Etsi Finnverasta

Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin

Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan

Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää

Kasvusuunnitelman tekeminen

Pelkkä kasvuennuste ei tee yrityksestä potentiaalista kasvajaa, vaan siihen tarvitaan monen asian kehittämistä. Ainakin seuraaviin kysymyksiin tulee löytää vastaukset kasvusuunnitelmasta.

Lue lisää
Tiedotteet
27.05.2016
Argentiina avautumassa 15 vuoden jälkeen – uusia vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Eteläamerikkalaisen Argentiinan talous on vähitellen avautumassa uudelleen ulkomaiselle liiketoiminnalle. Finnveran asiantuntijat näkevät Argentiinassa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.Argentiinan talous romahti vuosituhannen vaihteessa, ja maa joutui maksamattomien velkojen seurauksena vuosiksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle. Uusi konservatiivinen hallinto on kuitenkin ryhtynyt nopeasti sopimaan avoinna olevia riitoja velkojiensa kanssa, minkä ansiosta maa on nyt vähitellen palaamassa osaksi kansainvälisiä rahoitusvirtoja. Uusi hallitus on myös vapauttanut ulkomaankaupan rajoitukset.Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan Argentiinasta on vähitellen syntymässä potentiaalinen vientimaa Suomelle.‒ Argentiinalla on pitkän eristäytymisen vuoksi paljon uudistustarpeita. Esimerkiksi infrastruktuuri kaipaa kipeästi kehittämistä, ja siinä suomalaisilla voi hyvinkin olla paljon tarjottavaa tulevina vuosina. Puhutaan esimerkiksi tele- ja sähköverkoista, kaivostoiminnasta, puunjalostuksesta ja satamien rakentamisesta, Haarasilta luettelee.‒ Voisi kiteyttää, että perinteinen suomalainen vientiportfolio sopii Argentiinan tuleviin tarpeisiin.Haarasilta korostaa, että 43 miljoonan asukkaan Argentiinasta on tulossa houkutteleva markkina nyt monille yrityksille.‒ Kilpailu tulee olemaan kovaa, se on selvää, hän arvioi.‒ Suurten hankkeiden toteutuminen vaatii rahoitusta, joka puolestaan edellyttää vastapuolen luottokelpoisuutta. Argentiina oli vuosia vientitakuutoiminnan ulkopuolella. Finnvera voi tällä hetkellä tukea kaupan rahoitusta ja tutkii mahdollisuuksia taata pitkän maksuajan luottoja, Haarasilta sanoo.”Kumppaneiden taustat kannattaa tutkia”Useat yritykset ovat jo olleet yhteydessä Finnveraan ja tiedustelleet Argentiinan tilannetta. Vastikään Argentiinassa vieraillut aluepäällikkö Mika Relander korostaa, että vaikka Argentiina tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia, liiketoimintaa siellä harkitsevien yritysten kannattaa kuitenkin noudattaa varovaisuutta.‒ Toimintaympäristössä on yhä riskejä varsinkin julkisella puolella, sillä maan talous on vielä varsin heikossa kunnossa ja vaatii paljon pitkäjänteisiä uudistuksia. Esimerkkinä mainittakoon sähkön ja bensiinin suuret hintatuet, jotka pitää purkaa julkisen talouden tasapainottamiseksi.‒ Asiakkaiden maksukyky ja kumppaneiden taustat muutoinkin kannattaa etukäteen selvittää yhdessä Finnveran kanssa, Relander sanoo.Relanderin mukaan Finnvera pyrkii kuitenkin aina etsimään ja räätälöimään sellaiset rahoitusratkaisut, että vientikauppa voitaisiin toteuttaa.‒ Argentiinan kohdalla toki mekin joudumme yhä olemaan varsin varovaisia, hän lisää.Lisätietoja:Jussi Haarasilta, p. 029 460 2601, jussi.haarasilta (at) finnvera.fi Mika Relander, p. 029 460 2725, mika.relander (at) finnvera.fi

Uutiset
26.05.2016
Kaarinalainen NIT on Lounais-Suomen kovin kasvaja

Kauppalehti palkitsi tiistaina Lounais-Suomen vuoden kasvajana kaarinalaisyhtiö NIT Naval Interior Teamin.NIT suunnittelee ja toteuttaa muun muassa ravintoloita, kylpyläosastoja ja teknisiä tiloja lähinnä loistoristeilijöihin ja autolauttoihin. Telakkateollisuuden viime vuosien turbulenssista huolimatta NIT on kovassa nousussa. Vuonna 2000 perustettu yritys työllistää 100 henkeä ja sen liikevaihdon on ennustettu kasvavan tänä vuonna jopa 50 miljoonaan euroon. Syyskuussa 2015 päättyneellä tilikaudella NIT:n liikevaihto oli hieman yli 36 miljoonaa. Finnvera on ollut rahoittamassa yritystä sen alkutaipaleelta asti.Valtaosa NIT:n liikevaihdosta tulee ulkomailta, ja viime aikojen suurin kasvu on tullut Japanista. Yhtiö lähti etsimään asiakkaita ulkomaisilta telakoilta jo vuonna 2008, minkä ansiosta liiketoiminta lähti kasvuun ja yritys sai rekrytoitua parhaat osaajat ennen kotimaan telakkateollisuuden buumia. Nyt NIT:n asiakkaat ovat maailman johtavia telakoita: saksalaisen Meyerin telakat Turussa ja Papenburgissa, Mitsubishin telakka Japanin Nagasakissa, Lloyd Werft Bremerhaven Saksassa sekä muutamia yhdysvaltalaisia varustamoja.Kuva: Palkinnon tuli noutamaan yhtiön toinen perustaja ja omistaja, toimitusjohtaja Jari Suominen.Kauppalehden Kasvajat -kiertueen seuraava tilaisuus järjestetään Helsingissä tiistaina 31.5. Team Finland -toimijat ovat paikalla innostamassa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://kasvajat.kauppalehti.fi/

Uutiset
20.05.2016
Finnvera alkaa vauhdittaa pienten vientikauppojen rahoitusta

Finnvera haluaa omalta osaltaan helpottaa yritysten pienempien vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia. Ensimmäinen askel on uusi vekselitakuu, joka soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin.Suomen vienti on keskittynyt muutamiin toimialoihin ja valtaosaltaan suuryrityksiin. Pk-yritysten osuus on vain noin 15 prosenttia koko viennin arvosta.– Suomi tarvitsee ilman muuta lisää pk-viejiä, ja pienet vientikaupat ylipäätään aiempaa yksinkertaisempia rahoitusmahdollisuuksia. Monimutkaiset luottoasiakirjat ja niiden korkeat kustannukset ovat usein esteitä pienimpien kauppojen rahoitukselle. Ensimmäisenä otamme käyttöön vekselitakuun, jossa olemme huomattavasti keventäneet vaatimuksiamme sekä viejältä että pankilta. Jatkamme palvelujemme kehittämistä entistä ketterimmiksi auttaaksemme suomalaisviejien vientiponnisteluja, liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta toteaa.      Vekseli on perinteinen maksuvälineVekselin käyttö ulkomaankaupassa on viime vuosina hiljalleen lisääntynyt. Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta. Esimerkiksi lainasopimukseen verrattuna vekseli on maksuvälineenä nopea ja halpa.– Uusi vekselitakuumme on pienissä, alle kahden miljoonan euron kaupoissa vakuudeton. Kevensimme takuusopimuksen sisältöä, yksinkertaistimme hinnoittelua ja katamme myös eri maiden vekselilainsäädännön soveltamiseen liittyviä riskejä. Haluamme vauhdittaa juuri tämän kokoluokan kauppoja joustavoittamalla vientivekseleihin liittyviä takuuehtojamme, tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen kertoo.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa sekä ostajasta että mahdollisesta takaajasta luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 2–3 vuodelta. Lisätietoja pyydetään tarvittaessa. Takuupäätökset Finnvera tekee aina hankekohtaisesti.Oikeanlaisen maksutavan löytäminen vaatii yhteistyötä viejän, viejän pankin ja Finnveran kanssa. Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen ennen vientikaupan solmimista. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin vientikauppaan sopiva maksutapa. Erityisesti vekselin osalta tämä on tärkeää, koska vekseliä ei kaikissa maissa käytetä maksuvälineenä.Lisätietoja:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, puh. 029 460 2601Eeva-Maija Pietikäinen, tiimipäällikkö, puh. 029 460 2674Tuotteet > Vientitakuut > VekselitakuuVienti > Ostajan rahoitus

Artikkelit
20.05.2016
Kasvuyrittäjän neuvo hyvästä tiimistä: Älä palkkaa kurssikaveria

Oikeat rekrytoinnit ja omistajien riskinottokyky ovat ratkaisevia yrityksen kasvun kannalta.Virheitä tulee kaikille, mutta niistä pitää oppia, kannustaa kasvuyrittäjä Lennu Keinänen.Keinänen sanoo astuneensa itse kaikkiin mahdollisiin miinoihin aina markkina-analyyseista rahoitukseen. Siitä huolimatta hän on ollut perustamassa yhdeksää yritystä, joista tunnetuin on verkkomaksujen palveluntarjoaja Paytrail. Tanskalainen Nets osti yrityksestä 80 prosenttia kaksi vuotta sitten.Suurimmaksi miinaksi Keinänen nostaa kuitenkin tiimin ja sen merkityksen.– Tiimissä ihmisillä pitää olla riittävän monipuolinen tausta. Kurssikaveria ei välttämättä kannata palkata, Keinänen kertoo.Hänen mukaansa oikeaa tiimiä voi lähteä rakentamaan, kun yrittäjä ymmärtää mitä hän on oikeasti tekemässä.– Yrityskulttuuri täytyy luoda ensin. Kulttuuri muotoutuu lopulta vain ihmisten kautta, mutta sen tavoitetila tulee olla tiedossa, jotta osataan tehdä oikeat rekrytointivalinnat.Keinänen on ehtinyt olla yrittäjänä nuoresta iästään huolimatta jo 20 vuotta. Ensimmäisen yrityksen hän perusti 15-vuotiaana Kuopioon.Kasvu, kansainvälistyminen ja rahoitus linkittyvät kaikki yhteen. Kasvu on ollut aina Keinäsenkin yritysten ytimessä.– Kasvu vaatii isompaa ajattelua eli siirtymistä pois omasta hiekkalaatikosta. Pahimpia juttuja on alirahoitteisuus. Kasvu on aina kalliimpaa kuin alun perin kuvittelee, Keinänen sanoo.Hän allekirjoittaa menestysyrittäjä Kim Väisäsen opin, jonka mukaan yrityksessä on vain yksi kriisi ja se on kassakriisi.Bikineistä kasvu-uralleTutkimusten mukaan nuoret ovat ryhtymässä ryminällä yrittäjiksi. Nuoret yrittäjät ovat nyt muutenkin tapetilla, sillä Vuoden nuori yrittäjä valittiin viime perjantaina Jyväskylässä.Viime vuonna kunnia meni Varustelekalle, joka on hakenut kasvua myös Suomen rajojen ulkopuolelta.Yksi tämän vuoden finalisteista oli tamperelainen Biancaneve, joka valmistaa yksilöllisiä urheiluasusteita. Biancaneve ylsi valtakunnallisessa kilpailussa kolmanneksi. Yrittäjä Elina Loueranta myöntää, että hänkin on astunut erilaisiin miinoihin.– Unelmani oli tehdä vain vaatteita. En laskenut alussa edes katteita, Loueranta sanoo.Herätys tuli kolme vuotta sitten kasvuleirillä, jossa muut yritykset suunnittelivat kansainvälistymistä.– Olimme niin pieniä muiden rinnalla. Yksi oli myymässä miljoonaa ruuvia Venäjälle ja me puhuimme bikineistä. Meille tuli kysymyksiä, että miten me muka voimme kasvaa ja kansainvälistyä. En tajunnut kertoa, että bikinit maksavat 600 euroa kappale, Loueranta muistelee.Kasvuun eivät uskoneet kaikki omassa tiimissäkään. Yrittäjä sanoo, että yksi tiimiläinen sai muutkin epäilemään.Puuttuminen tilanteeseen vaati paljon, mutta se oli välttämätöntä.– Nousin pois ompelukoneen takaa ja aloin katsoa isoa kuvaa, Loueranta kertoo.Noin puolen miljoonan euron liikevaihtoa tekevä Biancaneve on vahvassa kasvuvaiheessa. Yhtiö on lanseeraamassa kesällä web-kamerapalvelun. Sen avulla asiakas voi tilata Biancaneven mittatilausbikinit mistä tahansa maailman kolkasta.Nyt kasvua tuo naisille suunnattu ja luksukseen painottuva urheiluvaatemallisto, jonka markkinointi vie yrittäjää myös Suomen rajojen ulkopuolelle.– Halusimme ulkomaille ja meiltä kysyttiin, että olemmeko valmiita matkustamaan. Nyt se on sitten realisoinut. Suhteet voi luoda vain paikanpäällä, Loueranta sanoo.FAKTA: Keinot, joilla kasvun lasikatto murretaan Tutkimusten mukaan joka viidennellä yrityksellä on tullut kasvussa lasikatto vastaan. Suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Kasvuyrittäjien mielestä lasikaton voi rikkoa, jos johdolla tai omistajilla on riittävä riskinottokyky. Se on merkittävin yksittäinen keino. Muita tärkeitä ovat tuote- ja palveluinnovaatiot, myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus ja asiakaskysyntä. Riittävän rahoituksen hankkiminen on myös yksi lasikaton murtamisen välineistä. Tiedot perustuvat Kauppalehden Kasvuyrityskyselyyn, joka lähetettiin 715 yrittäjälle. Näistä 92 vastasi kyselyyn. Käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla löytyy useita eri rahoitusratkaisuja. Teksti: Kimmo KoivikkoLue lisää:Kasvu > KäyttöpääomaKasvu > Liiketoiminta ulkomailla

Uutiset
18.05.2016
Pirkanmaan ja Pohjanmaan vuoden kasvaja Framery Oy vie maailmalle puhelinkoppeja

Tamperelainen Framery Oy palkittiin tiistaina Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueen vuoden kasvajana Kauppalehden Kasvajat -tilaisuudessa. Framery toimittaa korkean tason akustisia puhelinkoppeja ja hiljaisia tiloja avokonttoreihin ja julkisiin tiloihin.Yritys syntyi kahden opiskelijan oivalluksesta, kun heidän silloisen työpaikkansa esimies kailotti avokonttorissa kovaan ääneen puhelimeen. Tampereen Teknillisen yliopiston opiskelijat Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki oivalsivat, että alati lisääntyvistä avokonttoreista puuttuu puhelinkopit. Oivalluksen seurauksensa syntyi vuonna 2010 Framery Oy.Yritys iski hyvään niche-markkinarakoon: perustamisen aikaan maailmalla ei ollut puhelinkoppimarkkinoita eikä ainuttakaan kilpailijaa. Kasvavana trendinä kuitenkin nähtiin monitoimitila-ajattelu.Kun perustajina oli kaksi opiskelijaa, rahoituksen saanti oli alkuvaiheessa kiven alla. Finnvera antoi yritykselle pienlainaa jo sen alkutaipaleella. Tekes myönsi Framery Oy:lle Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Rahoitus tähtää liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja sen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.Lupaavaa kasvu onkin ollut. Viime vuonna Frameryn liikevaihto oli jo 5,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kasvu on jo 20 miljoonan euron vauhdissa.Frameryn tuotteita myydään ympäri maailmaa jälleenmyyjäverkoston kautta. Valtaosa, noin 80 prosenttia tuotannosta menee vientiin, ja päämarkkinat ovat ulkomailla. Tamperelaisen yrityksen osaamiseen on uskonut muun muassa Twitter, joka otti yritykseen yhteyttä kun se oli uudistamassa toimitilojaan avokonttoreiksi. Yksi asia on kuitenkin säilynyt – Frameryn kaikki tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.Kuva: Palkinnon vastaanottivat Frameryn toinen perustaja Samu Hällfors ja toimitusjohtaja Ossi Paija.Kauppalehden Kasvajat -kiertue jatkuu ensi viikolla 24.5. Turussa. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://kasvajat.kauppalehti.fi/

Artikkelit
17.05.2016
Vaihtamalla paranee

Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marju Silander näkee taloustilanteen parantamiseen useita ratkaisuja. Keskeisiä tekijöitä ovat kasvun hakeminen kansainvälistymisen ja omistajanvaihdosten kautta.Suomessa on viime vuosina koettu työelämän ja yrittäjyysrakenteen murros. Etulinjassa rakennemuutosta on ollut seuraamassa Marju Silander, jolla on itselläänkin yrittäjätausta. Ennen siirtymistään Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajaksi Silander haki kannuksiaan muun muassa Helsingin Yrittäjissä.– Olemme siirtyneet suuryritysten Suomesta mikroyritysten Suomeen.Silanderin mukaan lainsäädännössä eletään kuitenkin vielä suuryritysten aikaa, vaikka nykyinen hallitus pyrkiikin työelämän rakenteiden uudistamiseen ja turhan sääntelyn purkamiseen.– Pienet ja mikroyritykset synnyttävät suurimman osan työpaikoista. Noudattamalla EU:n pienet ensin -periaatetta, Suomi Oy voitaisiin viedä nykypäivään, Silander pohtii.Pienyritykset uuden äärelläSilanderia huolestuttaa kansainvälisen kasvun puuttuminen. Eurooppaan kohdistuva talouskasvu ei näytä valuvan Suomeen asti.– Pienten yritysten haaste on miten tavoittaa kansainväliset kasvun markkinat. Vahva kotimaan markkina ei riitä valtion velkakierteen katkaisuun – käytännössä pyöritellään saman pöydän äärellä rahoja kukkarosta toiseen, Silander summaa.Hänen mukaansa kasvupotentiaalia löytyy etenkin teknologiavetoisilta aloilta. Kestävä kehitys ja kiertotalous, väestön ikääntyminen sekä terveys- ja hyvinvointibuumi tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen kansainvälisille markkinoille.Nuoremmilta yrittäjäsukupolvilta löytyy myös intoa lähteä maailmalle.– Ei tarvitse enää miettiä, että ensin perustetaan yritys ja sitten lähdetään kansainvälistymään, vaan ajatellaan alusta asti isommin, Silander sanoo.Yrittäjyydestä on tullut houkuttelevaa: nuoret yrittäjät tarttuvat yhä hanakammin mahdollisuuteen rakentaa itselleen juuri sellainen elämä, josta on haaveillut.– Kulttuurinmuutoksen lisäksi vuosikausien yrittäjyyskasvatustyö oppilaitoksissa ja yrittäjäjärjestöissä alkaa vihdoin näkyä, Silander iloitsee.Kotimaan työelämään vauhtia omistajanvaihdoksistaKaikille yrittäjille kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Tiettyjä paikallispalvelutoimintoja ei voi globalisoida tai digitalisoida, ja nostetta liiketoimintaan täytyy etsiä muilla keinoilla.Silanderin mukaan omistajanvaihdokset ovat Suomen taloudelle aivan keskeinen kasvun väline.– Meillä on tällä hetkellä yli 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista lähes kolmannes on ilmoittanut yrityksensä liiketoiminnan loppuvan eläköitymisen yhteydessä. Tiedetään myös, että yleensä yksi omistajavaihdos koskettaa keskimäärin noin neljää ihmistä, eli moni työpaikka on vaarassa, Silander pohtii.Tiedon puute on yksi syy omistajanvaihdosten vähäisyyteen.– Erityisesti yksinyrittäjää vaivaa usein liika vaatimattomuus oman yrityksen arvosta. Suomen Yrittäjien toimialajärjestönä me käymme yhdessä myös Finnveran kanssa vahvaa vuoropuhelua siitä, millä tavalla saisimme yrittäjät oivaltamaan yrityksensä realisoitavan arvon, ja jatkossakin mahdollisuuden tarjota työpaikkoja, Silander kertoo.Hän kertoo tapauksesta, jossa naisyrittäjä oli luopumassa yrityksensä toiminnasta kokonaan, mutta päätti lopulta kysyä neuvoa myymisen mahdollisuuksista. Lopputuloksena yrittäjä sai eläketulojensa kylkeen lähes 10 000 euron voiton pilkkomalla yrityksen varastot ja toiminnat ostettaviksi paketeiksi.– Me tavallaan haaskaamme omaisuuttamme, jos kauppoja ei tapahdu. Pitäisi luoda ylpeyttä ja hyvää virettä siitä, että yrittäjä on pystynyt luomaan jotakin, mistä on muillekin hyötyä, Silander sanoo.Oikean kumppanin löytyminen palkitseeAloittavalle yrittäjälle olemassa olevan yrityksen ostaminen on mainio keino päästä nopeasti vauhtiin. Yrittäjän ei tarvitse lähteä nollasta, vaan verkostot, toimitilat ja prosessit ovat jo valmiina. Yritysoston kautta yrittäjiksi päätyneet ovatkin keskimäärin tyytyväisempiä yrittäjyyteen ja kokevat onnistuneensa siinä.Silanderin mukaan myös ostajien tietoisuus yrityskaupoista on heikkoa.– Uusyrityskeskuksissa käy paljon henkilöitä omien ideoidensa kanssa. Jos idea ei kanna, voitaisiin ehdottaa, että haettaisiinkin kehittäjäkumppania olemassa olevasta yrityksestä, Silander miettii.Yhdistämällä oman idean valmiin yrityksen toimintaan, voi syntyä jotakin täysin uutta. Oman idean rahaksi tekemiseen ei mene niin paljon aikaa, ja toisaalta ideakin saattaa jalostua prosessissa.Omistajanvaihdokset ovat myös erinomainen tapa kasvattaa olemassa olevaa liiketoimintaa.– Laittamalla kaksi yritystä yhteen, voi lopputulos joskus olla enemmän kuin kaksi. Olisi todella arvokasta saattaa ihmiset yhteen jo varhaisemmassa vaiheessa, eikä odottaa siihen asti, että yritys on kärsinyt vuosien kehittämisvajeesta, Silander summaa.Silander vertaa yrityksen myymistä asuntokauppoihin: yleensä jokainen asuntoaan myyvä huolehtii siitä, että myyntihetkellä siitä saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Tämän filosofian hän soisi olevan yrittäjän mielessä yrityksen jokaisessa kehitysvaiheessa. Sanottua”Suomi on niin pieni maa, että yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Emme voi haaskata aikaa siihen, että kinaamme toisiamme vastaan, vaan meidän pitää olla yhtenä Suomena Kiinaa, Saksaa tai Ruotsia vastaan.””Jos kylän ainoa putkiliike lopettaa, myös kaupunkien ja kuntien intressissä pitäisi olla uuden yrittäjän etsiminen paikkakunnalta ennemminkin kuin toiminnan loppuminen ja kuntalaisten peruspalveluiden heikentyminen.”” Yrityksen kehittämiskartoitus, joka on maksuton julkinen palvelu, on erinomainen keino pysyä kärryillä yrityksen kehittämispotentiaalista ja arvosta. Olisi hyvä, että jokaiselle yritykselle tulisi tavallaan ”vuosikatsastus” yrityksen tietyissä elinkaaren vaiheissa.”Teksti: Noora Puro Kuva: Heidi StrengellKirjoitus on julkaistu Finnvera Info -lehdessä 2/2016

Artikkelit
12.05.2016
Kasvuyrityksille vinkki: rahaa kuluu ulkomailla aina tuplat

Myynnin suunniteltua hitaampi kehitys tulee usein yllätyksenä. Yrittäjä opastaa etsimään paikallisia partnereita.Ulkomaan markkinoille lähtevät kasvuyritykset arvioivat rahoitustarpeensa pahasti alakanttiin.Syitä tähän on monia.Yleisimpänä syynä on se, että yritysten tekemät liiketoiminnan avaukset ulkomailla ovat todellisuudessa huomattavasti kalliimpia ja ne kestävät pidempään kuin alun perin on suunniteltu.Suunnitelmien ja todellisuuden välistä ristiriitaa selittävät muun muassa odottamattomat tilanteet ja tuotteen tai palvelun hitaampi myynnin kehitys kohdemarkkinoilla.– Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Yritysten budjetointi lähtee lievästä ylioptimismista. Kuluttajamarkkinoilla pitää saada kuitenkin näkyvyyttä ihan älyttömästi. Yritysten välisessä liiketoiminnassa uskottavuuden saavuttaminen vie aikaa, sanoo Finnveran pk-yritysten rahoituksesta vastaava johtaja Titta Mantila.Hän vetää Finnverassa kasvu- ja kansainvälistysmisrahoituksen tiimiä.Mantilan mukaan suomalaisyrityksille korostetaan aina myyntiosaamista, mutta rahoitus- ja talousosaamista ei pidä aliarvioida.Oman pääoman osuus pitäisi olla lähellä kolmasosaa kokonaisrahoituksen tarpeesta. Lisäksi olisi hyvä miettiä, mitä yritykselle tapahtuu, jos kaikki meneekin ulkomailla pieleen. Eli riskinsietokykyä.– Myöskään kohdemaiden ja niiden kauppatapojen tuntemus ei ole pahasta, Mantila jatkaa.Kasvuyritysten ja hitaamman kasvun yritysten välillä ei ole isoja eroja rahoitustarpeista. Käyttöpääoma on yleisin syy ulkoisen rahoituksen hakemiseen.Kasvajilla kaikki on vain paljon isompaa. Finnveran kasvuyritykselle myöntämä rahoitus on keskimäärin noin 400 000 euroa.– Sadalla tuhannella ei kukaan pystytä kansainvälistä bisnestä. Meiltä haetaan rahoitusta oman organisaation kasvattamiseen, rekrytointeihin, myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisten markkinoiden lanseeraukseen, Mantila luettelee.Hänen mukaansa esimerkiksi Finnveralta löytyy käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla useita eri rahoitusratkaisuja.Etsi partnereita Picote Oy:n markkinointijohtaja ja Picoten kansainvälisten yhtiöiden toimitusjohtaja Katja Lindy-Wilkinson myöntää, että ikuinen resurssipula on hidastanut myös porvoolaisyrityksen kasvua.Viemäriputkien remontoija ja sukituslaitteita kehittävä sekä valmistava yritys on edennyt ulkomailla sitä vauhtia, kun rahaa on riittänyt.– Laitemyynti alkoi ulkomailla vuonna 2012. Saksalainen kumppanimme halusi ryhtyä jälleenmyyjäksi, joten se antoi meille hyvän alun, Lindy-Wilkinson muistelee.Nykyisin Picoten laitemyynnistä ulkomaiden osuus on 88 prosenttia. Yli kuusi miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevällä yrityksellä on 19 jälleenmyyjää eri puolilla maailmaa.Vuosikausia Yhdysvalloissa asuneen Lindy-Wilkinsonin mukaan jälleenmyyjiä tuetaan menestymään monin eri tavoin. Jälleenmyyjien tuoma lisäarvo on puolestaan paikallisten markkinoiden tunteminen.– Menestymisen mahdollisuudet ovat paljon paremmat, jos löydät paikallisia partnereita. Lisäksi kannattaa muistaa, että maailmalla asuu paljon suomalaisia ekspatteja. Mekin palkkasimme USA:ssa suomalaisen konsultin. Hän oli meille erinomainen tuki, Lindy-Wilkinson sanoo.FAKTA: Jarruttaako rahan saaminen kasvua? Yritysten mukaan suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Finnvera myönsi alkuvuonna rahoitusta yrityksille yli 300 miljoonalla eurolla. Kasvuyritysten osuus oli 49 prosenttia. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen. Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 30 prosenttia. Teksti: Kimmo Koivikko

Vaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Maksuohjelmat

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Asiointi

029 460 2791 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin pääkonttori

Eteläesplanadi 8

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot