Etsi Finnverasta

Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin

Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan

Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää

Rahoituksen hakeminen kasvuun

Voit tehdä rahoitushakemuksen turvallisesti ja helposti sähköisessä asiointipalvelussamme. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai Katso-organisaatiotunnisteella.

Lue lisää
Artikkelit
27.09.2016
Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa viennin rahoitusta

Ympäristöriskien läpikäynti on myös suomalaisten vientiyritysten etu.Finnvera tekee ympäristöarvion kaikista suomalaisyritysten vientihankkeista, joissa rahoituslaitoksen vastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa ja lainan takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta.Suositukset ovat peräisin OECD:ltä ja niitä noudattavat kaikki OECD:n vientiluottolaitokset.Ympäristöarviossa Finnveran asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että ulkomainen investoija noudattaa kohdemaassa paikallista lainsäädäntöä ja täyttää kansainväliset standardit. Päävastuu taustaselvityksestä on investoijalla. Finnveran ympäristöasiantuntijan Lauri Etelämäen mukaan ympäristöriskien läpikäynti on normaali käytäntö ja samalla myös suomalaisten vientiyritysten etu. Näin voidaan välttää turhia mainehaittoja.– Vientiyritykset ovat auttavaisia ja antavat kohteesta meille tietoa. Herkkiä alueita voi olla joka puolella maailmaa, esimerkiksi köyhiä kansanryhmiä tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja, Etelämäki sanoo.Ympäristöarvio kohdistuu koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus koskisi vain yksittäistä laitteistoa.Finnveran toinen ympäristöasiantuntija Virve Tulenheimo korostaa, että pääsääntöisesti investointi ei saa rukseja päälle ympäristöarvioinnin osalta.– Rahoittajalla on oikeus vaatia luottosopimukseen ehtoja. Hankkeet ovat niin isoja, että yleensä investoijallakin on halu saada asiat kuntoon, Tulenheimo sanoo.Neljä eri luokitustaYmpäristöarvion luokituksia on yhteensä neljä: A-, B- C- ja EI-luokka.A-luokan hankkeita tulee Finnveralle muutamia vuodessa. A-luokka tarkoittaa sitä, että investointiin voi liittyä kohdemaassa merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia riskejä.– Siihen kuuluvat esimerkiksi ulkomaiset sellutehdashankkeet, voimalaitokset ja kaivokset. Yleensä suomalaiset toimittavat tehtaisiin ja laitoksiin suurempia laitekokonaisuuksia, Tulenheimo kuvaa.Hän kertoo, että A-luokan arvion tekeminen kestää kuukausia.– Pyrimme käymään kohteissa myös paikan päällä. Lopullinen takuupäätös tulee vasta sen jälkeen, Tulenheimo sanoo.A-luokan ympäristöarvioiden pieni määrä kielii siitä, että suomalaisyritykset eivät ole päässeet osille jättimäisistä kansainvälisistä teollisuusinvestoinneista. Vientitakuiden avulla yritykset suojautuvat yleensä mahdollisilta luottotappioilta.– Viime vuosina on ollut hiljaisempaa. Hankkeet ovat tosin entistä massiivisempia. Laivat ja öljynporauslautat ovat rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle, mutta olemme ottamassa niitä tulevaisuudessa mukaan, Etelämäki kertoo.Toiseksi korkeimpaan eli B-luokan ympäristöarviointiin kuuluvat muun muassa alle 140 megawatin voimalaitokset. C-luokkaan luokitellaan esimerkiksi sairaalat sekä matkapuhelintehtaat. Finnvera tekee B-luokan arvioita 5-10 vuodessa ja C-luokassa on kymmeniä kohteita.– B-luokka on hankalin arvioitava, sillä taustamateriaalit ovat kirjavia. C-luokassa ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä ne vaadi taustaselvitystä, Tulenheimo kertoo.Neljäs ympäristöluokitus eli EI-hanke on nimensä puolesta harhaanjohtava. Siihen kuuluvat yleensä korvausinvestoinnit.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Mikä luokitus? Viejät ja viennin rahoittajat haluavat yleensä suojautua luottotappioilta, joita voi syntyä, kun ulkomaiselle asiakkaalle myönnetään maksuaikaa. Ulkomaiselle asiakkaalle on helpompi järjestää tarvittaessa myös rahoitus tuotteen hankkimista varten, jos Finnvera kattaa luottoriskejä. Finnvera myöntää takuita luottokelpoisiin maihin ja tutkii ostajien ja takaajien luottokelpoisuuden. Jos Finnveran takuuvastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa tai lainan takaisinmaksuaika on yli kaksi vuotta, hankkeesta tehdään aina myös ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvio. Finnveran hankearviointi kohdistuu pääsääntöisesti koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus myönnettäisiin esimerkiksi yksittäiselle laitetoimitukselle. Hankeyhtiön omistaja tai hankkeen päätoimittaja vastaa siitä, että taustaselvitykset tehdään tai teetetään. Viennin rahoituksen hakija vastaa tietojen toimittamisesta Finnveraan. Hankkeet jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja EI-luokka. A- ja B-luokat: Hakijan pitää toimittaa Finnveralle ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiselvitys. A-luokassa arvioidaan vaikutuksia laajemmin. C- ja EI-luokka: Ei vaadi mitään taustaselvitystä. A-luokan hankkeissa viennin rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on ympäristö- ja sosiaalisten tietojen julkaiseminen 30 päivää ennen kuin Finnvera allekirjoittaa viennin rahoitussopimuksen. Julkaisulle pyydetään asianosaisten tahojen suostumukset. Lue lisää vientitakuista.

Uutiset
22.09.2016
Kasvulaina – kasvun loikat helpommiksi

Viime keväänä käyttöön otettu Finnveran kasvulaina on yksi uusimmista keinoista vastata voimakkaasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituspulaan ja niiden kasvun tukemiseen rahoituksen keinoin. Jo myönnettyjen kasvulainojen lisäksi tällä hetkellä käsittelyssä on toistakymmentä hanketta.Kasvulaina on tarkoitettu liikevaihdoltaan enintään 300 miljoonan euron pk-yrityksille, jotka ovat olleet toiminnassa yli kolmen vuoden ajan. Lainaa voidaan myöntää yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymispyrkimysten rahoittamiseen. Kasvulainalla tarjotaan hankkeisiin rahoituksellista vipua, jonka avulla mukaan lähtisivät helpommin myös markkinaehtoiset rahoittajat.Enintään kolmen miljoonan euron suuruisissa lainoissa Finnvera voi olla ainoa juniorirahoittaja, mutta tätä suuremmissa lainoissa edellytetään toisen juniorirahoittajan mukanaoloa. Kasvulainan osuus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen koosta. Yrityksen omarahoitusosuuden on oltava aina vähintään 20 prosenttia.Kasvulaina on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote, jossa yhdistyy piirteitä sekä oman että vieraan pääoman rahoituksesta.  Kasvulainaa ei voida myöntää aivan pieniin hankkeisiin. Näiden rahoittamiseen voidaan kuitenkin käyttää muita Finnveran rahoitustuotteita.”Kasvulaina on erinomainen tuote voimakasta kasvua hakeville pk-yrityksille ja vähän suuremmillekin yrityksille. Kasvulainan myöntäminen edellyttää jo hyvässä vauhdissa olevaa ja vakiintunutta liiketoimintaa, ja tämä tarkoittaa sitä, ettei tuotteen kohderyhmä ole valtava”, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aidon Oy on ensimmäinen kasvulainalla rahoitettu yritys. Tutustu Aidonin tarinaan ja katso video!Lue lisää kasvulainasta

Artikkelit
15.09.2016
Yritystä kauppaavan hyvä huomata piilevä voimavara

Omistajanvaihdosta miettivät yrittäjät eivät aina näe työntekijöitä potentiaalisina yritystoiminnan jatkajina. Vili Heiskanen tarrasi kiinni mahdollisuuteen.Yrityksen johto ja henkilökunta nousevat harvoin vaihtoehdoksi, kun yrittäjä etsii yritykselleen jatkajaa.Joka kymmenes yli 50 vuotta täyttäneestä yrittäjästä näkee johdon todennäköisenä ostajajoukkona. Työntekijät mainitsee vain alle prosentti vastaajista.Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Suomen Yrittäjien toteuttamasta Valtakunnallisesta omistajanvaihdosbarometrista, joka julkaistiin viime vuonna.Työntekijöiden rooli omistajanvaihdoksissa on jäänyt barometrin jälkeenkin pimentoon. Suurin huomio kohdistuu siihen neljännekseen vastaajista, jotka aikovat lopettaa koko yrityksen jäädessään eläkkeelle.Yli 55-vuotiaita yrittäjiä on jo 78 000, joten yritystoiminnan lopettaminen uhkaa lähes 20 000 yritystä.Finnveran rahoituspäällikkö Tuomas Kuhmonen arvioi, että yrityksen sisältä löytyy paljon enemmän jatkajaehdokkaita kuin barometrin tulokset kertovat.– Yrittäjän pitäisi nähdä alaistensa potentiaali paremmin. Epävarmuutta voi luoda monta eri tekijää, kuten rahoitus ja myyntihinta. Myyjälle on tärkeää saada yrityksestä riittävän hyvä hinta. Siinä on usein tunteet pelissä, Kuhmonen sanoo.Hänen mukaansa talon sisältä tuleva jatkaja on rahoittajalle yhtä mieluinen vaihtoehto kuin ulkopuolinenkin ostaja.– He tietävät mitä pitää tehdä.Rohkea hyppyVili Heiskanen, 24, teki oman ratkaisunsa ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi vähän yli kaksi vuotta sitten.Tuolloin somerolainen Laukamo-yhtiöt ilmoitti hakevansa jatkajaa yhdelle yksikölleen eli työkalutehtaalle. Jos sitä ei olisi löytynyt, tehdas olisi suljettu.Heiskanen oli tullut tehtaaseen töihin kaksi vuotta aikaisemmin ja näki ruiskupuristusmuotteja valmistavan tehtaan potentiaalin.– Olen yrittäjäperheestä ja metalliala on aina kiinnostanut. Tunsin asiakkaat ja tiesin tuotteet. Olin aloitteellinen ja aloimme neuvotella kaupasta, yrittäjä muistelee.Ensimmäisestä sopimusluonnoksesta lopulliseen kauppakirjan allekirjoitukseen kesti yhdeksän kuukautta.Heiskanen kuvaa loppuvaihetta raskaaksi, sillä sopimukseen tuli jatkuvasti pieniä muutoksia. Neuvotteluista ei saanut myöskään vihjata työntekijöille.– Rahoitus oli helpoin homma. Voitin pronssia vuoden 2014 Euroskills-ammattitaitokilpailuissa ja se näytteli rahoituksen saamisessa suurta osaa. Rahoittajat olivat vakuuttuneita osaamisestani, Heiskanen muistelee.Laukamosta irronnut työkalutehdas muuttui HeViMet Oy:ksi noin puolitoista vuotta sitten. Yrittäjä sanoo, että yritys on muuttunut sen jälkeen paljon.– Tekniikka kehittyy ja yritämme olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa kaikkea uutta. Myyjä antoi koneet ja tilat vuokralle kolmeksi vuodeksi osto-optiolla. Ostin kesäkuussa kaikki koneet itselleni, Heiskanen kertoo.Hänen mukaansa asiakkaat ovat suhtautuneet muutokseen positiivisesti. Yhtiö on tehnyt ensimmäisen vientikauppansa Venäjälle. Parhaillaan on neuvotteluja käynnissä asiakkaiden kanssa muottivalmistuksen siirrosta Kiinasta Suomeen. HeViMetin liikevaihto oli viime vuonna yli 800 000 euroa.Myös työmotivaatio on noussut.– Kaikki olivat täysillä lähtemässä minun matkaani. Olen itse paljon tuotannon puolella ja olemme saaneet tehokkuutta tuotantoon, Heiskanen sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Toinen nyrkkisääntö se, että ostajan omarahoitusosuus kauppahinnasta on vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuuteen kannattaa kysyä vinkkejä asiantuntijoilta. Neuvotteluissa voi löytyä muitakin ratkaisuja. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Tiedotteet
13.09.2016
Yritysten käsitykset rahoituksen saatavuudesta heikolla tasolla – kannattaviin hankkeisiin rahoitusta tarjolla hyvin

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on lisääntynyt viime keväästä ja voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on jo finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Rahoituksen hakeminen kuitenkin takkuaa. Tiedot ilmenevät tuoreesta Pk-barometrista.Jo keväällä näkynyt positiivinen kehityssuunta on jatkunut, sillä pk-yritysten suhdanneodotukset lähitulevaisuudelle ovat huomattavasti aiempaa positiivisemmat. Suunta näkyy myös kasvuhalukkuudessa, sillä nyt jo 11 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 39 prosenttia tavoittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan.Kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun väylänä. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on jo lukumääräisesti saman verran kuin ennen finanssikriisiä.Ulkopuolisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutosta ja hieman aiempaa useammat pk-yritykset suunnittelevat hakevansa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Toisaalta joka kymmenes vastanneista kertoi, että heillä olisi ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tarvetta rahoitukselle, mutta eivät ole hakeneet sitä. Myöskään kansainvälistymisrahoituksen hakuinto ei ole noussut samassa suhteessa kasvuhakuisuuden lisääntymisen kanssa.– Rahoitusta hakeneista noin 80 prosenttia kertoo, ettei rahoituksen ehdoilla tai saatavuudella ollut negatiivista vaikutusta hankkeiden toteutukseen. Kun peräti joka kymmenes jättää rahoituksen hakematta olettaen nimenomaan saatavuuden huonoksi, on meidän entistä selkeämmin tuotava pk-yrityskenttään viestiä siitä, että kannattaviin hankkeisiin rahoitusta kyllä löytyy, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Positiivista signaalia rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta kertoo kuitenkin se, että 46 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät tarpeestaan huolimatta rahoitusta hakeneet, ilmoittavat hankkeensa joka tapauksessa toteutuneen suunnitelmien mukaisena.Vienti- ja investointiodotukset kasvussaPk-yritysbarometriin vastanneiden odotukset viennin suhteen ovat myös positiiviset ja viennin odotetaan kasvavan voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Rahoitusta haetaan nyt hieman aiempaa enemmän investointeihin ja käyttöpääomaa hakevien määrä on laskenut.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2016 barometri perustuu yli 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien sivuilla.Lisätietoja:liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, puh. 029 460 2888tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Tiedotteet
09.09.2016
Finnvera rahoittamassa suurta biomassalaitosta Isoon-Britanniaan

Isoon-Britanniaan Middlesboroughin kaupungin lähelle nousee maailman suurin pelkkää biomassaa polttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos. Voimalaitoksen kiertoleijupetikattilan sekä savukaasunpuhdistuslaitoksen toimittaa Amec Foster Wheeler Energia Oy.  Finnvera on mukana rahoittamassa hanketta 100 miljoonalla punnalla eli noin 120 miljoonalla eurolla.Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa eli noin 780 miljoonaa euroa.MGT Teesside -voimalaitoksen alustavat rakennustyöt alkavat lähikuukausina. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Polttoaineenaan 299 megawatin voimalaitos käyttää pelkästään puhtaita puupellettejä ja puuhaketta.– Olemme iloisia, että saamme olla mukana tukemassa suomalaisen uusiutuvan energian teknologiavientiä. Suomessa on vahvaa osaamista tämän tyyppisestä uusiutuvan energian teknologiasta, joka yllättävää kyllä, koetaan maailmalla usein vielä uutena, sanoo Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.– Finnveran mukanaolo hankkeessa mahdollisti pitkäaikaisen, 15 vuoden rahoituksen, mikä on keskeistä tämän tyyppisen hankkeen onnistumiselle, hän lisää.Voimalaitoksen kattilalaitoksen toimittavan Amec Foster Wheeler Energia Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Riiali pitää hanketta hyvänä aluevaltauksena keskisessä Euroopassa suurille sähköyhtiöluokan biokattiloille. Lisäksi se toimii esimerkkinä myös pohjoisemmille maille siitä, että fossiilisten polttoaineiden rinnalla myös biomassa soveltuu polttoaineeksi suurille peruskuormalaitoksille. – Finnveran mukaantulo rahoitusratkaisuun antoi vakautta rahoitusneuvotteluille ja helpotti merkittävästi projektrahoitussopimuksen syntyä, Riiali sanoo.Polttoainetta vastuullisesti hoidetuista metsistäBiomassaa polttavan voimalaitoksen polttoaineenhankinnan kestävyys on pyritty varmistamaan käyttämällä FSC Forest Management -sertifioiduilta metsäalueilta hankittua polttoainetta. Polttoaineen FSC-tavaramerkki takaa, että se on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.Englannin valtio maksaa puhtaalla biomassalla tuotetusta sähköstä huomattavasti normaalia korkeampaa sähkönhintaa ja haluaa tukea tällä hallituksen sekä Euroopan Unionin tavoitetta saavuttaa CO2 –päästötavoitteet ja edistää lisäksi tavoitetta vähentää hiilen polttoa suurissakin sähköntuotantoyksiköissä.Lisätietoja:Tuukka Andersén, rahoitusjohtaja, Finnvera, p. 029 460 2688Jaakko Riiali, varatoimitusjohtaja, Amec Foster Wheeler Energia Oy, p. 040 585 1590

Uutiset
07.09.2016
Kansainvälistyvien yritysten investoinnit vihdoin kasvussa

Kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevien yritysten pitkään vähentyneet investoinnit näyttävät kääntyneen kasvuun vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tieto perustuu Finnveran alkuvuoden aikana käsittelemiin rahoitushakemuksiin.– Tämä on mielestäni hyvä signaali yritysten investointiluottamuksen parantumisesta. Erityisen merkittäväksi muutoksen tekee se, että investointien kasvu perustuu aineettomiin investointeihin, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen, sekä erilaisiin yritysjärjestelyihin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aineettomien investointien osuus Finnveran rahoittamista kansainvälistyvien yritysten hankkeista on viime vuosina ollut 2–3 % tasolla. Tämän vuoden alkupuoliskolla niiden osuus kuitenkin lähes kaksinkertaistui. Myös yritysjärjestelyihin tarvittavan rahoituksen määrä nousi lähes kaksinkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna.Keitaanniemi korostaa aineettomien investointien tärkeyttä pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämisessä.– Suomen ongelma kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa on ollut suhteellisen pieni yrityskoko, jolloin käytettävissä olevat resurssit ovat myös pieniä. Yrityskoon kasvaessa mahdollisuus panostaa kansainväliseen kasvuun lisääntyy.– Mikään yksittäinen alue tai toimiala ei selitä investointien kasvua, joten kyse lienee yleisen investointiaktiivisuden lisääntymisestä, Keitaanniemi arvioi.Positiivista kehityssuuntaa vahvistavat myös FK:n ja EK:n kyselyt. Investointien lisääntymisestä huolimatta kasvun vaatima käyttöpääoma on edelleen suurin yksittäinen tarve Finnveran rahoitukselle.Linkit:Kasvu > InvestoinnitKasvu > Liiketoiminta ulkomaillaJätä yhteydenottopyyntö

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muutokset maksuohjelmiin

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Muut muutokset

029 460 2791 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot