Kasvubisnestä siemenperunalla

Pohjoisen Kantaperuna Oy:n tehokkaaseen tiimiin kuuluvat omien työntekijöiden lisäksi siemenperunaa yritykselle toimittavat sopimusviljelijät. Yhdessä tiimi tekee uudistuvilla perunalajikkeilla kovaa kasvua ja tulosta sekä kotimaassa että vientitoiminnoissa.

Pohjoisen Kantaperunan peruna tulee pääasiassa Pyhäjoki-Tyrnävä alueen aukeilta pelloilta sadan kilometrin säteeltä. 25 sopimusviljelijää toimittaa omistamiinsa yhteensä 17 pakkaamoon käsiteltäväksi siemenperunaa noin 15 miljoonaa kiloa viljelykaudessa. Siitä noin 80 prosenttia menee suomalaisille perunankasvattajille ja loput vientiin. Yrityksen viennin osuus kasvaa koko ajan.

Reilun kuukauden aikana keväällä perunapakkaamoissa käy kova kuhina, kun yhteensä runsas tuhat toimitusta lähtee asiakkaille. Tieto tilauksista kulkee ja sitä hallitaan reaaliaikaisesti tietoverkossa.

- Pakkaamon fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Hajautetussa mallissa pystymme toimimaan tehokkaasti. Logistiikka on meille keskeinen kilpailutekijä, Pohjoisen Kantaperunan toimitusjohtaja Jussi Karjula kuvaa.

Yritys ja sopimusviljelijät käyvät tammikuussa sisäiset "tupo-neuvottelut" eli vuosisopimusneuvottelut tulevan vuoden toiminnan ehdoista ja tulonjaon periaatteista. Pohjoisen Kantaperunan tuotto tulee sopimusviljelijöiltä ostetun ja asiakkaille myytävän siemenperunan hinnan erotuksesta - hinnan, joka elää markkinoiden mukaan.

- Teoriassa tämä osuuskuntamaisia piirteitä omaava malli ei voi toimia, mutta käytännössä toimii oikein hyvin. Olemme onnistuneet nivomaan yhteen yrityksen ja omistajien tarpeet niin, että molemmat tuntevat olevansa voittajia. Huonosta vuodesta ei jää paljon jaettavaa, mutta hyvä vuosi jakautuu viljelijöille ja omistajille, Karjula kertoo.

Johtavaksi maailmassa

Kantaperuna-yritystyhmään kuuluu kolme yritystä: siemenperunaa markkinoiva Pohjoisen Kantaperuna Oy, ruokaperunaa markkinoiva Luonnosta Oy ja Venäjän vientiin erikoistunut Sadokas Export Oy.

Ryhmän kasvu on kovaa. Esimerkiksi siemenperunan kokonaistuotanto on kohonnut vuoden 1991 miljoonasta kilosta vuoden 2005 yli 10 miljoonaan kiloon. Siemenperunasta tulee myös valtaosa ryhmän noin 10 miljoonan euron liikevaihdosta. Perunaa liikkuu vuosittain yli 20 miljoonaa kiloa.

- Viimeisten viiden vuoden aikana Pohjoisen Kantaperuna on tuplannut liikevaihtonsa ja koko ryhmän kolminkertaistunut, kehitysjohtaja Eero Pisilä laskee.

- Jos ei viljelyssä synny perunaa, ei tule tulostakaan. Olemme riippuvaisia luonnonolosuhteista. Me elämme vuoden pituisessa kvartaalitaloudessa. Tämä on hyvähermoisten hommaa, Karjula sanoo.

Toimitusjohtajan visio on haastava. - Kantaperuna aikoo olla maailman johtava siemenperunan toimittaja laadun, tuottavuuden ja dokumentoinnin mittareilla mitattuna vuonna 2010, Karjula linjaa.

Lisäarvoa lajikkeista

Yritys on aktiivisesti mukana Pohjois-Pohjanmaan rannikolle rakentuvassa perunantuotannon osaamiskeskittymässä. Hanke toteutetaan muun muassa Oulun, Helsingin ja Turun yliopistojen sekä MTT Ruukin ja alan yritysten yhteistyönä.

- Menestyminen maataloudessa ei voi tulevaisuudessa perustua bulkkituotantoon vaan yhä enemmän osaamiseen ja korkealuokkaisiin tuotteisiin. Meidän on tuotettava lisäarvoa, sisällöntuotantoa, asiakkaille, vertaa Karjula perunan "sisältöä" kännykän sisältöön.

Kilpailu peruna-alalla on rajua. Peruna kilpailee kuluttajien valinnoista riisin ja pastojen kanssa. Uusia, entistä laadukkaampia perunalajikkeita eri tarkoituksiin tulee koko ajan. Perunantuottajan menestys perustuu yhä parempiin perunalajikkeisiin.

Kantaperunalla on valikoimissaan 15 perunalajiketta. Yrityksen ja Suomen ylivoimaisesti suosituin ruokaperuna on alkujaan hollantilainen Van Gogh, jonka siementuotantoa on nykyisin vain Suomessa. Perunalajikkeen jalostus kuluttajalle asti on pitkä prosessi.

- Ilman kasvinjalostusketjua perunasta ei tulisi kaupallisesti kannattavaa. Jalostajan täytyy aistia se, minkälaisia perunalajikkeita tarvitaan 10-15 vuoden päästä, Pisilä kertoo.

- Tarjoamme vaihtoehdon viljelijöiden siemenlisäykselle. Meidän on tarjottava riittävästi hyötyjä, jotta tuottamamme sertifioidun siemenen käyttö lisääntyy tiloilla. Kysymys on myös kasvinterveydestä, Karjula toteaa.

Kasvua viennistä

Kasvua yritysryhmä hakee myös viennistä. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Norja, Viro ja Turkki. Venäjälle yritys vie siemenperunan lisäksi ruokaperunaa tarkoitusta varten perustamansa Sadokas Exportin kautta.

- Venäjän perunantuotanto on toiseksi laajinta maailmassa, eli se on iso markkina, mutta myös erittäin vaikea. Näemme siellä mahdollisuuksia. Myös keskieurooppalaiset perunatalot arvostavat osaamistamme Venäjän markkinoilla, koska olemme askeleen heitä pidemmällä, Sadokkaan toimitusjohtaja Jaakko Rahko kertoo.

Sadokkaalla on käynnissä Finnveran ja ulkoministeriön kanssa hanke siemenperunantuotannon aloittamiseksi Luoteis-Venäjällä Pietarin alueella.

- Toivottavasti pääsemme tulevaisuudessa mittavampiinkin hankkeisiin Venäjällä Finnveran kanssa. Yhteistyö on ollut hyvää, Rahko kiittelee.

Finnvera oli mukana neljä vuotta sitten yritysjärjestelyssä, jossa kaksi kilpailijaa eli Pyhäjoen Kantaperuna ja tyrnäväläinen Sadokas yhdistyivät. Järjestelyssä muodostui nykyinen Pohjoisen Kantaperuna. Finnvera oli myös mukana, kun Kantaperuna hankki omistukseensa Luonnosta Oy:n viime vuonna.

- Pohjoisen Kantaperuna on kasvuyhtiö, ja yhteistyö riskirahoittajan kanssa on meille erittäin positiivinen asia. Finnveralla on instrumentteja, jotka sopivat nimenomaan kasvuyritykselle ja koko elinkeinoelämän kehittämiseen, Pisilä sanoo.

Neuvoja ja sparrausta

Pohjoisen Kantaperuna on käyttänyt kaikkien aiemmin "kvartetiksi" kutsutun nykyisen Kasvuyrityspalvelun jäsenten Finnveran, Tekesin, TE-keskuksen ja Finpron palveluja erilaisissa kehityshankkeissaan.

- Yhteistyö on ollut parhaimmillaan sitä, että he ovat toimineet ulkopuolisina sparraajina ja ottaneet kantaa yrityksen strategisiin painopistealueisiin. Teknisten neuvojen lisäksi sparraus on ollut meille yhteistyön positiivinen lisäarvo, Karjula kiittelee.

Rahko peräänkuuluttaa rahoittajilta enemmän yhteistyötä paremman tiedonkulun vuoksi. Karjula haluaisi puolestaan karsia turhaa byrokratiaa varojen jakamisessa ja hyödyntämisessä.

- Me näemme myös agribisneksessä todellisia menestymisen mahdollisuuksia Suomessa. Niitä löytyy erityisesti eri toimialojen rajapinnoilta. Korkealuokkaista teknologiaa hyödyntämällä perunassa on tulevaisuus, Karjula viestittää.

www.kantaperuna.com

Teksti: Jouni Suolanen