Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Artikkelit
26.06.2017
Miljoona ei vaadi miljoonaa omasta pussista yrityskaupassa

Uinuvat ostajaehdokkaat ja yrittäjät eivät tunne kaikkia yrityskaupan rahoitusmahdollisuuksia.Yritysostoista kiinnostuneiden on turha pelästyä kauppahintoja suhteessa omiin säästöihin. Parhaassa tapauksessa miljoonan euron yrityskaupan voi järjestellä lähes kokonaan ulkoisella rahoituksella, jos säästöstä löytyy 25 000 euroa.Laskukaava menee siten, että yksi neljäsosa yrityskaupasta eli 250 000 euroa miljoonasta on niin sanottu omarahoitusosuus. Omarahoitusosuus on minimissään 20 prosenttia, usein 30 prosenttia tai ylikin.Esimerkkilaskelmassa on mukana kaksi ostajaa tasaosuuksin, jotka kumpikin sijoittavat 125 000 euroa. Sijoituksen määrästä he järjestävät vähintään 20 prosenttia eli 25 000 euroa omista säästöistään, ja neuvottelevat Finnveralta 100 000 euron henkilökohtaisen yrittäjälainan. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen vakuudeton luotto.Omien sijoitustensa lisäksi ostajat varmistavat myyjältä 100 000 euron rahoituksen.- Ulkopuolisen rahoituksen osaksi kauppahinnasta tulisi esimerkkitapauksessa 650 000 euroa. Se summa voidaan neuvotella pankista käyttäen vakuuksina Finnveran 50 prosentin takausta ja yritystoimintaan mahdollisesti sisältyvää vakuusmassaa, sanoo Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi.Esimerkkilaskelmalla Koivuniemi haluaa herätellä etenkin niin sanottuja uinuvia, potentiaalisia ostajaehdokkaita.- He tuntevat rahoitusmahdollisuudet heikosti, eivätkä uskalla toteuttaa omaa haavettaan ryhtyä yrittäjäksi. Kauppahinta pelottaa liikaa.Koivuniemen mukaan suuri osa yrittäjistäkään ei tunne yrityskaupan rahoitusmekanismeja.- Yrityskaupan rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja. Ne pitäisi selvittää ajoissa useiden rahoittajien kanssa. Neljä viidestä tarvitsee kuitenkin ulkopuolista rahoitusta yrityskaupassa.Jokainen yritys on yksilöKoivuniemi muistuttaa, että jokaisen yrityskaupan rahoitusratkaisu räätälöidään tapaus kerrallaan. Rahoittaja kiinnittää huomiota etenkin yrityksen tuleviin kassavirtoihin ja niihin liittyviin riskeihin.Käytännössä ostettavan yrityksen pitää olla liiketoiminnallisesti ja liiketaloudellisesti hyvässä kunnossa. Lisäksi ostajan henkilökohtainen osaaminen ja talous vaikuttavat rahoituksen ehtoihin.- Kauppahinnan tulee olla kannattavuuteen ja kassavirtaan suhteutettuna kohtuullinen. Myös myyjän rooli muutostilanteen onnistumisen turvaamisessa on tärkeä. Eikä pidä unohtaa kaupan valmistelun laatua, sopimuksia ja muuta dokumentaatiota, Koivuniemi listaa.Hän näkee myyjän kahdessa roolissa: yrityksen jatkuvuuden varmistajana ja rahoittajana.- Se voi tarkoittaa, että myyjä jää osakkaaksi yhtiöön tietyksi aikaa. Myyjä voi myös tarjota maksuaikaa, lainaa tai rahoittajille vakuuksia.Kauppa vauhdittaa kasvuaLainan takaisinmaksuaika vaikuttaa aina saatavaan rahoitukseen. Yrityskauppaan liittyvät luotot pitäisi pystyä maksamaan noin viiden vuoden maksuohjelmalla.Koivuniemen mukaan pidemmät maksuajat ovat harvinaisempia.- Omarahoitusosuus on tärkeä rahoituselementti. Se on käytännössä edellytys ulkopuolisen rahoittajien mukaantuloon.Pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamisella on iso merkitys yritysten uudistumiselle.Ensinnäkin omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen.Toiseksi, onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät yritysten kasvuluvuissa. Joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kaupan jälkeen kasvuyritykseksi.- Viime vuonna yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, Koivuniemi sanoo.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Yhteensä Suomessa tehdään 2 000-3 000 yrityskauppaa vuosittain. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon?Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet.Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin?Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset.Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen.Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa.Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa.Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Uutiset
19.06.2017
PK-vientiyritykset uskovat viennin arvon kasvuun tänä vuonna

Finnveran uudesta laskusaatavatakuusta lisää vauhtia pienten vientikauppojen rahoitukseenPuolet suomalaisista pk-vientiyrityksistä uskoo vientikauppansa arvon kasvavan tänä vuonna. Yhtä moni yritys lisää myös panostuksia kansainvälistymiseen. Tämä käy ilmi kevään Pk-yritysbarometristä, johon vastanneista noin 4 800 yrityksestä yli  tuhat toimii kansainvälisillä markkinoilla. Vientiyrityksillä on kuitenkin edelleen haasteita pienten vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä ja viennin riskeiltä suojautumisessa. Rahoituksen vauhdittamiseksi Finnvera on tuonut markkinoille uuden laskusaatavatakuun vuosi sitten lanseerattujen vekselitakuun ja vientisaatavaluoton lisäksi.Laskusaatavatakuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan, kun vientituotteina ovat esimerkiksi kulutustavarat, raaka-aineet, palvelut tai puolivalmisteet. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä. Takuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia.– Pienten vientikauppojen rahoittamiseen käytettävien instrumenttien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä sekä viejälle että pankille. Pyrimme jatkuvasti kehittämään tuotteitamme niin, että pankkien olisi helppo tarjota takuidemme avulla pieneenkin vientikauppaan rahoitusta. Alle 2 miljoonan euron kauppoihin suunnatuissa tuotteissa Finnvera pyrkii ehtoja keventämällä vauhdittamaan rahoitusta ja edistämään kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia, sanoo kehityspäällikkö Minna Lindqvist Finnverasta.Uudet tuotteet pienentävät viejän ja pankin riskiäSekä laskusaatavatakuu että vekselitakuu mahdollistavat sen, että viejä voi myöntää ostajalleen maksuaikaa ja saada itse rahat kaupasta heti kassaan. Kumpikin takuu suojaa pankkia ensisijaisesti ostajaan ja ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Vekselitakuu voidaan myöntää jopa viiden vuoden maksuajalle ja se soveltuukin hyvin esimerkiksi yksittäiseen pääomatavarakauppaan, kuten kone- tai laitevientiin, kun taas laskusaatavatakuu soveltuu lyhyeen maksuaikaan. Tuotteet täydentävät toisiaan. Finnvera ei esimerkiksi myönnä vekselitakuuta Venäjälle suuntautuviin kauppoihin, koska vekseli ei ole Venäjällä yleisesti käytetty maksuväline. Laskusaatavakuuta sen sijaan voidaan käyttää Venäjän-kauppoihin.Vuosi sitten lanseeratun vekselitakuun käyttö on hienoisessa kasvussa. Takuun hakijoiden joukossa on suuria, pieniä ja midcap-yrityksiä, joiden kaupat ovat suuntautuneet pääosin Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Keskimääräinen kaupan koko hakemusten perusteella on ollut 1,3 miljoonaa euroa ja pienin tähän mennessä vekselitakuulla taattu kauppa arvoltaan 200 000 euroa. Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltäUudet tuotteet lisäävät myös vientiyritysten keinoja suojautua vientikauppaan liittyviltä riskeiltä. Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä, ja jopa kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Näin siitä huolimatta, että yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden etenkin, jos kyseessä on vientiä aloittava yritys. Vientikaupan riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös nyt, kun vienti vetää ja talouden suhdanne on erittäin lupaava.–Mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä kaupasta yritykselle on kyse, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen. Kannustamme vientikauppaa tekeviä yrityksiä ottamaan meihin yhteyttä kauppaneuvottelujen varhaisessa vaiheessa, jos jokin kaupassa mietityttää. Neuvomme mielellämme soveltuvan rahoitusratkaisun valinnassa. Tavoitteenamme on auttaa kaikenkokoisia suomalaisyrityksiä voittamaan kaupat kotiin sekä suojautumaan vientiin liittyviltä riskeiltä, Lindqvist sanoo.Lisätiedot:Minna Lindqvist, kehityspäällikkö, Finnvera +358 50 5267 639 , etunimi.sukunimi@finnvera.fiPk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä.Lue myös:Lisätietoa laskusaatavatakuusta. Lisätietoa vekselitakuusta.Finnveralta jälleen uusi rahoitusmalli pienille vientikaupoille. Vekselitakuusta vauhtia pienille vientikaupoille.

Uutiset
14.06.2017
Venäjän halu kehittää omaa tuotantoaan voi avata markkinoita suomalaisille vientiyrityksille

Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.Suomalaisyritysten kasvava kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan näkyy lisääntyneinä kyselyinä Finnveran Pietarin-edustustossa. Venäjän talous on kääntynyt hienoiseen nousuun, mikä avaa haasteista huolimatta mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Finnveran arvion mukaan rahoituksen kysyntä Venäjän-kauppaan tulee vilkastumaan tänä vuonna.Ohje kuulostaa kliseeltä mutta on täyttä totta: Kotiläksyt pitää tehdä hyvin, kun yritys tähtää Venäjän markkinoille.–Venäjällä ei voi ajatella, että hyvä tuote myy itse itsensä. Suhteet ja kauppakumppanin luottamus ovat tärkeitä, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnverasta.Hän siirtyi huhtikuussa 2017 Finnveran suuryritykset-yksikköön maa- ja ympäristöriskien hallinnan vetäjäksi Suomen Moskovan-lähetystön talous- ja rahoitusasiantuntijan paikalta, jossa hän seurasi aitiopaikalta Venäjän talouden kehitystä kolmen ja puolen vuoden ajan. Venäjä lähialueineen oli tuttu jo aiemmalta uralta Nordeassa ja sen edeltäjissä, ja Finnvera puolestaan tuttu yritysrahoituksen kautta.Verrattuna vuosiin 2014–15 talouden näkymät ovat Venäjällä parantuneet. Lännen asettamilla pakotteilla tai Venäjän omilla vastapakotteilla on toki ollut vaikutusta, muttei ehkä niin paljon kuin ennakoitiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.–Kun talous supistuu, sen täytyy jossain vaiheessa myös kasvaa.  Aiemmin talouskasvun moottorina ollut yksityinen kulutus on voimakkaan laskun jälkeen kääntynyt hienoiseen kasvuun.  Venäjän ulkomaankauppa kasvaa parin–kolmen vuoden laskun jälkeen. Vuoden 2017 alussa tapahtui käänne mielialoissa, ja Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun.Investoinneissa tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomi vieMyös suomalaisyritysten näkymät Venäjästä ovat aiempaa positiivisemmat. Vaikka Venäjä on kääntynyt protektionistiseen suuntaan ja suosii kotimaista tuotantoa tuonnin korvaus -ohjelmallaan, se voi avata mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Muun muassa EU:n Venäjän-kaupalle asettamat sanktiot ovat edelleen voimassa, mutta ne huomioiden kaupankäynti on mahdollista.–Venäjän oman tuotannon kehittäminen tarvitsee investointeja, joihin tarvitaan ulkomaista teknologiaa. Silloin tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomesta viedään eniten, Koskelainen sanoo.Venäjä on erittäin varteenotettava kauppakumppani siitä huolimatta, että viejän täytyy tuntea paikalliset olot ja viranomaiset, tottua byrokratiaan ja pohtia suhtautuminen korruptioon.–Venäjä kannustaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan maahan.  Vientikauppa puolestaan on helpompaa, kun ei tarvitse etabloitua. Haasteina ovat kuitenkin partnereiden löytäminen, luottamus ja se, miten varmistaa saamiset myydystä tavarasta.–Vakiintuneissa kumppanuuksissa kauppaa tehdään yleisesti laskua vastaan. Laskusaataviensa turvaamiseen suomalaiset viejät voivat käyttää Finnveran vientisaatavatakuuta, joka soveltuu kulutustavaroiden ja raaka-aineiden lyhyellä maksuajalla käytävään kauppaan. Tälläkin hetkellä Finnvera luottovakuuttaa yli sataan venäläiseen ostajayritykseen liittyviä luottoriskejä. Kun Venäjällä on kriisi, käytetään paljon ennakkomaksua. Silloin puolestaan ostajan täytyy luottaa myyjään. Remburssia käytetään paljon saatavien varmistamiseen, mutta Venäjällä se on myös rahoitusinstrumentti.Lähivuosina ei näköpiirissä muutosta talouspolitiikkaanVenäjän taloutta vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten valtion vahva rooli, heikko työn tuottavuus ja demografian haasteet.  Ennen maaliskuun 2018 presidentinvaaleja suuria muutoksia talouspolitiikkaan tuskin kuitenkaan tulee. Budjettivajetta on viime vuosina katettu öljytuloista kerätyillä rahastoilla.–Budjettivaje on yksi suurimmista talouden ongelmista, ja se vaikuttaa valtion hallitsemassa taloudessa siihen, mihin jakovaraa on.  Nyt kun talouden näkymät ovat paremmat, mittavia uudistuksia ei välttämättä ole pakko tehdä.Suomen näkökulmasta Venäjä on kuitenkin moneen muuhun vientikaupan kohteeseen nähden lähellä ja maantieteellisesti valtavan suuri. Vaikka ongelmiakin on, Venäjä on parantanut asemaansa sääntelyä kartoittavassa Maailmanpankin Doing business -vertailussa.--”Kyselyjä tulee siitä, miten Venäjällä menee”Suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden tauon jälkeen kiinnostuneet jälleen Venäjän-kaupasta.–Asiakaskyselyitä tulee runsaasti yleisesti markkinoista ja siitä, miten Venäjällä menee. Tämä on positiivinen asia. Positiivista on myös se, että venäläisiä turisteja tulee kuluvana vuonna taas enemmän Suomeen vilkastuttamaan elinkeinoelämää tällä puolella rajaa. Ruplan ostovoima suhteessa euroon on parantunut, mikä lisää venäläisten turistien halua tulla Suomeen, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen. Hän on hoitanut suomalaisyritysten suhteita Pietarin alueella kymmenisen vuotta, joista yhteensä seitsemän vuoden ajan työpistekin on sijainnut Pietarissa. –Toimin Finnveran silminä ja korvina Pietarissa, hän luonnehtii.Finnvera rahoitti Venäjän-vientiä kasvavassa määrin vuosina 2014–15, jolloin Finnveran vastuukanta Venäjällä 1,5-kertaistui. Vastuukanta on nyttemmin hieman pienentynyt, koska venäläiset maksavat luottoja pois.Yrityksille välineitä verkostoitumiseen ja toimiviin asiantuntijapalveluihinPietiläisen mukaan tällä hetkellä Venäjälle investoivat pääasiassa sellaiset suomalaiset pk-yritykset, jotka tuntevat jo Venäjän markkinat viejinä tai ovat jo etabloituneet Venäjälle. Tuotantolinja Venäjällä auttaa yritystä nyt, kun Venäjä rajoittaa tuontia tullialueensa ulkopuolelta.Venäjällä toimii tälläkin hetkellä lukuisia suomalaisia rakennustuoteteollisuuden, puunjalostusteollisuuden ja palvelualan yrityksiä.Finnvera toimii Venäjällä yhteistyössä Team Finland -toimijoiden kanssa. Ne auttavat yrityksiä verkostoitumaan, luomaan kontakteja ja opastavat muun muassa käyttämään paikallisia asiantuntijapalveluita.  Ensi vaiheen jälkeen yritykset hoitavat pääosin itse yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin venäläisiin yhteistyötahoihin.Luoteis-Venäjällä suomalaiset tunnetaan hyvin maineeltaan luotettavina kauppakumppaneina. Useimmat Venäjällä toimivat suomalaisyritykset toimivatkin Pietarin alueella. Moskovassa tai kauempana Suomi-tuntemus ei ole yhtä vankkaa. Kesäkuussa Kazakstanin Astanassa alkavassa maailmannäyttelyssä aukeaa tilaisuus tunnettuuden lisäämiseen myös Venäjän ulkopuolella.Linkit:MaaluokituksetVientikaupan luottoriskit

Artikkelit
12.06.2017
Etelä-Amerikan jättiläinen on valmis uuteen kasvuun

Suomalaisyritysten kaupat Brasiliaan ovat perinteisesti erittäin suuria. Myös pk-yritysten vientimahdollisuudet ovat hyvät.Brasilian kansallistanssin samban sävelet ovat pikkuhiljaa kääntymässä mollista duuriin. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurimman valtion talous koki historiansa pahimman laman. Vuonna 2015 talous pieneni lähes neljä prosenttia, eikä viime vuosi ollut paljoa parempi.– Brasilia on ollut perinteisesti vahva raaka-aineviejä, mutta maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta alkanut lama ja poliittinen kriisi ovat horjuttaneet toimintaympäristöä viime vuosina. Tälle vuodelle odotetaan vihdoin pientä kasvua ja ensi vuonna kasvua on luvassa enemmän, sanoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Relanderin näkemystä tukevat myös tilastot. Brasilian bruttokansantuote oli jo alkuvuonna plussalla. Relanderin mukaan protektionismi ja byrokratia jylläävät edelleen, ja maassa käsitellään korruptioon liittyviä kysymyksiä, mutta asenteet vapaakauppaan ovat hiljalleen muuttumassa myönteisemmiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa suunta on toinen.– Brasilian omat sisämarkkinat ovat valtavat, ja kotimaan kysyntä on ollut perinteisesti maan talouskasvun veturi. Kysyntä on hieman tökkinyt työttömyyden kasvaessa, mutta silläkin saralla suunta on kääntynyt parempaan.Brasilia on ollut pitkään Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Yksittäiset kaupat ovat euromääräisesti erittäin suuria. Suomesta Brasiliaan on matkannut erityisesti raskaan teollisuuden koneita ja laitteita, erilaisia kemikaaleja sekä lannoitteita. Maa tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös pk-yritysten viennille.Relander huomauttaa, että Finnveran vientitakuuvastuiden määrällä mitattuna Brasilia on edelleen kolmen suurimman poliittisen riskin maan joukossa.– Takuukysyntä on jatkuvaa ja varsin laajaa, vaikka sellu- ja telepuolella on ollut aiempaa hiljaisempaa. Investointien maan infrastruktuuriin odotetaan lähivuosina jälleen virkistyvän. Se tuo mahdollisuuksia suomalaisviejille, Relander sanoo.Kasvu pitää maassaKehittyvä talous houkutteli Valmetin Brasiliaan yli 50 vuotta sitten.Valmetin nykyinen painopiste Brasiliassa on sellutuotannon teknologioissa sekä siihen liittyvissä automaatio- ja palveluratkaisuissa.Viimeisen viiden vuoden aikana Valmet on toimittanut Brasiliaan kaksi suurta sellutehdasta. Toimitusten arvo on ollut satoja miljoonia euroja. Sen lisäksi Valmet on perustanut palveluliiketoimintaa alueelle. Tällä hetkellä yrityksellä on Brasiliassa noin 500 työntekijää viidessä eri toimipisteessä. Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Bertel Karlstedt kertoo, että Brasilian talous ja poliittinen järjestelmä ovat Eurooppaan verrattuna paljon epävakaampia.– Epävakaus luonnollisesti vaikuttaa meihin ja asiakkaisiimme. Brasiliassa on ollut voimakkaita kasvun vuosia esimerkiksi vuodesta 2002 vuoteen 2011. Toisaalta maassa on ollut myös viime vuosien kaltaisia lama-aikoja. Toimintaympäristö on silti meille houkutteleva, sillä toimimme globaaleilla markkinoilla ja haemme kasvua kehittyvistä alueista.Karlstedt sanoo, että asiakkaiden tuottamasta sellusta merkittävä osa menee vientiin.– Globaalit markkinat ohjaavat voimakkaasti asiakkaidemme investointeja ja liiketoiminnan kannattavuutta. Reilun kymmenen vuoden aikana Brasiliaan on rakennettu maailman suurimpia sellutehtaita.Karlstedtin mukaan Brasilian vuotuinen inflaatio on ollut viime vuosina noin kuuden prosentin luokkaa. Vuonna 2015 inflaatio tosin nousi yli kymmenen prosentin.– Voimakas inflaatio vaikuttaa niin palkkoihin kuin erilaisiin toimitussopimuksiinkin.Brasilia ei ole ollut Valmetille helpoin mahdollinen toimintaympäristö. Kilpailu selluteknologian toimittajien kesken on erittäin kovaa.– Valmet on yksi johtavista toimijoista Brasiliassa, mutta myös uusia kilpailijoita tulee markkinoille. Olemme kehittäneet sekä omaa paikallista tuotantoa että tuotantoa kumppaniverkoston kanssa. Meidän on toimittava näin, jotta pystymme varmistamaan kilpailukyvyn ja toisaalta selviämme tuontitulleista ja veroista.Karlstedt huomauttaa, että Brasilian hallinto on pyrkinyt ohjaamaan tuotantoa maan sisälle tuontitullien ja verojen avulla.– Tullien purkamiseen on paineita. Maan sisäinen tilanne saattaa ajaa asioita myös toiseen suuntaan.Paikalle suuntaavan yrityksen on Karlstedtin mielestä syytä varautua myös siihen, että Brasiliassa yritykset kantavat sosiaalista vastuuta panostamalla hyväntekeväisyyteen erityisesti niillä alueilla, joilla yritys toimii.– Valmet antaa merkittävää tukea paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Instituto Ayrton Sennalle ja Instituto Ecofuturolle. Tuettavien ohjelmien tavoitteena on tukea peruskoulutusta ja ympäristönsuojelua. Lisäksi olemme lahjoittaneet vanhoja tietokoneita koululle ja keränneet varoja päiväkodille.FAKTA: Brasilia Finnveran määrittelemä, maan maksukykyä kuvaava maaluokka on 5/7 (välttävä maksukyky). Bruttokansantuote: Noin 1 603 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 7 838 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: -3,6 % (2016). Tälle vuodelle odotetaan 0,6 prosentin kasvua. Inflaatio: 10,7 (2015). Vienti: 170 miljardia euroa (2015). Tuonti: 152 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Brasiliaan oli vuonna 2016 noin 381 miljoonaa euroa. Päätoimialat: maatalous, kaivosteollisuus ja selluteollisuus. Valuutta: Brasilian real: 1 eurolla saa 3,3 realia. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliKuva: Mika Relander, Finnvera

Artikkelit
09.06.2017
Rahoitus ja vientitakuu ratkaisivat murskaintilauksen Omaniin

Kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla vientikauppaan liittyvä rahoitus voi tuoda ratkaisevan edun suomalaiselle toimijalle. Finnveran tarjoama takuu ja Nordean tarjoama rahoitus varmistivat Metsolle tilauksen Omaniin, mihin Metso toimittaa murskaus- ja seulontalaitoksen paikalliselle sementtiyritykselle Al Tasnimille. Projekti on käynnissä ja ensimmäiset laitetoimitukset tehtiin helmikuussa 2017.Kyseessä on vuosien tauon jälkeen Metson ensimmäinen sopimus kokonaisen murskaus- ja seulontalaitoksen toimittamisesta Omaniin. Se on myös ensimmäinen Omaniin saatu kauppa, joka ratkaistiin ostajarahoitusjärjestelyn avulla.Metso teki Al Tasnimille tarjouksen, jossa vientirahoitus kattoi 85 prosenttia vientikaupan hinnasta. Rahoituksen tarjosi Nordea ja Finnvera kattoi kaupan luottoriskit vekselitakuulla.Vekselitakuu kattaa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät luottoriskit. Tyypillisin riski on ostajan maksukyvyttömyys eli konkurssi.Vekselitakuu soveltuu hyvin esimerkiksi yksittäisiin pääomatavarakauppoihin, kuten kone- ja laitehankintoihin. Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehdoilla ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Viejä saa rahat heti ja ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan. Finnvera antaa pankille vekselintakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta.–Vekselitakuu on takuumuotona mahdollinen silloin, kun ostaja ja ostajamaa ovat luottokelpoisia ja kun ostajan maassa on toimiva vekselilainsäädäntö. Vekselitakuun  haaste on, että valmistelut on aloitettava jo varsin varhaisessa vaiheessa kauppaa. Samalla kun viejä ja ostaja neuvottelevat tuotteesta, rahoittajan puolella tehdään selvityksiä rahoituksen ehdoista ja kauppaan liittyvistä riskeistä, kertoo tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta.Finnvera on kehittänyt vekselitakuuta ja haluaa edistää sen  käyttöä maksuajaltaan enintään viiden vuoden mittaisissa ja alle muutamien miljoonien eurojen euron arvoisissa hankkeissa. Omanin kaupassa ostajan takaisinmaksuaika vekselille on kolme vuotta.–Kilpailunäkökulmasta rahoitusta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa rahoituspakettia tarjoamaan. Kansainvälisessä kilpailussa vientitakuilla pyritään aina edistämään suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vientiä, Pietikäinen sanoo. Onnistunut Omanin kauppa on hyvä esimerkki yhteistyöstä viejän, vientitakuulaitoksen ja liikepankin välillä.–Kilpailun voittaminen ei perustu vain tarjoamiimme ratkaisuihin vaan myös myynnin ja rahoituksen saumattomaan yhteistyöhön. Olemme sitoutuneet alentamaan ostajan kynnystä kaupantekoon siten, että ”tulemme puolitiehen vastaan” rahoitusmielessä. Vetoan myyntitiimeihimme eri puolilla maailmaa, että ne todella kuuntelevat asiakkaita ymmärtääkseen, mikä helpottaisi asiakkaiden tuskaa ostoprosessissa, sanoo Olli Kellokumpu, johtaja, myynti ja palvelut, Metso Minerals, Lähi-itä ja Itä Afrikka.Lisätietoa Finnveran vientitakuista.Lue lisää vekselitakuusta.

Uutiset
01.06.2017
Sawosta maailmalle: Savon vientiyritykset lisäävät panostuksia kansainvälistymiseen ja innovaatioihin

Savon pk-vientiyritykset hakevat kuluvana vuonna voimakasta kasvua. Lähes puolet maakunnan kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä aikoo kasvattaa panostuksiaan kansainvälistymiseen. Lisäksi selvästi yli puolet yrityksistä kertoo innovaatiosatsaustensa kasvavan. Pohjois-Savossa toimivista pk-yrityksistä hieman alle puolet ilmoittaa toimivansa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. Tämä käy ilmi keväällä julkaistusta Pk-yritysbarometrista.Kaksi kolmesta kansainvälisesti toimivasta pohjoissavolaisesta yrityksestä harjoittaa suoraa vientiä, ja pienellä osalla on ulkomainen yhteisyritys tai tytäryhtiö. Silti vain noin joka neljäs yrityksistä arvioi, että kokonaisliikevaihdosta yli puolet tulee suorasta viennistä.–Savon pk-vientiyritysten näkymät ovat hyvin positiiviset, halua kasvuun löytyy. Pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet vastaajista arvioi, että yrityksen viennin arvon kasvaa kuluvan vuoden aikana. Erinomainen merkki on myös se, että yli puolet ulkomaanmarkkinoilla toimivista savolaisyrityksistä aikoo panostaa lisää kansainvälistymiseen. Joka neljäs vientiyrityksistä kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja lisäksi yli puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteensä kolmannes yrityksistä pohtii myös yrityskauppoja seuraavien viiden vuoden sisällä, sanoo rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnverasta.Team Finland- toimijat Finnvera, Finpro, Tekes ja Ulkoministeriö kumppaneineen ovat mukana 1.6.2017 Kuopiossa järjestettävässä Sawosta maailmalle -tapahtumassa, joka keskittyy yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Pohjois-Savossa on runsaasti suhteellisen pieniä, innovatiivisia ja menestyviä pk-kasvuyrityksiä, joilla on markkinapotentiaalia sekä lähimarkkinoilla että kauempanakin.–Eritysesti pk-yritysten kansainvälistymisen tukena ovat Finpron asiantuntijat yli 30 toimistossa eri puolilla maailmaa sekä Suomessa lähellä yrityksiä. Olemme aina valmiita sparraamaan, neuvomaan ja opastamaan yrityksiä eteenpäin kansainvälistymisen eri vaiheissa sekä valituilla markkinoilla. Olemme luoneet myös laajan kontakti- ja asiantuntijaverkoston maailmalla tukemaan ja auttamaan suomalaisia yrityksiä kohdemaissa, kertoo Seppo Tossavainen, Export Finland, Finpro.Hän kehottaa yrityksiä olemaan aktiivisia ja rohkeasti yhteydessä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Yrityksen apuna kansainvälistymisessä maailmalla Finpron lisäksi on myös ulkoministeriön noin 90 edustuston globaali ulkomaanverkko.–Verkostomme auttaa varsinkin mahdollisten viennin esteiden ja ongelmien taklaamisessa, antaa yrityksille analyyttistä tietoa kohdemaasta ja auttaa monin eri tavoin yrityksen verkottumisessa ja kontakteissa kohdemarkkinalla, sanoo Team Finland -vientisuurlähettiläs Juha Markkanen ulkoministeriöstä.Finpro ja muut Team Finland -toimijat seuraavat jatkuvasti globaaleja markkinamahdollisuuksia, suoria kaupanmahdollisuuksia sekä pidemmälle luotsaavia signaaleja markkinoilta, joilla voi olla vaikutusta suomalaisyritysten menestymiseen markkinoilla. Kaikki nämä löytyvät www.marketopportunities.fi-verkkopalvelusta.Innovaatioihin ja tuotekehitykseen halutaan panostaa enemmän kuin koko maassa keskimäärinPohjois-Savossa 60 prosenttia kansainvälisesti toimivista pk-yrityksistä arvioi kasvattavansa innovaatio-, tuotanto- ja tuotekehityspanostuksiaan. Into panostaa innovaatioihin ja toiminnan kehittämiseen on maakunnan vientiyrityksissä korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, sillä koko maassa puolet vientiyrityksistä kertoo lisäävänsä innovaatiopanostuksia.Tekes rahoitti pohjoissavolaisia yrityksiä viime vuonna lähes 13,5 miljoonalla eurolla. Hieman yli puolet rahoituksesta suunnattiin teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Palvelualoja rahoitettiin noin 6,3 miljoonalla eurolla.–Valtaosa eli 89 prosenttia pohjoissavolaisten yritysten Tekes-rahoituksesta kohdistui pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Valtakunnallisestikin pk-yritykset ovat Tekesin keskeisin asiakasryhmä, viime vuonna 77 prosenttia rahoituksestamme käytettiin kasvuhakuisten pk-yritysten innovaatioprojekteihin. Viime syksynä lanseeratusta innovaatiosetelistä tuli nopeasti suosittu myös Pohjois-Savossa, iloitsee palvelujohtaja Kari Komulainen Tekesistä.Sawosta maailmalle powered by Team Finland -tapahtuma järjestetään 1.6.2017 Kuopiossa Ravintola Albatrossissa. Lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.sawostamaailmalle.fi. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Savonia ammattikorkeakoulu ja Kuopion alueen kauppakamari.Lisätiedot:Heidi Nousiainen rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 5756 335 etunimi.sukunimi@finnvera.fi Hetta Huittinen viestintäpäällikkö, Finpro, 040 033 9597 etunimi.sukunimi@finpro.fi Kari Komulainen palvelujohtaja, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi Juha Markkanen vientisuurlähettiläs, Ulkoministeriö, 050 3271 314 Juha.markkanen@formin.fi Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä. Barometriin osallistuneista pohjoissavolaisista yrityksistä 20 ilmoitti harjoittavansa kansainvälistä liiketoimintaa.

Artikkelit
26.05.2017
Uuden rahoitusmallin suosio kasvaa

Finnveran alkutakaus mahdollisti Garden Livingin kasvun.Finnveran kaksi vuotta sitten lanseeraama alkutakaus on auttanut jo yli 3 000 alkuvaiheen yritystä.Tiimipäällikkö Leena Waarna korostaa, että rahoitusmalli on vakiinnuttanut paikkansa pankkien ja yrittäjien keskuudessa.– Konsepti on havaittu hyväksi ja toimivaksi, ja sen käyttö on kasvussa, Waarna sanoo.Hänen mukaansa takauksesta hyötyvät erityisesti kasvussa olevat yritykset, joiden toiminta on aluksi lähtenyt liikkeelle omalla tai pankin rahoituksella.– Kolme vuotta on usein sellainen aika, jossa näkee, onko yritystoiminta lähtenyt hyvin käyntiin. Yrittäjän uskallus lisäinvestointeihin tai yrityksen kehittämiseen on tällöin ajankohtaista.Pankki hakee alkutakausta yrittäjän puolesta, joten yrittäjä asioi suoraan vain oman pankkinsa kanssa. Pankit puolestaan lähettävät takaushakemuksen Finnveralle.Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia haettavasta lainasta, ja takauksen voi saada maksimimäärä voi olla enintään 80 000 euroa.  – Tarpeen ei tarvitse olla suuri. Alkutakaus sopii myös pienempiin, esimerkiksi 20 000–50 000 euron luottoihin. Takausta voi hakea uudelleenkin, kunhan yritykselle myönnettyjen alkutakausten yhteissumma ei ylitä 80 000 euroa.Waarna huomauttaa, että kolme vuotta täyttäneellekin yritykselle löytyy sopivia rahoitusmalleja.– Jos alkutakaus ei sovi, Finnvera-takaus on toinen hyvä rahoitusvaihtoehto.Alkutakaus mahdollisti kasvunGarden Living Oy:n luova johtaja Eva Wuite kertoo alkutakauksen auttaneen yritystä kasvamaan. Yritys tarjoaa maisemasuunnittelua ja puutarhuripalveluita sekä myy viherkasveja ja leikkokukkia.– Koko Garden Living kasvoi oikeastaan aivan uudelle tasolle. Lähdimme laajentamaan liiketoimintaamme viime vuonna reilusti. Yrityksen omistuspohja laajeni, ja mukaan tuli kaksi uutta liiketoiminta-aluetta, Wuite kertoo.Tänä keväänä uudelleen lanseerattu Garden Living on Wuiten mukaan ensimmäinen puutarha-alan lifestyle-myymälä Suomessa. Kahden hengen yrityksenä aloittanut Garden Living työllistää nyt useita puutarha- ja viheralan ammattilaisia.Kasvu nykyisiin mittasuhteisiin ei olisi ollut mahdollista ilman alkutakausta.– Teimme paljon suuria investointeja, joihin tarvitsimme rahoitusta. Tarvitsimme myös myymälän, laajemman varaston, myymälän irtaimiston sekä muun muassa markkinointibudjetin.Wuite luonnehtii alkutakauksen hakemista helpoksi ja nopeaksi prosessiksi.– Toki yrityksen täytyy suunnitella ensin, mihin bisnesidea perustuu. Rahoitushakemusta varten tarvitaan hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma, ja yrityksen toiminnan tulee olla budjetoitu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koska olimme suunnitelleet nämä etukäteen, varsinainen rahoituspäätös saapui nopeasti.Wuite uskoo Garden Livingin kasvavan jatkossakin.– Koko viherala on kasvussa, eikä loppua ole näkyvissä, sillä myös rakennusala vetää hyvin. Lisäksi ihmisten kiinnostus luontoon, hyvinvointiin ja kasveihin on nousussa. Myös piha- ja maisemasuunnittelulle on koko ajan enemmän kysyntää. Moni ostaa mielellään pihanhoitotyöt palveluna.FAKTA: Mikä alkutakaus?Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille. Takaus on tarkoitettu erityisesti aloittavan yrityksen käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin. Se ei käy yrityskauppoihin eikä toimitilahankintojen rahoittamiseen.Takaus sopii erityisesti pieniin rahoituksiin. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia, ja yritykselle myönnettyjen alkutakausten määrä voi olla enintään 80 000 euroa. Takauksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa.Alkutakauksen hakeminen on yritykselle helppoa; yritys esittää rahoitushakemuksen omalle pankilleen, jonka jälkeen pankki arvioi liiketoiminnan uskottavuuden ja käy läpi laskelmat sekä hakijoiden luottokelpoisuuden ennen rahoituksen myöntämistä. Pankki hakee alkutakausta Finnverasta yrityksen puolesta.Alkutakaus voi olla myös osa isompaa rahoituskokonaisuutta. Taatun lainan takaisinmaksuaika voi olla maksimissaan kymmenen vuotta.Lue lisää alkutakauksesta täältä.

Uutiset
19.05.2017
Maailmankaupan riskien suojaaminen tukee talouskasvua

Maailmankaupan riskejä vakuuttavat toimijat suhtautuvat optimistisesti kasvuun lisääntyvistä kaupan riskeistä ja poliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuuttajien järjestön, Bernin Unionin, jäsenten liiketoiminta seuraa maailmantalouden kehitystrendejä, mutta vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin maailmankaupan kauppavolyymit, sanoo järjestön presidentti, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri. Vesterin mukaan tämä todistaa jäsenten vakuutustoiminnan tukevan talouskasvua ja pehmentävän suhdanteita.–Jäsenet vakuuttivat viime vuonna 11 prosenttia maailmankaupasta ja ovat maksaneet yhteensä 40 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä korvauksia sitten vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin. Korvaukset ovat kuitenkin siedettävällä tasolla suhteessa riskinotosta perittäviin vakuutus- ja takuumaksuihin, Vesteri sanoo.Bernin Unioni kokoontui toukokuussa Kööpenhaminassa.Kööpenhaminan kokouksessa puhunut Tanskan valtiovarainministeri Kristian Jensen korosti globaalin vapaan kaupankäynnin merkitystä talouskehityksen, hyvinvoinnin ja rauhan edistäjänä. Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen puolestaan totesi, että luottamuksen palauttaminen kansainvälisen kaupan järjestelmiin ja pelisääntöihin edellyttää nyt kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan aiemmin.  Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2679Bernin Unionin tiedote 19.5.2017.Bernin Unioni verkossa.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot