Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Artikkelit
13.11.2017
Iso verkosto varmistaa laivan rakentamisen

Yksi miljardiluokan laivakauppa poksauttaa kuohujuomapullot auki muuallakin kuin pelkästään Turun telakalla. Jättiristeilijän suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuu useita veturiyrityksiä ja satoja alihankkijoita ympäri Suomea. Konecranes toimittaa jättimäisen nosturin telakalle, turkulaisyritys puolestaan suunnittelee laivoihin sisustuksia. Havainnekuva Turun telakalta kertoo, minkälaisiin korkeuksiin Konecranesin uusi nosturi nousee. Takana vanha nosturi, joka myös jatkaa telakan käytössä.Suomeen on syntynyt maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen meriteollisuuden klusteri. Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 13 miljardia euroa.Noin joka kolmas meriklusterin yrityksistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa klusterin ytimen muodostaa saksalaisen Meyerin omistuksessa oleva Turun telakka.Yksi nostalgisimmista hetkistä Turun telakalla koetaan ensi vuoden toukokuussa, kun Konecranesin toimittama jättimäinen telakkanosturi on käyttövalmis. Yhtiön ensimmäinen Goliath-luokan telakkanosturi toimitettiin yli 40 vuotta sitten, sekin Turkuun.Vanha nosturi jää myös käyttöön ja sen modernisointiprojekti on käynnissä. Lisäksi Konecranesilla on molemmista nostureista huolenpitosopimus.- Ei näitä tilaisuuksia voi jättää käyttämättä. Kauppa on meille yksi merkittävimmistä, sanoo Konecranesin vientikauppojen rahoituksesta vastaava johtaja Matti Malminen.Nosturin maksimikorkeus on 120 metriä ja nostokyky 1 200 tonnia. Hitsausvaiheeseen liittyy yksi erikoisuus, sillä nosturin tilannut telakka on toiminut pääkannattimen hitsaustöissä Konecranesin alihankkijana.- Kaikki kriittiset komponentit tulevat Suomesta Konecranesin tehtailta. Vaihteet, sähköjärjestelmät ja nostokoneisto ovat nosturin sydän, kertoo projekti-insinööri Vesa Pietilä.Hän on ollut mukana nosturiprojektissa lähes neljä vuotta. Varsinainen toimitusaika laitteelle on kaksi vuotta.Rahoituksella rooli kaupoissaPietilä ja Malminen pitävät osaavaa alihankintaverkostoa onnistumisen edellytyksenä niin Konecranesille kuin koko telakalle. Ketju on iso ja alihankkijoilta vaaditaan laatua sekä toimitusvarmuutta.- Olemme panostaneet alihankkijaverkostoon paljon ja haluamme, että se toimii. Yrityksiä koulutetaan ja niitä valvotaan, Malminen vahvistaa.Telakkakaupan arvo on Konecranesille 35 miljoonaa euroa. Se on vain murto-osa pörssiyhtiön yli kolmen miljardin euron liikevaihdosta.Kansainväliset, kymmeniin miljooniin euroihin yltävät kaupat vaativat usein rahoitusjärjestelyjä. Niin sanottu ”Lex Jordan” antoi Finnveralle mahdollisuuden myöntää takuita myös kotimaisiin projekteihin, jotka edistävät suomalaista vientitoimintaa. Nosturitoimitus Turun telakalle on tästä hyvä esimerkki.- Finnvera ja SEB Leasing Oy ovat järjestelleet rahoituksen. Meillä on tälläkin hetkellä neljä muuta isoa vientikauppaa auki, missä ostajaluotto tai Finnveran vientitakuut ovat merkittävässä roolissa tilausten varmistamiseksi, Malminen sanoo.Verkoston voimallaLaivojen sisustusratkaisuihin erikoistuneen Naval Interior Teamin (NIT) toimitusjohtaja Jari Suominen nostaa Turun telakkaklusterin yhdeksi neljästä merkittävimmästä globaalista verkostosta. Kolme muuta sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa paikallisten telakoiden yhteydessä.- Turun suurin kilpailuvaltti on se, että tärkeä teknologia on verkostolla. Muualla telakat pitävät sen itsellään, Suominen kertoo.