Hulppeat ideat vauhdittavat pienpanimoa

Laitilassa se tiedetään. Pitää olla kukko. Karhu on metsän valtias, mutta kukko luulee olevansa koko universumin kuningas. Siksi sillä ei ole estoja. Eikä se teetä markkinatutkimuksia. Jos kukko on mielestään hyvä, siitä tykkäävät muutkin.

Kuunnellessaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tehtaanjohtajan tarinointia panimon vaiheista ei enää tiedä, onko koira heiluttanut häntää, vai toisin päin. Joka tapauksessa tulos on ollut hyvä, jopa odottamattoman onnekas. Jotain erinomaista yhtiö on pystynyt tavoittamaan, kun sen siiderit, oluet ja virvoitusjuomat innostavat kuluttajia niin äärivihreissä luontoarvojen vaalijoissa kuin hektistä maailmanmenoa edustavassa it- ja mainosmaailmassa.

Tai mitä pitäisi ajatella siitä, että vahingossa syntynyt erikoistuote pistää tehtaanjohdon pohtimaan, onko laitaa lähteä laajentamaan kokonaan uuteen panimoon. Laitilassa keikutaan nyt strategisella kynnyksellä. Ihan vain siksi, kun kanadalaiset ja amerikkalaiset kyselevät keliaakikoille sopivaa tuotetta jo markkinoilleen! Tai siitä, kun ensimmäinen privat label -merkki hyväksyttiin tuotantoon, tuote piti saada tilaajalle muutamassa kuukaudessa, eikä panimolla ollut vielä edes riittäviä tuotantotiloja pystyssä.

Tehtaanjohto heilui tuolloin voimiensa äärirajoilla yhdessä eri alojen ammattimiesten kanssa - ja valmista tuli. Synnynnäisiä yrittäjiä, uskaltaisi ulkoapäin arvioida. Ensimmäinen oma, panimoksi valmistunut tehdasrakennus nousi entiselle punajuuripellolle Sirppujoen varteen, näköetäisyydelle Turku - Oulu -rantatiestä.

Kunta ymmärsi yhtiön nuorten miesten tähtäimen kiireineen ja tuli avuksi rahoitusjärjestelyissä. Kädenojennus ei ollut hukkainvestointi, sillä mainetta ja kunniaa on tullut kaupungille vuosien mittaan enemmän kuin lääkäri määrää. Panimo on antanut myös työtä paikallisille, ja se toimii erinomaisena esimerkkinä verkottumisesta: oman osansa ovat saaneet imagon ja markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuva laitilalainen mainostoimisto, puusepänfirma ja suutari. Vain yhtiön myyntikonttori sijaitsee Helsingissä.

Brändääntynyt tavis

Suomen neljänneksi suurimman panimon brändikin on syntynyt kuin itsestään ja puolihuolimattomasti. Isoa rahaa siihen ei ole käytetty, tehtaanjohtaja Rami Aarikka vakuuttaa. Sen sijaan hulvattomia ideoita tutussa ryhmässä on toteutettu rockasenteella kainostelematta. Oluen nauttimisesta tiimityönä on ollut tietty apunsa, Aarikka myöntää.

Luovan hulluuden keskiössä näyttäisi ulkopuolisessa tarkastelussa kuitenkin olevan hyvin määrätietoinen askellus, jota siivittää alkuperäinen idea menneestä maailmasta. Aivan kuin koko nostalgiadraamalla olisi näkymätön, erinomaisen ammattitaitoinen käsikirjoittaja. Koko panimon tuotanto ja stailaus henkii 50-lukulaisuutta. Retrosta ei Aarikan mukaan kuitenkaan ole kysymys. On kyse erilaisuudesta, omaleimaisuudesta, joka käynnistyi panimon historian alkuvaiheissa, kun paikallinen puuseppä valmisti tilauksesta vanhanajan virvoitusjuomapulloille puisia pullokoreja.

Myöhemmin panimo siirtyi Suomessa vielä erikoiseksi koettuun pakkausratkaisuun eli tölkkeihin. Viime vuosina Aarikan ja Wirvoitusjuomatehtaan nimi on vilahtanut usein valmisteveroa tai alkoholiverotusta koskevissa uutisissa. Aarikkaa kuultiin myös yhtenä asiantuntijana eduskunnan valmistellessa lakia juomapakkausten valmisteverosta.

Kokeillaanpa tuota

Pohjoismaidenkin parhaaksi siideriksi taannoin valittu Oiva valmistui toisen kuuluisan Oivan eli elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen ylläpitämään hotelliravintolaan. Saipa Kaurismäki Rakkautta ja anarkiaa -festivaalien historian ensimmäisen ohjaajapalkinnonkin, joka liittyy suoraan panimoon: keltamustat Kukko-spittarit.

Panimon imagoa täydentävät spittarit valmistuvat laitilalaisen suutari Mikkosen käsissä. Niitä yritys tarjoaa myyntiin vaikkapa Montreauxin The Golden Avard -kilpailussa parhaiden kotisivujen palkinnon saaneilla internetsivuillaan.

Sattuman kauppaa tehtaanjohtajaksi päätynyt Rami Aarikka ei aavistanut taannoin laivakokkina ja sähköasentajana, sittemmin olut- ja viinitarvikeliikkeen yrittäjänä, miten maailma muuttuisi yhden kurssin vuoksi. Tuon kurssin jälkeen Aarikasta tuli pienpanimomestari, joka taisi oluen ja siiderin valmistuksen salat.

Yhtäkkiä elämä toi hänen eteensä joukon nuoria miehiä, jotka olivat kesätyömielessä alkaneet valmistaa amatööreinä virvoitusjuomia. Aarikkaa he huusivat apuun oluenvalmistajaksi.

Arkirealisti mies ehdotti kuitenkin helpompaa ja tuotantokustannuksiltaan edullisempaa siideriä. Ensisatsi valmistuikin Aarikan kotona saunan lauteilla, koska toimitiloissa, Fazerin vanhassa munaporaamossa, tuote ei olisi onnistunut. Tuotantoon asti aine ei päätynyt, vaan apuun riensi panimoalan ammattilainen Turusta taitoineen. Niin lähti puhtaasti käsityönä Laitilasta maailmalle ensin virvoitusjuomia 1995 ja ensimmäinen siideri, Oivan edeltäjä 1997.

Kapasiteetti tiukille

Oluenvalmistus teki tuloaan vuosituhannen vaihteessa, ja legendaksi jo noussut Kukko-olutperhe näki päivänvalon 2001. Pian oli jo edessä valintoja vuoden kotimaiseksi olueksi ja vuoden pohjahiivaolueksi. Siiderit oli palkittu jo markkinoille tullessaan. Tehtaan miesten sydämet laukkasivat taukoamatta, sillä kysyntä kiisi tasaisesti tarjonnan edellä.

Tehtaan kasvua siivitti 2003 valmistunut tuotanto- ja varastotilojen laajennus. Siihen liittyi tuotantokapasiteetin kymmenkertaistaminen, kun yhtiö hankki Ruotsin Jällivaarasta omistukseensa koko perinteikkään panimon laitteineen. Sekin olisi oman tarinansa arvoinen reissu.

Varsinainen paukku osui kohdalle 2005, jolloin selvisi, että panimon oluet Kukko Pils ja Tumma kukko sopivat matalan gluteenipitoisuutensa ansiosta keliaakikoille. Gluteenittoman oluen kehittämiseen on maailmalla käytetty kymmeniä miljoonia euroja, ja yhtäkkiä oikeanlainen olut syntyi Laitilassa, vieläpä perinteisesti vedestä, humalasta ja ohramaltaista kuten oluen kuuluukin.

-Salaisuuden tiedämme vain minä ja oluen kehittänyt panimomestarimme Jani Vilpas.

Turhaan ei siis erikoismaalarina työskennellyt Vilpas lyönyt aikoinaan pensseleitään santaan. Hän on Aarikan kurssikaveri Mustialan pienpanimomestarikoulutuksesta ja valmistui myöhemmin Saksasta panimomestariksi.

Sisäsyntyistä taloushallintoa

Milloin brändiesitelmää, milloin Cannesin filmijuhlaa, Berliiniä tai muita maailman metropoleja. Palkintoja ja kunniakirjoja. Wirvoitusjuomatehtaalaisilla on aina matkassa ykkösasiana suosionsa syy: ronskisti, mutta hellällä kädellä maailmaan saatetut vakkasuomalaiset juomat. Viimeisin suuri tapaus markkinoinnissa oli tammikuussa Midem Ranskan Cannesissa. Siihen osallistuivat avajaisia isännöineiden suomalaismuusikoiden ja musiikkialan yritysten ohella sponsoreina Nokia ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

Tehdas on nähty Suomen osastolla myös eurooppalaisen musiikin suurtapahtumassa, Berliinin Popkomm-musiikkimessuilla.

-Meille tapahtumien tärkein anti on musiikkiväeltä saatu palaute tuotteistamme. Tapahtumat ovat meille myös tutkimustyötä omien vientiprojektiemme tueksi.

www.laitilan.com

Teksti: Raija Kerttula-Rantanen