Tuotteistaminen ja sitoutunut henkilökunta. Siinä ovat Tutoris Oy:n kannattavan kasvun ainekset.
Laura Suorsa oli työskennellyt useita vuosia puheterapeuttina sekä kunnissa että valtiolla. Hän pohti, että asiat voisi tehdä toisinkin: luovasti ja joustavasti. Niinpä hän perusti vuonna 2003 Ouluun yrityksen nimeltä Tutoris ja palkkasi ensimmäiset työntekijät kaksi vuotta myöhemmin. Nyt puhe-, toiminta- ja fysioterapeutteja on 68 kahdeksassa aluekeskuksessa eri puolilla Suomea, ja kasvu jatkuu.
Toimitusjohtaja Suorsa halusi muuttaa koko kuntoutuksen toimintakulttuurin. Onpa kyseessä puhe-, toiminta- tai fysioterapeutti, asiantuntija menee paikan päälle asiakkaan arkeen, eikä istu hänen kanssaan kahdestaan kopissa 45 minuuttia.
Tutoris on kasvanut koko ajan kannattavasti. Miten?
”Kun perustaa yrityksen, pitää olla oma idea, tuotteistaa se sekä omata selkeä visio siitä, mitä on tekemässä. Meillä idea on rekisteröity Startti-Matka-Pysäkki-kuntoutuksen toimintamalli, joka vie kuntoutusprosessin ihmisten arkeen mahdollistaen koko palveluketjun tutkimuksista kuntoutukseen ja konsultaatiosta koulutukseen. Lisäksi tarjoamme kunnille tehokkaasti prosessoitua kuntoutuksen ostopalvelupolkua, jossa kunta päättä itse, miten aika jaetaan eri kuntoutujien kesken. Palvelun maksaja ei ole meille vain tilaaja, vaan kumppani. Myymme palveluita toisille organisaatioille ja yrityksille”, Suorsa kertoo.
Kumppanuusajattelu merkitsee sitä, että Tutoris ei keskity palveluissaan vain yksittäiseen asiakkaaseen, vaan se on kehittänyt mallia, jonka avulla kunta voi ulkoistaa koko kuntoutustoiminnan. Se ei myy kunnille minuutteja, vaan päivän kokonaisuuksia, jotka sisältävät myös ostopalveluprosessin hoitamisen.
Lasketaan ja asetetaan tavoitteet
Sosiaali- ja terveysalalla tuotteistaminen on melko uusi ilmiö, ja Tutoris on kehittänyt juuri tätä toimintaa.
”Visiota ei voi tietenkään toteuttaa yksin, vaan yhdessä joukkueen kanssa. Meillä on ollut alusta alkaen omintakeinen yrityskulttuuri, jonka keskiössä on yrityksen visio. Kaikki tuntevat pelikentän ja ovat toteuttamassa strategiaa joka päivä kohti visiota. Ihmisten työprosessit on suunniteltu yhdessä heidän kanssaan ja jokainen pelaaja tekee ratkaisuja luovasti”, Suorsa selvittää.
Kannattavaan kasvuun kuuluu myös oikea hinnoittelu sekä ajankäytön, matkustamisen ja kuntoutusaikataulujen tehokas suunnittelu. Jokainen seuraa mm. kuukausittain omaa nettotulostaan, katetuottoprosenttiaan ja laskutettavaa aikaa per päivä. Aluekeskuksissa ihmiset tekevät töitä kentällä neljä päivää viikossa ja viides päivä on ns. silppuri-päivä eli viikkopalaveri, jossa kuukausittain tulos käydään läpi aluejohtajan kanssa. Tilikausi lukuineen käsitellään kehittämispäivillä eli Tiimimyllyssä koko työyhteisön kanssa. Tämä on sosiaali- ja terveysalalla uudenlainen lähestymistapa.
”Työn käytännön toteutus ja reittien suunnittelu on tarkoin mietittyä. Jokainen tietää tavoitteensa ja suunnittelee viikkonsa ja kuukautensa itse annettujen raamien puitteissa”, Suorsa mainitsee.
Julkisella sektorilla työskennelleet saattaisivat hätkähtää tavoitteita ja laskemista. Ei kuitenkaan Tutoriksessa, sillä se oli Suomen paras työpaikka 2011 ”Suomen parhaat työpaikat”-tutkimuksessa. Työtyytyväisyysprosentti oli 97.
Avoin johtamistapa on arvo
Laura Suorsan mielestä on tärkeää, että henkilökunta on ylpeä työstään. ”Kasvu tulee henkilökunnan viihtymisestä ja sitoutumisen asteesta”, hän sanoo. Johtaminen ja yrittäjän persoona vaikuttavat toki myös menestykseen. Suorsa korostaa avointa johtamistapaa yhtenä arvona. Vahvuutena ovat omintakeinen organisaatiokulttuuri ja matala organisaatiorakenne. Huipputiimien hyvät käytännöt jaetaan yrityksessä myös muiden käyttöön.
”Kehitys ja kasvu ei onnistu, ellei asioista puhuta avoimesti. Meillä on yhteisöllinen toimintatapa kuntoutuja-asiakkaille, ja sama pätee yrityksen omassa toiminnassa. Viisaus ei asu vain johtajan päässä, vaan asioita pohditaan aina isommalla porukalla. Täytyy kuunnella kenttää herkällä korvalla”, Suorsa huomauttaa. Ja sieltä kentältä voi napata oikeita signaaleja, jotka vievät kehitystä eteenpäin.
Tutoriksen tilikausi päättyy kesäkuun lopussa. Tulevalla tilikaudella yhtiö arvioi liikevaihdon olevan neljä miljoonaa euroa. Uusia aluekeskuksia on tarkoitus perustaa yksi tai kaksi, seuraava tulee Tampereelle. Kasvu jatkuu myös uudistumalla: palveluihin tulee mukaan aktiivisen asumisen palvelukonsepti. Tutoris rekrytoi tilikauden aikana noin 15 kuntoutusalan ja 10–20 hoiva-alan ammattilaista.
TE-keskuksen kautta löytynyt konsultti sparraa Suorsaa ja konsultoi Tutorista edelleen. Yrityksen alkuvaiheessa myös Finnvera oli mukana pienrahoituksellaan ja sittemmin takaajana kasvupyrähdyksissä, kun Tutoris osti Oulun Biofysion ja itselleen toimipaikaksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Reinilän talon Oulun keskustasta.
Millaisia sudenkuoppia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotteistamisessa voi olla?
”Täytyy miettiä, millä tavoin asiat paketoi niin, että myös tilaajapuoli ymmärtää, mistä kokonaisuudessa on kysymys. Se ei ole yksinkertaista, mutta tuote kehittyy ja jalostuu matkan varrella, kun tulee uusia näkökulmia”, Laura Suorsa sanoo.
FAKTAT
Tutoris Oy
Teksti: Helinä Hirvikorpi, Kuva: Marjo Alalauri