- Turun telakka on meille elintärkeä. Täällä on mahdollista kehittää toimintoja helpommin ja tuoda uusia innovaatioita käyttöön, hän jatkaa.Vuosituhannen alussa perustettu perheyritys on kokenut Turun telakan laskun ja nousun. Yhtiön johto päätti kansainvälistyä, kun telakan tulevaisuus oli vaakalaudalla korealaisomistuksessa.- Pääsimme Saksan telakoille ja Japaniin. Hetken aikaa olimme myös Ranskassa, mutta Japanissa oli suurin tarve. Niiden avulla nousimme, Suominen muistelee.NIT:n yli 77 miljoonan euron liikevaihdosta 75 prosenttia tulee ulkomailta. Yhtiön kasvuluvut ovat huimat, sillä vielä muutama vuosi sitten liikevaihto oli kymmenesosa nykyisestä.Suomisen mukaan NIT kuuluu harvaan kokonaistoimittajien yritysryhmään. Tärkeintä onnistumisen kannalta on yhteistyö telakan, varustamon ja arkkitehtien kanssa.Laivaprojekteissa yhtiön omat työntekijät ovat projektinjohtajina, tekevät suunnittelun ja ostot, johtavat logistiikkaa ja toimivat työmaavalvojina. Materiaalit ja asennustyöt tulevat pääosin alihankkijoilta.- Kaikki ratkaisut joudutaan miettimään alusta. Avain onnistuneeseen projektiin on osaava tiimimme. Tehokkaiden tiimien rakentaminen on todella haastavaa, Suominen vahvistaa.Toimitusjohtaja pitää Finnveran roolia merkittävänä koko klusterin kannalta.- Emme olisi itse päässeet ulkomaille ilman Finnveran rahoitusta. Joudumme hommaamaan telakoille aina vakuuden. Lisäksi tarvitsemme käyttöpääomaa suunnittelu- ja valmistusvaiheessa.Finnveran saamien uusien vientitakuuhakemusten euromäärä nousi viime vuonna ennätystasolle 14,6 miljardiin euroon. Vahva kysyntä johtuu erityisesti telakkateollisuuden tilauskannan kasvusta. Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo, että meriklusterin menestys heijastuu koko Suomeen ja satoihin yrityksiin. Ensimmäisellä kehällä ovat kokonaistoimittajat, kuten NIT. Ne tarvitsevat toimitusvakuuksia ja muuta projektirahoitusta.Rahoitustarpeet valuvat verkostossa alaspäin myös kokonaistoimittajien alihankkijoille.- Yrityksillä on nyt matala kynnys kansainvälistyä, kun Saksassa on toinen Meyerin telakka. Osaamista pölytetään ristiin. Suomalaisia alihankkijoita myös lähestytään, sillä heillä on hyvä maine. Meille tulee jatkuvasti kyselyitä rahoituksen saamisesta, Pelkonen sanoo.FAKTA: Viennin veturit, meriklusteri Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että Suomen meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Näistä puolet ovat osakeyhtiöitä, joiden tilinpäätöstiedot ovat saatavilla. Meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto oli 13,0 miljardia euroa vuonna 2015, ja yritykset työllistivät noin 49 000 henkilöä. Meriklusterin yritykset keskittyvät Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Brahea-keskuksen tutkimuksesta selviää, että vajaat kolmannes meriklusterin yrityksistä sijaitsee Turun ympäristössä. Turun klusterin ydin on telakka. Telakan tilauskirja ulottuu vuoteen 2024 asti. Tilauskirjassa on kahdeksan matkustajalaivaa. Varsinais-Suomessa on myös kasvava autoteollisuuden ja kaivosteollisuuden klusteri. Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi suurin vientimaakunta euroissa mitattuna ja kolmanneksi suurin vientiyritysten lukumäärän perusteella. Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä. Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä. Lue lisää ostajaluotoista täältä. Teksti: Kimmo Koivikko Lue myös: Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla

Uutiset
09.11.2017
Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla – Royal Caribbean Cruises -varustamon alustilaus on Finnveran kaikkien aikojen suurin rahoitushanke

Finnvera osallistui lokakuussa Royal Caribbean Cruises Ltd. -varustamon kahden risteilyaluksen rahoitukseen järjestämällä varustamolle yhteensä yli 2,5 miljardin euron ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kyse on varustamon ja Meyer Turku Oy:n vuonna 2016 julkistamiin aiesopimuksiin liittyvä rahoitus ostajalle. Nyt toteutuvat alustilaukset ovat vientikauppoina erittäin mittavia ja niiden positiiviset kerrannaisvaikutukset näkyvät työllisyys- ja alihankintavaikutuksina useiden vuosien ajan. Kuvan alus on RCCL-varustamon Allure of the Seas, joka rakennettiin Turussa vuonna 2010.Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2017 alusta pääosin alusrahoituksen kasvaneen kysynnän vuoksi.–Viennin näkymien ja työllisyysvaikutusten kannalta on hienoa, että tilauksia on tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Tämä antaa monelle meriklusteriin kuuluvalle yritykselle mahdollisuuden investoida ja suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Vientitakuulaitoksena Finnveralla on iso rooli rahoitushankkeissa maksuaikojen ollessa pitkiä, ja rahoituksessa tehtiin jälleen myös vientitakuulaitosten välistä yhteistyötä, tällä kertaa Saksan Euler Hermesin kanssa, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Finnvera tarjosi kaupan järjestäjäpankille takuut 12 vuoden ostajaluotolle, jotka rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.ICON 1 ja 2 -alusten luovutukset telakalta tilaajalle tapahtuvat vuosina 2022 ja 2024. Alukset tulevat olemaan ennätyksellisen energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ympäristöystävällisiä. ICON 1 ja 2 käyttävät pääpolttoaineenaan LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua. Osa aluksen energiankulutuksesta on tarkoitus kattaa polttokennoilla.Finnveran historian suurin alusrahoitushankeKuluneen vuoden aikana Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto on osoittanut tarpeellisuutensa. Tammi–kesäkuun aikana Finnvera tarjosi vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi: Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi–kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5).Nyt järjestetty yli 2,5 miljardin euron rahoitus on suurin alusrahoitus, jossa Finnvera on ollut mukana ja samalla Finnveran historian suurin yksittäinen rahoitushanke. Paitsi että kyse on suurista rahoitus- ja vientihankkeista, ne ovat myös mittavia hankkeita työllisyyden edistämiseksi.–Yksittäisten suurten vientikauppojen saaminen Suomeen voi merkitä satoja tai jopa tuhansia henkilötyövuosia viejäyrityksessä ja alihankintaverkostossa, jota se hyödyntää. Selvitysten mukaan Suomen meriklusteriin kuuluu 3 000 yritystä. Kahden suuren risteilyaluksen rakentaminen tuo töitä jopa kaksikymmentäviisituhatta henkilötyövuotta, eli vaikutukset ovat erittäin merkittävät, Haarasilta sanoo.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 029 460 2601Lue myös: Iso verkosto varmistaa laivan rakennuksen

Artikkelit
07.11.2017
Omistajanvaihdoksista lisää toivottua dynamiikkaa pk-yrityskenttään

Pk-yritysten kasvulla on huomattava merkitys työpaikkojen syntymiselle ja laajemminkin talouden kehitykselle. Siksi pk-yritysten näkymiä seurataankin tarkkaan: ovatko yritykset valmiita investoimaan tai mikä on kansainvälistymishalukkuuden aste. Selvää on, että investoinneissa on varovaisuutta, ja vientiä harjoittavia pk-yrityksiä on Suomessa suhteellisen vähän.Pk-yrityskannan selkärangan muodostavat perinteisten alojen yritykset, jotka kuitenkin juhlapuheissa jäävät toisinaan startuppien varjoon. Miten nämä perinteiset yritykset ja kasvunälkäiset uudet yrittäjät saadaan kohtaamaan? Tässä voi piillä lääke kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen.Valtaosassa pk-yrityksiä omistus, hallitus ja ylin johto ovat pääosin samoissa käsissä. Monissa tapauksissa yhtiön uudistumiseen ja uuden kasvu-uran hakemiseen johtavan prosessin luontevimpana herätteenä toimiikin omistuksen vaihtuminen.  Jatkava omistajataho voi olla uusi yrittäjä tai yrittäjätiimi, sijoittaja tai toinen yritys. Joskus voidaan puhua sukupolvenvaihdoksesta. Tilanteet ovat moninaisia, mutta lähes poikkeuksetta ostajan suunnitelmissa on toiminnan kehittäminen, yrityksen uudistaminen ja hyvin usein myös kasvun hakeminen. Finnveralla on hyvä näköala suomalaiseen pk-yrityskauppakenttään; olemme vuosittain mukana noin tuhannen pk-yrityksen erilaisen omistajanvaihdoksen rahoittamisessa. Arvioimme, että niistä liki kolmannes yltää omistajanvaihdosta seuraavien kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosentin vuotuiseen kasvuun, jota voi pitää toimintansa jo vakiinnuttaneille pk-yrityksille varsin hyvänä saavutuksena.Yleisessä keskustelussa törmää toisinaan mainintaan yrityskauppojen riskisyydestä. Omaan aineistoomme perustuen näemme asian toisin: monilla mittareilla mitattuna rahoitettujen yrityskauppojen jälkeinen ”selviytymisaste” on varsin korkea. Yrityskaupan kautta uuden elämän saanut yritys on paljon todennäköisemmin toiminnassa vielä kolmen ja jopa viiden vuoden päästä kuin aivan puhtaalta pöydältä käynnistetty yritys. Yrityskauppa tai osakkuus väylänä yrittäjyyteen on mielenkiintoinen vaihtoehto, joka voisi samalla olla yksi linkki toimintansa vakiinnuttaneiden pk-yritysten ja kasvuhakuisten tuoreiden yrittäjien välillä.Voisi väittää, ettei omistajanvaihdosten roolia pk-yrityskentän dynamiikassa ole ilmiönä vieläkään täysin ymmärretty, ja asia kaipaisi laajempaa huomiota. Eri tavoin tapahtuva omistajanvaihdosten edistäminen tai pk-yrityskauppamarkkinan kiihdyttäminen on mielenkiintoinen mahdollisuus, joka osaltaan edistää pk-yritysten kasvuhakuisuutta, vientikaupan yleistymistä, digiloikkaa ja samalla kasvua pienyritysvaltaisuudesta kohti suurempia yrityskokoluokkia.Janne KoivuniemiAluepäällikkö, FinnveraLue lisää omistajanvaihdoksista.Yrittäjäksi yrityskaupan kautta.Lue myös: Yrityskauppa onnistuu kovalla prosentilla.

Artikkelit
26.10.2017
Energia imee yritykset yhteen Vaasassa - Rahoitus usein isossa roolissa vientikaupoista kilpailtaessa

Pohjanmaalle on syntynyt vuosien aikana poikkeuksellinen yrityskeskittymä, jossa yritykset ruokkivat toinen toistaan kasvuun. Yhteisenä nimittäjänä klusterille on energia. Wärtsilä on yksi vientivetureista. Kasvuyritys WE Tech aikoo leikata laivojen öljynkulutusta kolmanneksella, kertoo toimitusjohtaja Mårten Storbacka.Energiaklusterin luvut ovat vakuuttavat. Klusteriin kuuluu noin 150 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli neljä miljardia euroa. Yrityksissä työskentelee 11 000 työntekijää, heistä yli tuhat tuotekehityksessä.Yksi Vaasan alueen kovista kasvuyrityksistä on laivojen energiatehokkuuden parantamiseen erikoistunut WE Tech. Yrityksen visiona on leikata laivojen öljynkulutusta globaalisti kolmanneksella.Toimitusjohtaja Mårten Storbacka pitää Vaasan vahvuutena laajaa osaajien verkostoa. Yhtiön ydinjoukko oli töissä muissa klusteriyrityksissä ennen WE Techin perustamista.- Hyödynnämme toinen toisiamme. Win-win-strategia on täällä aika voimakasta, Storbacka sanoo.WE Tech käyttää kestomagneetti- ja taajuusmuuttajateknologiaa. Yksinkertaistettuna laivoihin asennettava akseligeneraattori tuottaa sähkön, kun laiva liikkuu merellä. Laivan apumoottorit voi sammuttaa ja polttoaineen kulutus laskee.Yhtiön kumppaneina ovat muun muassa tuulivoimayritys The Switch ja Danfoss Drives eli entinen Vacon.- Olemme meidän alamme veturi. Hoidamme asiakkaalle koko elinkaaren, aina myynnistä huoltoon, Storbacka kertoo.Veturin rooli ja kumppanuus isompien yritysten kanssa kiinnostaa myös alihankkijoita. Toimitusjohtajan mukaan pienemmät yritykset haluavat tehdä yhteistyötä ja toisaalta WE Tech kartoittaa itsekin koko ajan sopivia kumppaneita.WE Techin liikevaihto oli viime vuonna 6,2 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle ennuste on 12 miljoonaa euroa. Kasvupotentiaalia on paljon, sillä rahtilaivoja tilataan vuosittain satoja.- Kilpailijamme ovat isoja kansainvälisiä yrityksiä. Olemme kuitenkin keihäänkärkeä tekniikassa. Meillä on nykyään myös erinomainen referenssilista jo myydyistä projekteista. Potentiaalinen asiakas katsoo, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Lisäksi hyödynnämme kumppaneidemme huoltoverkostoa. Verkostomme kattaa yli 50 maata, Storbacka sanoo.Veturit opettavatSuomen energiaviennistä lähes kolmasosa on lähtöisin Vaasan alueelta. Finnveran Länsi-Suomen alueen aluepäällikön John Ericksonin mukaan veturiyritysten, kuten Wärtsilän, vaikutus näkyy tilastoissa. - Veturien ansiosta Vaasaan on syntynyt paljon muitakin yrityksiä, jotka ovat kasvaneet. Esimerkiksi insinööritoimistoja, komponenttivalmistajia ja ohjelmistotaloja, Erickson luettelee.Myös Wärtsilä ja muut veturit tekevät keskenään yhteistyötä. Wärtsilän Vaasassa toimiva Energy Solutions -yksikkö toimittaa maailmalle muun muassa kaasu- ja öljyvoimalaitoksia. Voimalaitoksen ydin on Wärtsilän itse kehittämä moottori, mutta Energy Solutions myy aina asiakkaalle kokonaisratkaisun, jota Wärtsilän Services-yksikön tuki voimalan koko elinkaarelle täydentää. Moottorin ympärille syntyy voimalaitosratkaisu alihankinta- ja kumppaniverkoston avulla.- Meillä on keskeinen rooli, sillä me mahdollistamme vientikaupan. Paketoimme kaiken yhteen, vahvistaa Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski.Alihankkijat pääsevät Wärtsilän avulla kiinni kansainväliseen bisnekseen.- Koko ketjun pitää täyttää kansainvälinen laatu- ja vaatimustaso, ja samoin rahoituskumppaniemme täytyy olla kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla, Haapakoski sanoo.Erilaiset rahoitustarpeetJopa satojen megawattien laitostoimitukset eivät ole nappikauppaa. Tänä vuonna Wärtsilä on julkistanut kauppoja voimalaitostoimituksista esimerkiksi Indonesiaan. Yhtiöllä on toimituksia ympäri maailmaa.- Asiakkaiden paine laitosten rahoituksesta kohdistuu myös meille etenkin kehittyvissä maissa. Hankkeet ovat isoja ja asiakkaat tarvitsevat kilpailukykyistä rahoitusta, Haapakoski kertoo.Rahoitus on usein isossa roolissa vientikaupan varmistamisessa Suomeen. Finnveran Suuryritykset-yksikön rahoituspäällikön Petri Vartiaisen mukaan Finnveraa tarvitaan rahoituksen järjestämiseen, sillä ostajat ovat pääasiassa kehittyvän ja kasvavan talouden maissa. Hankkeista kilpailevilla laitetoimittajilla on useimmissa tapauksissa tarjota oman maansa vientitakuulaitoksensa tuki.- Tyypillinen rahoituspaketti liikkuu 50–100 miljoonan euron haarukassa, ja takaisinmaksuaika on yleensä 8–12 vuotta, Vartiainen sanoo.Ensikontaktin Finnveraan tekee pääsääntöisesti viejä. Finnveran takaamassa ostajaluotossa myyjä saa rahansa voimalaitoksen luovutushetkeen mennessä. Ostaja rahoittaa investoinnin pitkäaikaisella luotolla, jonka Finnvera takaa ostajaluoton myöntäneelle pankille. Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy voi myös tarvittaessa rahoittaa luoton ja tarjota luotolle korontasauksen. Lisäksi projektirahoitus on yksi vaihtoehto.Vientiä harjoittaville pk-yrityksille on niin ikään tarjolla useita rahoitusvaihtoehtoja. Samalla tarpeet vaihtelevat. Osa tarvitsee valmistuksen aikaista rahoitusta, osa puolestaan haluaa varmistaa toimituksen jälkeiset saatavansa. Esimerkiksi WE Tech käyttää rahoitusratkaisuna vastatakuuta. Vastatakuulla viejä voi vakuuttaa ulkomaisen ostajan hyväksi annettavia vakuuksia, kuten tarjous-, ennakon-, toimitus- ja vastuuajan takauksia.Finnveran Erickson sanoo, että tärkeintä on olla ajoissa rahoittajaan yhteydessä.- Viennin, kuten myös valmistusaikaisen rahoituksen määrät ovat nousussa. Yritykset ovat oivaltaneet mahdollisuutemme rahoittaa ja vakuuttaa vientiä. Kotimaiset alihankkijat puolestaan tarvitsevat rahoitusta käyttöpääomaan volyymien kasvaessa ja palkatessaan uutta henkilökuntaa, Finnveran Erickson sanoo.FAKTA: Viennin veturit, Pohjanmaa Vaasan energiaklusterin muodostaa noin 150 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli neljä miljardia euroa. Klusterin liikevaihdosta noin 80 prosenttia kertyy viennistä. Yrityksissä työskentelee noin 11 000 henkilöä, joista yli tuhat tuotekehityksessä. Pohjanmaalla on myös toinen klusteri, joka on osa Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa sijaitsevaa bioenergian ja kemian teollisuuden klusteria. Tullin tilastojen mukaan Pohjanmaan osuus koko Suomen viennistä on kuusi prosenttia. Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä. Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä. Lue lisää ostajaluotoista täältä. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
24.10.2017
Suunnitelmissa yritys? Katso viisi vinkkiä rahoituksen suunnitteluun ja hakemiseen

Yrityksen perustaminen saattaa muhia haaveissa pitkään ennen toteutumistaan. Rahoituksen järjestyminen on usein aivan keskeisessä roolissa. Yritys tarvitsee rahaa käyttöpääomaksi ja investointeihin sekä toiminnan käynnistysvaiheessa että laajentaessa toimintaansa. Toimintaa aloitettaessa alkuinvestoinnit on tehtävä ennen kuin tulorahoitusta alkaa kertyä yrityksen kassaan.Jotta aloittava yrittäjä pääsee ideastaan toteutukseen, yrityksen perusasioiden, eritoten liiketoimintasuunnitelman, on oltava kunnossa. Kokosimme viisi käytännön vinkkiä yrityksen alkutaipaleeseen.1. Liiketoimintasuunnitelma kuntoonLaadi perusteellinen liiketoimintasuunnitelma, jossa hanke on kerrottu selkeästi auki. Mitä konkreettisemmalla tasolla suunnitelma on, sen parempi. Tiedätkö esimerkiksi jo, keitä tulevan yrityksesi asiakkaat ovat ja miten heidät tavoitat?Jos olet vasta aloittamassa yritystoimintaa, kerro omasta taustastasi riittävästi. Oma koulutus ja kokemus ovat tärkeitä alkavan toiminnan kannalta.2. Laadi yritykselle tulosennuste.Tee tulosennuste huolellisesti. Kun laadit ennustetta, lähde liikkeelle siitä, mikä on sinun tuotantokapasiteetillasi ja työpanoksellasi realistinen myyntitavoite ja paljonko siten voit saada liikevaihtoa aikaan. Yleensä kulupuolen arvioiminen on helpompaa kuin liikevaihdon ennustaminen. Hyviä laskureita löytyy netistä. Yritys-Suomi3. Paljonko rahaa tarvitset?Rahoituksen suunnittelussa tarvitaan hyvät laskelmat. Kiinnitä huomioita erityisesti rahoituksen oikeaan määrään ja riittävyyteen, sillä rahoituksen tulee riittää liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen kokonaisuudessaan.Yleisohje on, että alussa kannattaa varautua vähintään kolmen kuukauden käyttöpääomatarpeen rahoittamiseen. Laske toiminnan kiinteät kulut ostojen lisäksi ja muista myös oma toimeentulosi.  Mikäli myyt tuotteesi tai palvelusi laskulla, ota huomion antamasi maksuaika. Vaikka olisit aloittamassa yritystoimintaa ostamalla valmiiksi toimivan yrityksen kalustoineen, muista silti miettiä käyttöpääoman tarve. Kassavarat eivät pääsääntöisesti siirry kaupan mukana.4. Millaista rahoitusta voit saada?Rahoitus voi koostua yrittäjän omasta rahoituksesta ja vieraasta pääomasta. Oma rahoitus tarkoittaa esimerkiksi omia säästöjä tai yrittäjän henkilökohtaisesti ottamaa lainaa, jonka hän sijoittaa yritykseen. Oman rahoituksen osuus on yleensä vähintään 20 prosenttia koko rahoitustarpeesta. Vieras pääoma puolestaan on yritykselle myönnettyä lainaa. Varmista rahoitushakemusta täyttäessäsi, että rahan lähteet ja rahan käyttötarkoitus ovat yhtä suuret. Joskus yrittäjä pyrkii selviämään liiankin pienellä lainalla, joskus taas haetaan turhan suurta puskuria.5. Rahoitusta pankista vai Finnverasta?Kun liiketoimintasuunnitelma ja rahoitussuunnitelma ovat valmiit, ota yhteys omaan pankkiisi.Yrityksen rahoituksessa pankki voi myöntää lainaa. Jos pankki tarvitsee lainalle lisävakuutta, se voi hakea puolestasi alkutakausta Finnverasta. Alkutakaus sopii erinomaisesti alle kolme vuotta toimineelle yritykselle vauhdittamaan toiminnan alkuvaihetta.Lisätietoa muista rahoitusvaihtoehdoista löydät täältä.--Lisätietoa aiheesta:Apua yrittäjätaipaleen alkuun saa esimerkiksi uusiyrityskeskusten yrittäjäkursseilta. Ohjeita ja vinkkejä yritystä perustavalle löytyy Yritys-Suomesta.Lisätietoa yrityksen alkuvaiheestaOletko siirtymässä yrittäjäksi yrityskaupan kautta?Lue myös: Yrityskauppa onnistuu isolla prosentilla

Aloittava yrittäjä
Uutiset
19.10.2017
Talotehdas Karelment otti avainhenkilöt omistajiksi

Henkilöstö on käyttämätön voimavara yritysten omistajina.  Yrittäjät eivät aina tule ajatelleeksi omaa henkilökuntaa, kun yritykselle tarvitaan jatkaja tai lisää omistajia. Tutkimusten mukaan yrityksen myynti ulkopuoliselle on yrittäjälle yleisin vaihtoehto. Vain joka kymmenes uskoo jatkajan löytyvän yrityksen omasta johdosta tai avainhenkilöstöstä.Talotehdas Karelmentin yrittäjien oli pakko miettiä yrityksen tulevaisuuden omistusrakennetta, kun yksi kolmesta omistajasta menehtyi viime vuonna.- Talven yli mentiin siten, että kuolinpesä oli yksi omistajista, sanoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Ari Kilpeläinen.Yrittäjät päätyivät pohdinnan jälkeen ratkaisuun, jossa kolme yrityksen muuta avainhenkilöä tuli mukaan omistajiksi. Nyt yhtiöllä on viisi omistajaa, kaikki tasaosuuksin.- Järjestely oli hieno asia, sillä halusimme sitouttaa avainhenkilöt. Saimme myös lisää osaamista suunnittelu- ja talouspuolelle sekä vahvistimme yrityksen omaa pääomaa. Kaikilla on sama hanskat käteen ja töihin -ajattelumalli, Kilpeläinen kertoo.Kilpeläisen mukaan aloite järjestelyyn tuli häneltä ja toiselta pääomistajalta. Varsinaiset neuvottelut osakekaupasta alkoivat keväällä ja päättyivät jo heinäkuussa.Neuvottelujen keskiössä olivat yrityksen arvo, yhteiset pelisäännöt ja kauppojen rahoitus. Finnvera on ollut mukana rahoittamassa kauppaa.- Jouduimme teettämään arvonmäärityksen ulkopuolisella jo viime syksynä. Sen pohjalta mietimme hinnan. Näkemykset eivät olleet kaukana toisistaan, vaikka siihen tietynlaista kaupankäyntiä liittyikin, Kilpeläinen vahvistaa.- Teimme myös osakassopimuksen. Aikaisemmin sellaista ei ollut. Sopimuksessa on useita sivuja tekstiä. Sinne on pyritty tekemään mahdollisimman selvät pelisäännöt, hän jatkaa.Rankasta vuodesta huolimatta Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa sijaitseva Karelment onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan 3,9 miljoonaan euroon.Yhtiö on tullut tunnetuksi Samitalo-omakotitaloista. Lisäksi puolet liikevaihdosta syntyy rivi- ja paritaloihin toimitettavista rakennusmateriaaleista. Yrityksille suunnattu hallirakentaminen on vielä käynnistysvaiheessa.- Pyrimme pientalopuolella edelleen erikoistumaan ja tarjoamaan ekologisia ratkaisuja. Rakennusliikepuolella on paljon potentiaalia ja uskon, että palvelun joustavuus on yksi vahvuuksistamme. Myyntiin pitää kuitenkin panostaa, Kilpeläinen listaa.Kovaa kasvua idässäKarelmentin omistusjärjestelyt ovat yksi esimerkki yrityskaupoista Pohjois-Karjalassa. Omistajanvaihdosten määrä kasvoi maakunnassa alkuvuonna huimaa vauhtia.Finnveran tilastojen perusteella Pohjois-Karjalassa yrityskauppoja tehtiin tammi-kesäkuussa 44 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu on viidenneksi kovinta koko Suomessa. Vain Etelä-Karjala, Kainuu, Lappi ja Kanta-Häme ylsivät kovempiin kasvulukuihin.Suomessa toteutettiin alkuvuonna 550 yrityskauppaa, joissa Finnvera oli rahoittajana. Pohjois-Karjalan osuus kaikista kaupoista on vajaat seitsemän prosenttia.Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen sanoo, että pienemmissä yrityskaupoissa ostajana on yleensä uusi yrittäjä. Isommissa kaupoissa yritykset puolestaan hakevat kasvua investoimalla uuteen liiketoiminta-alueeseen.- Toimialarajat ovat hämärtyneet. Yritykset eivät osta vain kilpailijoita, vaan laajentavat toimialojen yli. Muutosta on myös siinä, että entistä nuoremmat luopuvat yrityksistään. Ne yritykset ovat alusta asti myyntikunnossa, Vänttinen kertoo.Hänen mukaansa kasvua selittää aktiivinen tiedotus alueen yrittäjille. Omistajanvaihdosiltoja on järjestetty ympäri maakuntaa.- Työ kantaa hedelmää pienellä viiveellä. Myyjät täytyy ensin saada aktivoitumaan ja näkemään oman yrityksensä arvo realistisesti. Rahoittaja on paras arvioimaan hintaa, jos kauppaan tarvitaan vierasta pääomaa, Vänttinen sanoo.Suomessa tehdään vuosittain arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa. Finnvera on mukana rahoittamassa yli tuhatta omistajanvaihdosta.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista.

Artikkelit
16.10.2017
Duunikunto-ohjelma haastoi tiimipäällikkö Leena Waarnan pohtimaan työhyvinvointia

​Finnvera osallistuu tänä syksynä MTV:n Huomenta Suomen Duunikunto-ohjelmaan, jossa teemana on työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Ohjelmasarja käsittelee oikeanlaisen ruoan, liikunnan sekä henkisten harjoitusten vaikutusta työkykyyn ja hyvinvointiin inspiroivien mentorien avulla. Sarjan juontaa Heidi Sohlberg ja ohjelma alkaa pyöriä torstaina 19.10.Finnveralaisena ohjelmassa on mukana tiimipäällikkö Leena Waarna, jonka työhyvinvoinnin kehittymistä ohjelmassa seurataan pitkin syksyä. Leenan mukaan ohjelman teosta on tarttunut matkaan hyviä käytäntöjä, kuten hyötyliikunnan lisääminen ja uudenlaiset ruokailutottumukset.– Olen mahdollisuuksien mukaan alkanut käyttää arkena enemmän lenkkareita, jolloin paikasta toiseen pinkominen on helpompaa. Lisäksi olen siirtänyt päivän ruokailujen painopistettä illasta aamuun. Nyt syön aina ison aamupalan ja kunnon lounaan.Myös Kaikki muut finnveralaiset on ohjelman teon myötä haastettu mukaan pitämään yllä omaa duunikuntoaan. Ohjelmassa finnveralaisille annettu yhteisöllinen haaste koskee sähkötyöpöytien tarjoamaa mahdollisuutta vaihtelevien työasentojen hyödyntämiseen ja työn tekemistä välillä seisaallaan.– Tämä juttu ei muutenkaan ole pelkästään minulle, vaan haluan, että kaikki muutkin finnveralaiset voivat halutessaan hyötyä niistä vinkeistä, joita ohjelman aikana saan, Leena sanoo.Ohjelman pääyhteistyökumppani on Ilmarinen, ja ohjelmaa on kuvattu muun muassa Team Finland -talossa. Duunikunto-ohjelmaa esitetään Huomenta Suomessa 19.10. lähtien noin klo 8.05.Lisätietoa ohjelmasta: mtv.fi/duunikunto

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot