuussa julkaisemasta Vientikaupan rahoitusbarometristä, jonka aiheena oli yritysten rahoitusosaaminen vientikaupoissa. Vastaajista 92 prosenttia sanoi tuntevansa hyvin tai melko hyvin ennakkomaksun keinona hallita ostajaan liittyviä luottoriskejä.- Varovaisuus on varmasti kasvun jarru vientiyrityksille. Vain ennakkomaksuja käyttämällä kauppakoot pysyvät varsin pieninä, kun taas maksuajan myöntäminen antaa mahdollisuuden asiakkaan ostojen kasvattamiseen, Helppolainen arvioi.Pk-yritysten varovaisuus karisee kuitenkin kovaa vauhtia, kun kyseessä on tuttu kumppani. Vain yhdellä Helppolaisen haastattelemista yrityksistä oli olemassa kirjallinen luottopolitiikka. Muissa yrityksissä johto oli tehnyt linjauksen, minkälaisissa kaupoissa ollaan mukana.- Voisi sanoa, että sinisilmäisyys vaivaa. Tutuille kumppaneille annetaan isoja limiittejä ja pitkiä maksuaikoja. Haastateltavat ilmoittivat, että vientikaupoissa oli tullut vain yksittäisiä luottotappioita ja suurimmat luottotappiot ovat syntyneet kotimaassa. Anttilan konkurssi oli monelle herätys siitä, kuinka tuttu kumppani voi ajautua yllättäen konkurssiin. Kotimaan saatavien vakuuttaminen on silti tosi vähäistä.Tuntematon luottovakuutusMyyntisaamiset ovat yritysten taseissa helposti suurin suojaamaton erä, vaikka niiden suojaaminen on tärkeä osa yritysten riskienhallintaa.Yritykset tuntevat esimerkiksi luottovakuutuksen varsin heikosti. Diplomityön tulokset ovat linjassa niin kesällä julkaistun Vientikaupan rahoitusbarometrin kuin Finnveran, Suomen Yrittäjien ja TEM:n Pk-yritysbarometrin tulosten kanssa.Luottovakuutuksen avulla yritys voi hakea korvausta pääsääntöisesti 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.- Luottovakuutus on Suomessa uudehko vakuuttamisen muoto verrattuna muuhun Eurooppaan. Tuntemus on heikkoa varsinkin pienempien pk-yritysten keskuudessa. Suuremmat yritykset kyllä tietävät, miten luottovakuutus toimii, Helppolainen sanoo.Tulosten perusteella haasteita vientiyrityksille luovat myös asiakkaiden pidentyneet maksuajat. Pitkät maksujen kotiuttamisajat voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia, kuten käyttöpääoman sitoutumista ja kassanhallinta vaikeutuu.- Factoringin, eli laskusaatavien rahoitus, on lisääntynyt. Sen avulla yritykset saavat rahat käyttöönsä nopeammin. Se ei kuitenkaan automaattisesti suojaa luottotappioilta. Myös remburssin käyttö on tutkimukseen vastanneiden keskuudessa, etenkin Aasiassa kauppaa tekevillä, enemmän sääntö kuin poikkeus, Helppolainen sanoo.Jotta viennin rahoitustapojen tunteminen ja sitä kautta viennin edellytykset parantuisivat, viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä laajaan yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi. Maanlaajuinen vientikaupan rahoituskiertue käynnistyy 26.9.2018 Jyväskylästä.Lisätiedot:Sanni Helppolainen, rahoituspäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2565Lisää aiheesta:Finnvera ja Kauppakamari: Vientikaupan rahoituskiertue tuo ensiapua pk-yrityksilleFinnvera ja Kauppakamari: Suomalaisyrityksiltä jää vientikauppoja saamatta – rahoitustapoja ei tunneta

Artikkelit
05.09.2018
Ottaisitko sinä yrittäjyyden riskin? – Yrittäjyyteen on monta tietä

Elinvoimaiset yritykset ovat talouden kivijalka ja antavat työtä suomalaisille. Siispä hyvää yrittäjän päivää 5.9., kaikki yrittäjät! Mutta miksi yrittäjyyttä usein lähestytään vain uhkien näkökulmasta? Entä ottaisitko sinä yrittäjyyden riskin? Tästä keskusteltiin heinäkuussa 2018 Porin SuomiAreenassa. Keskustelussa murtui monta yrittäjyyden myyttiä.Kenestä on yrittäjäksi?Päätyvätkö vain yrittäjäperheiden lapset yrittäjiksi? Tutkimus osoittaa, että yrittäjyys ei välttämättä vaadi aiempaa kokemusta yrittäjyydestä. Toimialan tuntemus ja kokemus alan töistä voi olla tärkeämpi tae yrittäjänä menestymiselle. Esimerkiksi myyntityö voi olla hyvin yrittäjämäistä, tekipä sitä omassa yrityksessä tai toisen palveluksessa. Palvelualojen kasvaessa yrittäjyys voi olla yhä useammalle varteenotettava vaihtoehto. Kun osaat tuotannon, voit ostaa asiantuntemusta muihin asioihin, kuten kirjanpitoon, sanoi pitkän linjan sahayrittäjä, Kinnaskoski Oy:n toimitusjohtaja Jyri Nenonen SuomiAreenassa.Yrittäjäksi voi ryhtyä yrityskaupalla Yrittäjäksi on monta tietä. Paljon puhutaan start-upeista, mutta toimivan yrityksen ostaminen ja siihen liittyvä yrityksen kasvupotentiaali ansaitsee enemmän huomiota. Yrityskaupalla pääsee kiinni toimivaan liiketoimintaan ja asiakaskuntaan. Yrityksen omistajanvaihdoksiin liittyy paljon mahdollisuuksia - Onnistunut sukupolvenvaihdos tai yrityskauppa yleensä nostaa yrityksen kasvuun, painotti Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi SuomiAreenassa. Rahoituksen järjestyminen on yrityskaupoissa aivan ratkaisevaa, sillä usein puhutaan suurista summista suhteessa henkilökohtaiseen varallisuuteen.Pääseekö yrittäjä koskaan eläkkeelle?Yrittäjät tekevät tyypillisesti pitkää päivää korkealla iällä, ja monet yrittäjät haluavatkin tehdä, kertoo yrittäjien eläköitymistä tutkiva akatemiatutkija Monika von Bonsdorff. Monilla on kova huoli mahdollisista työntekijöistä. Yrittäjäkin pääsee eläkkeelle, mutta yrityksen omistajanvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Liikkeelle pääsee ottamalla yhteyttä asiantuntijaan, monet aloittavat tilitoimistosta. Myös Finnveraan voi olla yhteyksissä.  Yrittäjän loma – pelkkä vitsi?Huonosti nukuttuja öitä on ollut, ja usein melko pienetkin asiat saattavat valvottaa kolmen aikaan yöllä. Niin pienet, että aamulla ne on suurin piirtein ratkaistu, totesi Jyri Nenonen ja kertoi, että nuorempana hän ei pystynyt pitämään lomia. Nyt pystyisi, mutta ei halua. Joka tapauksessa yrittäjänkin on tärkeää miettiä omaa jaksamistaan, sillä ihmiset ikääntyvät yksilöllisesti, muistutti Monika von Bonsdorff. Sitoutuminen yrittäjyyteen vaikuttaa lisäksi koko lähipiiriin. On hyvä löytää jokin itselle sopiva tapa irtautua ja rentoutua yrittäjyyden paineista.Yrittäjyyden riski?Tutkimuksen valossa isompiin yrityksiin tarttuvat kenties hieman enemmän riskinottoa sietävät henkilöt, kun taas pienempiin yrityksiin päätyvät kädentaitajat, kertoi Monika von Bonsdorff. Toisaalta, kuten yrittäjä Jethro Rostedt kiteytti: Ei yrittämisessä sen suurempia riskejä ole kuin elämässäkään. Moni kokee kutsumusta yrittäjyyteen ja siihen liittyvään vapauteen, mutta yrittäjyys voi sopia toisenlaisellekin luonteelle. Yrittäjyyteen ohjaavia instansseja on olemassa paljon. Tarvetta voisi silti olla myös neuvontataholle, joka ohjaa yrittäjyydestä pois, jos yritys ei lähde lentoon, totesi yrityskauppoja työkseen välittävä Juha Rantanen Suomen Yrityskaupat Oy:sta.Finnveran ja Jyväskylän yliopiston järjestämä keskustelu Ottaisitko sinä yrittäjyyden riskin – ilman sopeutumiseläkettä? käytiin SuomiAreenassa 18.7.2018. Katso keskustelu linkin kautta! Koko kesto on noin 60 minuuttia. Lue myös:Ikääntyvän yrittäjän vaihtoehdot: yrityksen lopetus tai myynti? - Omistajanvaihdoksella uutta kasvuaToimialatuntemus tukee selvästi yrityskaupan onnistumistaLisätietoa omistajanvaihdoksista.

Uutiset
31.08.2018
Nämä maat kiinnostavat vientiyrityksiä – Millaiset ovat rahoituksen näkymät?

Tämän hetken uutisia leimaa maailmanpolitiikan ja -talouden epävarmuus, joka tuo haasteita vientiyrityksille. Toisaalta yritykset näkevät kansainvälistymisessä ja vientikaupassa kasvun mahdollisuuksia, ja kesäkuussa julkaistussa vientikaupan rahoitusbarometrissä jopa yli puolet vastaajayrityksistä kertoi suunnittelevansa viennin aloittamista uusiin kohdemaihin. –Vienti on koko Suomen taloudelle äärimmäisen tärkeää. Usein kuva viennistä painottuu suuryrityksiin, mutta viennin merkitys näkyy selvästi niiden kanssa yhteistyötä tekevissä pk-yrityksissä. Toimialaklustereissa ja verkostoissa yritykset ruokkivat toinen toistaan kasvuun, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Tärkeimpien vientimaiden top 10 -listalla ovat lähes samat maat, joista yritykset tähyävät uusia vientimarkkinoita. Vain järjestys hieman vaihtuu. Saksa nousee ykköseksi, Yhdysvallat ja Kiina nousevat listalla, Venäjä laskee.   Vientikaupan rahoitusbarometri 6/2018:Tärkeimmät vientimaat, top 10 Mihin maihin olette suunnittelemassa vientikaupan aloittamista? Ruotsi 52 %Saksa 40 %Norja 26 %Venäjä 23 %Viro 22 %USA 20 %Iso-Britannia 17 %Ranska 16 %Kiina 15 %Puola 13 % Saksa 14 %Ruotsi 13 %Norja 13 %USA 12 %Kiina 11 %Ranska 10 %Iso-Britannia 10 %Venäjä 9 %Tanska 8 %Kanada 6 % Kaikki vastaajat, n=654 On suunnittelemassa vientikauppaa uusiin kohdemaihin, n=341 Miltä nämä maat näyttävät viennin rahoituksen näkökulmasta?Läntiset teollisuusmaatFinnveran 22.8.2018 julkistetun puolivuosikatsauksen arvio rahoituksen näkymistä on, että viennin rahoituksen kysyntä läntisiin teollisuusmaihin pysyy vahvana.Lähimaista esimerkiksi Norjassa toimii arviolta 200–300 suomalaisyritystä, mutta potentiaalia on paljon useammalle suomalaisviejälle. Norjan osuus Suomen viennistä on noin 3 prosenttia. Perinteisesti Norjaan houkuttelevat muun muassa rakentaminen, öljy-, kaasu ja energia-alat. Norjan-viennin lisäämiseksi tehdään aktiivisesti työtä, ja Finnveralla ja Business Finlandilla on Norjassa toista vuotta yhteinen edustaja. Nyt tehtävää hoitaa kaupallinen neuvos Jukka Suokas.VenäjäVenäjä on perinteisesti suomalaisille tärkeä kauppakumppani ja yksi Finnveran suurimpia vastuumaita.–Pitkän vientikokemuksen yritykset löytävät edelleen Venäjältä mahdollisuuksia. Toimivat henkilökohtaiset suhteet ja pitkäaikainen kokemus Venäjän kaupassa mahdollistavat kaupankäynnin myös matalasuhdanteessa, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.Edelleen monet yritykset pohtivat vientimahdollisuuksia Venäjälle, mutta uusia menijöitä on aiempaa vähemmän. Markkinatilanteen epävarmuus on ajanut etsimään uusia potentiaalisia vientimarkkinoita muualta, Pietiläinen sanoo. Finnveran viennin rahoituksen kysyntä Venäjälle uusiin hankkeisiin on suhteellisen vaimeaa, sillä liiketoimintaympäristön kasvava epävarmuus pakotteiden ohella on lykännyt investointipäätöksiä.YhdysvallatYhdysvaltain markkinat ovat edelleen monelle yritykselle kohde, johon kiteytynee ajatus onnistuneesta maailmanvalloituksesta. Vientikaupan rahoitusbarometrissä uusia vientikohteita pohtivien listalla maa on neljänneksi suosituin. Yhdysvaltain protektionistinen suhtautuminen talouteen ja politiikan liikkeet hankaloittavat tällä hetkellä kuitenkin ennustettavuutta. Esimerkiksi tuontitulleilla ei välttämättä ole välittömiä vaikutuksia suomalaisiin vientiyrityksiin, mutta kerrannaisvaikutukset voivat näkyä välillisesti.Finnveran näkökulmasta Yhdysvallat on sikäli erityinen, että risteilyalusten tilausten johdosta maa on Finnveran ylivoimaisesti suurin vastuumaa ja Suomelle erittäin tärkeä vientimaa. Yhdysvallat on jatkuvasti kiinnostava, ja sen kehitystä seurataan tiiviisti talouselämän kaikilla tasoilla.KiinaKiina investoi tällä hetkellä vahvasti eri puolille maailmaa. Silti vientimahdollisuuksia näyttää avautuvan myös Kiinan suuntaan. Finnveran viennin rahoituksen vastuukanta Kiinassa on pysynyt pitkään alhaisena, mutta näkyvissä on kysynnän lievää kasvua.–Näyttää siltä, että Kiinassa on herännyt tarve monipuolistaa rahoituslähteitä ja opetella yhteistoimintaa länsimaisten rahoittajien kanssa. Puhe kauppasodasta ja protektionismin lisääntymisen mahdollisuus lisäävät epävarmuutta, ja on vielä ennenaikaista sanoa, miten tämä tulee vaikuttamaan Suomen ja Kiinan väliseen kauppaan. Finnveran arvion mukaan toistaiseksi myönteinen taloussuhdanne tukee yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta, mutta kasvavan poliittisen epävarmuuden takia tulevaa kehitystä on vaikea arvioida, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.Muut maatBrasiliaBrasilia on yksi Finnveran suurimmista vastuumaista, ja etenkin metsä- ja telesektoreilla Brasilia on Suomelle merkittävä vientimaa. Myös energiasektori tarjoaa mahdollisuuksia, samoin kuin vähitellen toipuva kaivossektori. Poliittisen järjestelmän haasteet luovat epävarmuutta, mutta maan talouden odotetaan kasvavan rakenteellisten uudistusten tarpeesta huolimatta. Vientitakuiden kysynnän arvioidaan kääntyvän vähitellen kasvuun muutaman vuoden hiljaisemman vaiheen jälkeen. Suurin potentiaali on edelleen puunjalostussektorilla, mutta pienempien hankkeiden kysyntä tarjoaa mahdollisuuksia laajasti eri toimialoille, sillä Brasilian kysyntä vastaa erinomaisesti suomalaista tarjontaa.  IranYhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta ja uudet pakotteet muuttivat tilanteen Iranissa, jonne suomalaiset vientiyritykset olivat asteittain lisänneet kauppaa. Uusia isoja markkinoita ei kovin usein enää maailmalla aukea, joten kiinnostusta ja kysyntää Iraniin olisi, mutta pakotteiden takia pankit eivät voi rahoittaa vientikauppoja eikä Finnvera voi myöntää kaupoille vientitakuita. Siksi Iranin-vienti on käytännössä seisahtunut.TurkkiTurkin liira romahti elokuussa, kun Yhdysvallat asetti Turkille pakotteita ja tuontitulleja. Jo sitä ennen maa oli pitkään kärsinyt vaihtotaseen vajeesta ja heikentyneestä liiketoimintailmapiiristä.–Turkin tilanne näyttää menevän edelleen huonompaan suuntaan. Turkin OECD-luokitus laskettiin kesäkuun luokituskokouksessa luokkaan 5/7. Se tarkoittaa, että vientitakuulaitoksilla on yhteinen näkemys riskien kasvusta, mikä näkyy muun muassa viennin rahoituksen hinnassa. Finnvera arvioi hankkeiden riskejä tapauskohtaisesti ja esimerkiksi myöntää pankeille riskinjaolla lyhyitä remburssitakuita. Näin pyrimme varmistamaan ja tukemaan uusien vientikauppojen syntymistä. Tilannetta seurataan tiiviisti, ja tällä hetkellä noudatamme case by case -maapolitiikkaa, Koskelainen sanoo.Lisää rahoitusosaamista vientiyrityksilleSuomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Joka viidennelle viejälle puolestaan on syntynyt viime vuosina luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta, selvisi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kesäkuussa julkistamasta vientikaupan rahoitusbarometristä.Jotta tieto riskeiltä suojautumisesta ja rahoitusmahdollisuuksista lisääntyisi, Finnvera, kauppakamarit, pankit ja yksityiset luottovakuuttajat käynnistävät vientikaupan rahoitus -kiertueen, jossa etenkin pk-vientiyritykset saavat neuvontaa viennin haasteisiin. Kymmenen paikkakunnan kiertue alkaa 26.9. Jyväskylästä.Lue myös:Finnvera ja Kauppakamari: Vientikaupan rahoituskiertue tuo ensiapua pk-yrityksilleFinnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2018 - Rahoituksen suuri kysyntä on nostanut viennin rahoituksen vastuukantoja

Uutiset
30.08.2018
Finnvera ja Kauppakamari: Vientikaupan rahoituskiertue tuo ensiapua pk-yrityksille

Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää vientikauppoja toteutumatta, koska ne eivät tunne riittävästi vientikaupan rahoitusvaihtoehtoja, osoitti kesäkuussa julkaistu Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämä vientikaupan rahoitusbarometri. Pk-yritysten vientiosaamista vahvistaakseen Finnvera ja Kauppakamarit yhteistyössä pankkien ja luottovakuuttajien kanssa käynnistävät nyt valtakunnallisen vientikaupan rahoituskiertueen. Yli 15 aluetilaisuudessa jaetaan valituille, kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille tietoa asiasta. Kiertue käynnistyy 26.9.2018 Jyväskylästä, ja kattaa syksystä 2018 kevääseen 2019 kaikki keskeiset kasvukeskukset Suomessa.     Vientikaupan rahoitusbarometrin mukaan keskisuurissa ja pienemmissä yrityksissä tunnetaan vientikaupan luottoriskien hallinta ja ostajarahoituksen tavat yllättävän heikosti. Lisäksi barometrin mukaan 15 prosentilla kaikista vastanneista on jäänyt tärkeitä vientikauppoja toteuttamatta rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Tärkeimpänä syynä tähän on, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään.– Tutkimuksemme mukaan pk-yritykset häviävät vientikauppoja ostajarahoitukseen tai luottoriskien hallintaan liittyvien seikkojen vuoksi, joten vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen on välttämätöntä, korostaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Heikkilän mukaan huolestuttavaa on, että ostajarahoituksen puutteesta ovat kärsineet etenkin voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset, joilla on suurin potentiaali kansainvälistymiseen.Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu luottoriskeiltä lainkaanVientikaupan rahoitusbarometrin mukaan puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan ja hallitaan varsin heikosti pk-yrityksissä.– Useat pk-yritykset eivät tunne tapoja suojautua luottoriskeiltä eivätkä osaa käyttää eri rahoitustapoja. Vientikauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa, harmittelee Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.Rahoittajat, luottovakuuttajat ja kauppakamarit yhdessä lisäämässä rahoitusosaamistaFinnveran ja Keskuskauppakamarin aloitteesta käynnistetään nyt pk-ja midcap-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja Kauppakamarien lisäksi pankeista Danske Bank, Handelsbanken, Nordea ja OP sekä luottovakuuttajat Atradius, Coface, Euler Hermes ja Tryg Garanti.Syyskuussa käynnistyvä kiertue jatkuu aina keväälle 2019 ja kattaa ainakin seuraavat paikkakunnat: Jyväskylä (26.9.), Helsinki (28.9.), Tampere (3.10.), Seinäjoki (5.10.), Kuopio (10.10.), Rovaniemi (7.11.), Oulu (9.11.), Turku (13.11.), Lappeenranta (21.11.) ja Joensuu (27.11.). Myöhemmin alueelliset tilaisuudet on tarkoitus pitää Lahdessa, Vaasassa, Hyvinkäällä, Mikkelissä, Kotkassa, Porissa ja Raumalla.Alueellinen kauppakamari antaa tarvittaessa lisätietoja alueellisista tapahtumista, joissa on aina mukana Finnveran, pankin ja luottovakuuttajan asiantuntijat sekä yritysesimerkkejä. Maksuttomat tilaisuuden on tarkoitettu ensisijaisesti vientikaupan rahoitusosaamista ja luottoriskien suojaamista kaipaaville pk-yrityksille. – Meillä kaikilla – pankit ja luottovakuuttajat mukaan lukien - on vahva yhteinen tahtotila edistää suomalaista vientiä ja talouskasvua. Siksi yhdessä järjestämme talkoohengessä näitä vientirahoituksen työpajoja eri puolilla maata. Menemme yritysten luo ja madallamme kynnystä, jotta voisimme saavuttaa valtakunnallisestikin julkilausutun tavoitteen lisätä pk-vientiyritysten määrää, Heikkilä ja Vuori korostavat.Vientikaupan rahoitusbarometrin toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia ja vientiliikevaihto keskimäärin 12,7 miljoonaa euroa.Lisätiedot barometrista ja alueellisesta kiertueesta: Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2400, pauli.heikkila@finnvera.fiErno Ihto, rahoituspäällikkö, puh. 029 460 2529, erno.ihto@finnvera.fiTimo Vuori, johtaja, Keskuskauppakamari, puh. 050 553 5319, timo.vuori@chamber.fiLue myös: Finnvera ja Kauppakamari: Suomalaisyrityksiltä jää vientikauppoja saamatta – rahoitustapoja ei tunneta

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot