Lamor laajenee palveluihin

Lamor on keksinyt joustavan tavan, miten pk-yritys pärjää maailmalla. Yritys oli alusta lähtien kansainvälinen.

Porvoosta lähtee maailmalle öljyntorjuntakalustoa. Pian myös muita ympäristöpalveluja, sillä laitteiden rinnalle nousee teknologinen palvelukonsepti.

Jos vesilasin pinnalla on öljyä, sen saa paremmin pois pullasudilla kuin lusikalla. Tällaiseen harjamenetelmään perustuu öljynkeräys merellä sattuneen vahingon jälkeen. Patentoitu keksintö on suomalaisen Lamor-yhtiön.

Kun Bent Larsen ja veljensä Fred Larsen perustivat Lamorin, oli jo alusta alkaen selvää, että markkinat ovat globaalit. Maailmalle mentiin räjähdysmallin mukaan, ei asteittain maasta toiseen, vaan kerralla kaikkialle. öljyä porataan ja kuljetetaan kaikkialla, joten öljyvahingotkin sattuvat kaikkialla.

Mutta ei ole kovin hyvä liikeidea odottaa, että jossain päin maailmaa sattuu öljyvahinko. Siksi Lamor on organisoitunut ainutlaatuisella tavalla, joka sopii pk-yritykselle. Ja nyt yhtiö laajentuu myös ympäristöpalveluun.

Lamor on verkostoitunut 10 avainalihankkijan kanssa. Nämä 10 käyttävät ja valvovat muita alihankkijoita, joita on maailmalla yhteensä pari sataa. Kun tuotteita on noin 250, olisi pitänyt investoida valtavasti koneisiin ja satoihin työntekijöihin, jos Lamor olisi toiminut perinteisen konepajan tavoin.

Projektiluontoisessa bisneksessä osa väestä olisi ollut tumput suorina osan aikaa ja vain kysyntähuipuissa olisi ollut töitä.

- Joustavuutta ei olisi saatu millään muutoin syntymään, sillä meillä saattaa olla tuote, jota ei kolmeen vuoteen kysytä lainkaan ja yhtäkkiä niitä tarvitaan jossakin sadoittain, toimitusjohtaja Bent Larsen sanoo.

Kysyntähuippujen aikaan väkeä täytyisi olla töissä 350, nyt riittää kymmenesosa.

- Tämä on ainoa keino millä tämän kokoinen pk-yritys voi toimia globaaleilla markkinoilla. Resurssien kohdentaminen on jouduttu miettimään kokonaan uudelleen. Kun toimimme asiakasrajapinnassa, meidän pitää panostaa rahaa sinne, Timo Rantanen vahvistaa.

Hän sanoo me, mutta ei ole perheen jäsen eikä Lamorin palkkalistoilla. Tässäkin Lamor kulkee omia polkujaan. Capital Dynamicsin omistaja-johtaja Timo Rantanen on yrityksen kumppani, jonka tehtävänä on johdon päätöksenteon tukeminen. Hän on myös hallituksessa ja osuudella mukana osakkeenomistajana.

Niukkuudesta syntyi joustavia ratkaisuja

Katsotaanpa taustaa, mistä Lamor on päätynyt nykyiseen toimintatapaansa. Larsenin veljesten isällä oli firma nimeltä Oy Böge Larsen Ab. Isä osti Loviisasta telakan, jossa valmistettiin vapaa-ajanveneitä ja kilpaveneitä, oli myös talvisäilytystä ja venetarvikemyyntiä.

Vuonna 1985 Larsen Marin vuokrasi telakan Rauma-Repolalta ja alkoi tehdä suurempia aluskorjauksia ja uudisveneitä. Seuraavana vuonna yhtiö teki ensimmäisen öljyntorjunta-aluksen, jossa käytettiin alihankkijoiden valmistamia laitteita.

- Silloin huomattiin, että laitteissa on paljon kehittämisen varaa. 1988 testattiin ja myytiin ensimmäinen oma öljyntorjuntalaitteisto, johon oli kehitetty harjakeräsin, Bent Larsen kertoo.

Pahaksi onneksi Suomeen syntyi telakkakriisi 1989-90 ja tuolloin myös Neuvostoliiton clearing-kauppa päättyi. Nämä vaikuttivat siihen, että Larsenin yhtiön bisnes loppui myös. Kolme miestä jäi jäljelle ja he päättivät erikoistua öljyntorjuntaan.

Bent Larsen matkusteli veljensä kanssa ympäri maailmaa ja myi omaa teknologiaa. Tuoteportfolio oli kuitenkin liian suppea globaaleille markkinoille. Alkoi kiivas tuotekehitysprosessi, joka kesti kymmenkunta vuotta.

Uusi sysäys eteenpäin oli 1993, kun Suomen ympäristöministeriö halusi avustaa Baltian maita ja parantaa heidän öljyntorjuntavalmiuttaan. Lamor pääsi kehittämään laitteita.

öljypuomit ja skimmerit muodostivat pian kokonaisuuden, joita yhtiö pystyi markkinoimaan muuallekin. Niukkuus rahasta, koska isot telakkainvestoinnit olivat menneet hukkaan, pani miettimään joustavia ratkaisuja ja yhtiö päätyi nykyisenkaltaiseen alihankkijaverkostoon.

- Lamorin toimintamalli syntyi ymmärtämällä olosuhteet ja omat resurssit oikein, Timo Rantanen tiivistää.

Menestyksessä ei paistatella

Alan markkinat ovat 2000-luvulla muuttuneet. Aiemmin maailmalla oli 600 yritystä, jotka tekivät öljyntorjuntalaitteita. Itse markkinoiden koko on pysynyt ennallaan, noin 100 miljoonassa eurossa. Globaaleja yrityksiä on kolme ja parikymmentä pienempää.

- Lamorille on tyypillistä, että muutaman kerran vuodessa katsotaan oman menestyksen perusteisiin kriittisesti. Jos jää paistattelemaan vanhan menestyksen alle muuttuvilla markkinoilla saa pian havaita, että muut menevät ohi, Timo Rantanen sanoo.

Lamor ei takerru vanhaan, vaan tähtää tulevaisuuteen. Yhtiö pystyy näiden miesten mukaan ottamaan ja jättämään. Virheiden tekemistäkään ei pelätä, mutta niistä pitää ottaa opiksi.

Larsenin perheen lisäksi Lamor Corporationista 8 prosenttia omistaa muutama yhtiön avainhenkilö ja 22,5 prosenttia pääomasijoittaja 3i. Hallituksen puheenjohtajana on hallitusammattilainen, entinen Siljan toimitusjohtaja Jukka Suominen.

Lamorin uusi askel on siirtyä laitetoimittajasta palvelutoimittajaksi.

- Olemme kehittäneet palvelukonseptia nelisen vuotta ja nyt se alkaa näkyä kentällä. Tähän öljyntorjunta-ala menee. Perustamme myös ympäristöpalvelukeskuksia, joihin menemme öljyntorjuntakärki edellä, koska asiakas on usein öljy-yhtiö, toimitusjohtaja Larsen kertoo.

Palvelupaketti kasvaa muusta teknologiasta ja osaamisesta. Siihen voi kuulua tankkien tyhjennystä, vedenpuhdistusta, ilman puhdistusta, ympäristöstä huolehtimista.

- Voimme toimia ympäristöteknologian tavaratalona, Larsen kuvaa.

Osaajat verkostoon

Lamor noudattaa entisiä polkujaan perustaessaan ympäristökeskuksia. Laajentuminen yksittäisten tuotteiden valmistajasta ratkaisutoimittajaksi tapahtui myös asiakkaiden halusta. He eivät halunneet ostaa joka vempainta erikseen eri puolilta, vaan koko paketin. Nyt asiakasyritykset haluavat keskittyä ydinosaamiseensa ja ulkoistaa ympäristöongelmat.

- Muutkin ympäristöteknologian valmistajat voivat lähteä mukaan verkostoon viemään suomalaista osaamista maailmalle. Suomessa on valtavasti hyviä ideoita, mutta resurssit eivät monella riitä tuotteiden kansainvälistämiseen, toimitusjohtaja Larsen sanoo.

Tulevaisuudennäkymiä Bent Larsen pitää hyvinä. öljy eivätkä öljyvahingot hevillä lopu. Uusia öljykenttiä kaivetaan vaikeissa olosuhteissa Jäämerellä, Siperiassa, Sahalinilla ja Alaskassa. Lamorin kesäkuussa päättyvän tilikauden liikevaihto tulee todennäköisesti nousemaan, koska kuudessa kuukaudessa se on jo yli 15 miljoonaa euroa.

- Vuodessa on noin 200 projektia, joista kymmenkunta on todella suuria. Jos joku suurista projekteista ei toteudu aikataulussa, se näkyy heti tuloksessa, Larsen mainitsee.

Varatoimitusjohtaja Fred Larsen on haastatteluhetkellä Kiinassa kauppoja hieromassa. Yhtiöllä on siellä myös konttori, samoin kuin USA:ssa ja Englannissa. Lamorin ydinosaamista on loppujen lopuksi organisoida asiat siten, kuin asiakkaat maailmalla haluavat. Se toimii verkostoveturina.

www.lamor.fi

Teksti: Helinä Hirvikorpi