Kotkan Konepajan juuret juontavat viime vuosisadan alkuun. Yritys aloitti Kalarannan Konepaja -nimisenä toimintansa vuonna 1922. Ensimmäinen omistaja oli August Tiili, joka jatkoi omistajana vuoteen 1986 asti. Omistajanvaihdoksia on ollut yhteensä 3. Nykyinen yrittäjäomistaja Jari Hämäläinen on luotsannut konepajaa viimeiset kolme vuotta.
Vuonna 2005 toinen yrityksen omistajista halusi jäädä eläkkeelle, joten sukupolvenvaihdos oli jälleen ajankohtainen. Yrityksen talous ei ollut kovin vahva, joten tilalle haluttiin kokenut konkari, joka pystyisi kääntämään yrityksen suunnan. Jari Hämäläinen oli työskennellyt aiemmin Metsossa ja tunsi siksi jonkin verran Kotkan Konepajan toimintaa.
Hämäläinen osti eläkkeelle jäävän omistajan osakkeet ja lisäksi puolet toimivan osakkaan Juhani Lehtisen potista. Yhdessä ruvettiin kehittämään yritystä ja kääntämään tulosta plussalle.
– Tehostimme myyntityötä ja tarjousten tekemistä. Konepajalla tehtiin silloin paperi- ja prosessiteollisuuden osia, mutta nyt ryhdyimme kokoamaan koneita ja laitteita valmiiksi. Teemme siis valmiita tuotteita päämiesten suunnitelmien ja piirustusten mukaan. Myös toimitusaikojen pitävyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Meidän vahvuutemme on prosessiosaaminen: tunnemme asiakkaiden prosessit hyvin, Hämäläinen sanoo.
– Erityisosaamistamme ovat suurten kappaleiden levytyöt, koneistukset, kokoonpanot ja pintakäsittelyt sekä painesäiliöiden valmistus. Teemme myös erilaisia hitsauksia, valuja ja karusellisorvausta, toimitusjohtaja Jari Hämäläinen kertoo.
Talous kuntoon
Vuonna 2005 tehtiin liikevaihdon pohjanoteeraus: 4,3 miljoonaa euroa. Seuravana vuonna päästiin jo kuuteen miljoonaan ja nyt lähennellään jo seitsemää. Samaan aikaan väki on vähentynyt noin kymmenellä hengellä. Toimenpiteet ovat purreet – sen kertoo yhtiön tulos. Neljän tappiollisen vuoden jälkeen positiivista tulosta on tehty vuodesta 2006 alkaen.
– Henkilöstöpolitiikassakin on nyt ryhtiä, ja työntekijöiden ja johdon välillä on avoin keskusteluilmapiiri. Joitakin palveluja kuten siivous, puhelinkeskus ja osa taloushallinnosta on ulkoistettu. Keskitymme nyt varsinaiseen työhömme eli konepajavalmistukseen. Vanhat asiakkaat ovat säilyneet, ja uusiakin on saatu hankittua.
Hämäläinen pitää konepajateollisuutta haastavana alana, mutta usko tulevaisuuteen on luja. Globalisaatiokaan ei hänen mielestään ole peikko. – Meillä on asiakkaina useita globaaleja toimijoita. Vaikka puhutaan heikentyvistä suhdanteista, niin tilauskantamme ei suinkaan näytä hiipuvan. Sen sijaan kasvuamme hidastaa osaavan suomalaisen työvoiman saatavuus. Siihen ei ole pikaista parannusta näkyvissä, kun suuret ikäluokat nyt jäävät pois työelämästä.
Rahoittaja mukana matkassa
Finnvera ja sen edeltäjä Kera on ollut yhtiön pitkällä taipaleella mukana rahoittajana monissa eri vaiheissa. 1990-luvulla lamasta selvittiin Keran myöntämien suhdannelainojen avulla.
Myöhemminkin Finnverasta on saatu investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä toimitusvakuuksia. Yhteistyö on ollut hyvää ja suhde luottamuksellinen.
Jari Hämäläinen sai Finnveralta yrittäjälainaa Kotkan Konepajan osakkeiden ostoa varten. – Se ei ollut mitenkään vaikea prosessi. Rahoituspäällikkö Pauli Tuominen Finnveran Lappeenrannan aluekonttorista tunsi yrityksen hyvin jo ennestään. Hän käy pari kertaa vuodessa meitä katsomassa tai useamminkin, jos on akuuttia asiaa.
– Yrityksen päärahoittajina 1990-luvun jäljiltä olivat Finnvera ja Arsenal. 2000-luvun alkupuolella mukaan tuli paikallinen osuuspankki. Nykyiset rahoittajat ovat toimineet koko ajan hyvässä yhteistyössä ja järjestelleet vanhoja lainojamme järkevämmiksi. Kotkan kaupunki rakennutti meille kiinteistön, ja sitä on maksettu pikku hiljaa. Muodostimme kiinteistöyhtiön, ja OP ja Finnvera olivat rahoittamassa sitäkin. Mussalon hallin laajennuksen saimme maksettua osin myös tulorahoituksella.
– Ilman rahoittajien luottamusta ei yrityksen suuntaa olisi saatu käännettyä. Pitkäaikaiset, avoimet suhteet rahoittajaan luovat pohjan menestykselle, Hämäläinen toteaa.
Kotkan Konepaja Oy
Teksti: Ritva Grönstrand